Kävin kuuntelemassa Kihniön kunnanvaltuuston budjettikokousta maanantaina. Valtuusto hyväksyi vuoden 2025 talousarvion. Yksi järkevä muutos tehtiin viran puolesta käsittelyn yhteydessä: Lasten aamu- ja iltatoiminta jatkuu vuonna 2025.
Myydään kyseinen kiinteistö purkupäätöksestä valittaneille. Myyntihinta voisi olla vaikka 1 euro. Silloinhan he voisivat kehittää rakennuksen tiloja, kuten heillä on visio. Tietysti voisi olla historiaa katsellen mahdollista, että heiltä tulisi uusi valitus, että myyntihinta on liian alhainen.
Jarmo Hammon kirjoitukseen minun on helppo vastata, koska en muista vähätelleeni lasten oireita, en ainakaan sen jälkeen kun sisäilmasta alkoi nopeasti tulla tutkittua tietoa.
Pentti Ilmari Palolahti syntyi heinäkuussa 1937 Helmi (os. Peuramäki, ent. Yli-Knuuttila) ja Aleksi Palolahden perheeseen Kihniössä, Palolahden tilalle. Pentti oli Helmin ja Aleksin kolmesta lapsista vanhin. Lisäksi hänellä oli isompia sisaruksia Helmin aikaisemmasta avioliitosta. Pentti eli koko elämänsä, viimeisiä vuosia lukuun ottamatta, Palolahdessa. Kouluja Pentti kävi kansakoulun verran.
Hyvä Jussi Hellgren! Kiitos, että vastasit vanhalle Pensselisedälle. Kuten tiedät, niin olen ollut vuosia eläkkeellä, mutta työssä kävin vanhassa kansakoululussa 6–10 tuntia viikossa yli 30 vuoden ajan. En ikinä havainnut minkäänlaista vikaa sisäilmassa, mutta ei tullut mieleenkään kyseenalaistaa tai vähätellä muiden koulua käyttävien, ennen kaikkea lasten, kokemia hengitystieongelmia.
Kihniön tekninen lautakunta käsitteli kokouksessaan 13.11.2024 seuraavia asioita: Maastoliikennelain mukainen lupa Aitonevan ajoharjoitteluradalle, ympäristölupapäätös Kankarin ampumaradalle, kolme hallintopakkopäätöstä huonokuntoisista rakennuksista ja jätehuollosta, lausunto YVA:n tarpeesta Aitonevan aurinkovoimalahankkeessa, rakennusjärjestyksen uudistamisen vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä normaaleja talousasioita.
Hyvä Jarmo, milloin olet käynyt kansakoulun sisällä. Minä olen hiljattain käynyt eikä siellä haise. Ikatan restaurointikurssikin on todennut, että ullakko on kuiva ja vesikatto kunnossa, samoin muut perusrakenteet, kuten kantavat hirsiseinät.
Kihniön kirkoinkylän vanha kansakoulu.
Joona Soininen
Vuonna 1787 Venäjän keisarinna Katariina Suuri päätti lähteä matkalle Krimin niemimaalle. Hänen marsalkkansa Grigori Potemkin huolestui matkalla mahdollisesti näkyvästä kurjuudesta ja määräsi teiden varsille rakennettavaksi puutarhoja ja siirrettäviä talojen julkisivuja. Oli syntynyt käsite Potemkinin kulissit.
Kihniön kansakoulun purkaminen merkitsee kunnalle 80 000 euron tappiota verrattuna myyntivaihtoehtoon. Tällä voi olla vaikutusta kunnan talouteen. Pahimmillaan purkamisen tuloksena syntyvä kivikasa voi jäädä kuntatalouden haaksirikon muistomerkiksi ja Kihniö kunnan nimenä häviää kartalta.
Pirhan aluehallitus sitten päätti ajaa alas Kihniön terveysaseman. Ilmeisesti on väärin, kun on kunta, jossa on ollut erinomaiset terveyspalvelut. Tampereen ja sen kehyskuntien päättäjät saisivat sapiskaa, miksi heillä ei ole yhtä hyvät palvelut, kuin pienessä Kihniön kunnassa?
Kihniön kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Koivistoinen (ps) kommentoi Kihniön koko henkilöstöä koskevia yhteistoimintaneuvotteluita muun muassa seuraavasti:
Moni ihmettelee sitä, että kunta haluaa edelleenkin purkaa Kihniön Kirkonkylän kansakoulurakennuksen, vaikkei sen tonttia enää tarvitakaan muuhun, kuten jääkiekkokentäksi.
Kihniön kunta on hakenut 650 000 euron harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Korotuksen edellytyksenä on, että edellä mainitut vaikeudet osoitetaan poikkeuksellisiksi tai tilapäisiksi.
Kauhea möykkä nousi nuorison (Elokapinan) maalatessa eduskuntatalon pylväitä. Miksi? Ihmettelen siksi, kun kuuntelen ihmisiä. Ainakin itse kohtaan paljon niitä, jotka sanovat suoraan kuinka ”kirveellä olisi töitä”.
Kansakoulun ränsistyminen jatkuu: sateella jostain ylhäältä tuleva vesi valuu viallisista ränneistä ja syöksytorvista seiniä pitkin. Lahot seinälaudat täytyy siksi ilmeisesti purkaa ennen kuin niiden lahoaminen yltää hirsirunkoon, josta kunta toivoo saavansa lisätuloja rakennuksen purkamisen yhteydessä.
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.