Osal­lis­tuin hy­vin­voin­ti­a­lu­eem­me vä­hän pal­ve­lu­ja käyt­tä­vien va­li­o­kun­nan ko­kouk­seen va­ra­jä­se­ne­nä 24. tou­ko­kuu­ta. Odo­tuk­se­ni ko­kouk­sen an­nis­ta ei­vät jä­rin suu­ret ol­leet. Jo­ten­kin oli is­kos­tu­nut aja­tus, et­tä siel­lä vaan is­tu­taan ei­kä mi­tään saa­da ai­kaan.

Kal­li­on päi­vä­ko­din kat­to­ra­hoil­la oli­si voi­nut os­taa chro­me­boo­ke­ja kou­lu­lai­sil­le, et­tei nii­tä tar­vit­se hei­kon laa­dun vuok­si op­pi­lail­ta las­kut­taa.

Lä­hei­set ja omai­set, käy­kää hau­taus­maal­la myös kas­te­le­mas­sa is­tu­tuk­sia. Tosi no­pe­as­ti tuu­li ja au­rin­ko kui­vat­ta­vat mul­lan.

Maa­il­ma on jat­ku­vas­sa muu­tok­ses­sa, ja sen myö­tä myös huol­to­var­muu­den mer­ki­tys ko­ros­tuu en­ti­ses­tään. Huol­to­var­muus ku­vaa val­ti­on ky­kyä var­mis­taa kan­sa­lais­ten­sa pe­rus­tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­nen kai­kis­sa olo­suh­teis­sa. Yk­si kes­kei­nen osa-alue huol­to­var­muu­den tur­vaa­mi­ses­sa on maa­ta­lous, maan­vil­je­ly ja li­ha­kar­ja­tuo­tan­to.

Kym­me­nen ark­kia pa­pe­ria ei rii­tä pe­rus­te­luk­si sii­hen mik­si täl­lai­nen on täy­sin so­pi­ma­ton­ta. Piis­pa Mari Lep­pä­sen eh­do­tus tun­tuu hal­val­ta kan­san ko­sis­ke­lul­ta py­hien ar­vo­jen kus­tan­nuk­sel­la.

Ai­koi­naan Si­pi­lä lu­pa­si 200 000 bi­o­työ­paik­kaa, Or­po lu­paa nyt 100 000 uut­ta työ­paik­kaa. On sen­tään lu­pauk­set puo­lit­tu­neet.

Ku­lu­van vuo­den alus­sa aloit­ta­neet hy­vin­voin­ti­a­lu­eet ovat tie­dot­ta­neet so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen käy­tän­nön jär­jes­te­lyis­tä ak­tii­vi­ses­ti.

Met­sä­hal­li­tuk­sen Met­sä­ta­lous Oy on vas­tan­nut mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­see­ni kos­kien Seit­se­mi­sen ja Hel­ve­tin­jär­ven kan­sal­lis­puis­to­jen yh­dis­tä­mis­tä. Kor­ho­nen ja Jor­ri kir­joit­ta­vat, et­tä val­ti­on mais­ta on 32 % ra­jat­tu met­sä­ta­lous­käy­tön ul­ko­puo­lel­le. Suo­je­luun on va­rat­tu 24 %. Luon­non­suo­je­lu­la­kiin pe­rus­tu­vien kan­sal­lis­puis­to­jen osuus on 10,4 %. Muu osa suo­jel­luis­ta alu­eis­ta on pää­o­sin val­ti­o­neu­vos­ton soi­den­suo­je­luoh­jel­maan liit­ty­viä usein hy­vin ve­ti­siä suo­a­lu­ei­ta.

Kait se on läh­det­tä­vä hii­li­nie­lua tu­ho­a­maan. Nel­jä koi­vua olen jo eh­ti­nyt kaa­taa ja muu­ta­mia vie­lä li­sää, et­tä saa­daan tal­vek­si läm­pöä pirt­tiin.

Ke­vyt­väy­lään liit­ty­vään asi­aan. Kyl­lä se tie­dos­sa on ol­lut, et­tä se kuu­luu elyl­le ja au­raus kuu­luu kau­pun­gil­le. Ai­ka­naan kor­jat­tiin jon­kin ver­ran kai­tei­ta ja paik­kauk­sia teh­tiin. Kai­teet on kär­si­neet au­rauk­ses­ta, nyt vuo­sia ol­lut sa­man­lai­nen vaa­ral­li­nen kai­tei­den puo­les­ta ja rai­lot pyö­räi­li­jöil­le ja vil­kas reit­ti. Toi­vo­taan, et­tä ra­hoi­tus löy­tyi­si osa­puo­lil­ta. T. Väy­lää käyt­tä­vä.

Han­nu Rait­ti­nen Suo­men luon­non­suo­je­lu­lii­ton Ylö­jär­ven yh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja­na tuo esil­le huo­len­sa Pir­kan­maan suo­je­lu­a­lu­ei­den vä­häi­syy­des­tä ko­ros­ta­en sa­mal­la Hel­ve­tin­jär­ven ja Seit­se­mi­sen kan­sal­lis­puis­to­jen yh­dis­tä­mis­tä (YS 19.4.2023).

Kan­sal­lis­puis­toil­la on mer­kit­tä­vä roo­li luon­to­ka­don tor­jun­nas­sa ja met­sä­luon­non suo­je­lus­sa. Da­vid At­ten­bo­rough on esit­tä­nyt kir­jas­saan Yk­si elä­mä yk­si pla­neet­ta po­lun, mil­lä glo­baa­lia luon­to­ka­toa voi­daan tor­jua ja tur­va­ta luon­non kan­to­ky­ky: pe­rus­ta­mal­la riit­tä­vä mää­rä vil­liin­ny­tet­tä­viä maa- ja ve­si­a­lu­ei­ta.

Näin ke­väi­sin tah­too tul­la vi­ha­lai­sia (so­ke­ri­muu­ra­hai­sia eli mau­ri­ai­sia) asuin­ra­ken­nuk­siin. Ot­ta­kaa sil­li­pur­kit, teh­kää pes­tyi­hin purk­kei­hin kan­siin rei­kiä. Puo­lek­si hie­noa so­ke­ria, puo­lek­si vet­tä. Kas­tel­kaa purk­kia ja kant­ta vä­hän pääl­tä täl­lä se­koi­tuk­sel­la. Vie­kää purk­ki nii­den kul­ku­paik­kaan. Var­mas­ti tu­le­vat, ja so­ke­ri­hu­ma­las­sa huk­ku­vat.

Kii­ras­tors­tain tv:n il­ta-uu­ti­set kel­lo 20.30 sä­väyt­ti­vät. Uu­ti­ses­sa esiin­ty­nyt nuo­ri mies se­los­ti, kuin­ka tut­ki­jat ovat sel­vit­tä­neet Raa­ma­tun kir­joi­tus­ten epä­sel­vyyk­siä. Mies jat­koi, et­tä Raa­mat­tu on kä­sin kir­joi­tet­tu, ja vir­hei­tä on tul­lut pal­jon. Su­ku­pol­vien ai­ka­na kir­joi­tuk­sia on muu­tel­tu ja al­ku­pe­räis­tä Raa­mat­tua ei enää ole saa­ta­vil­la, hän ker­toi.