Jos Kih­ni­ön kan­sa­kou­lun suo­je­lua ei hy­väk­sy­tä, ai­noa vaih­to­eh­to sen säi­lyt­tä­mi­sek­si on pur­ka­mi­nen ja siir­tä­mi­nen toi­sel­le so­pi­val­le ja niin suu­rel­le alu­eel­le, et­tä sin­ne mah­tui­si­vat muut Kih­ni­ön mu­se­ot. Nii­tä on nyt (pää­a­si­as­sa isä­ni Tar­mo Mark­ku­lan pe­rus­ta­mi­na) useis­sa niin epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sis­sa pai­kois­sa pit­kin pi­tä­jää ja naa­pu­ri­kun­nas­sa, et­tä ne ja nii­den esi­neet ovat vaa­ras­sa tu­hou­tua, ku­ten on jo il­mei­ses­ti käy­nyt Tar­si­an­jär­ven ul­ko­mu­se­oa­lu­eel­le.

Tiis­tai­na 2.8. uu­ti­soi­tiin suo­ma­lais­ten pel­kää­vän so­taa. Kum­mal­lis­ta? Meil­le on eri gal­lu­pein ker­rot­tu suo­ma­lais­ten ha­lu­a­van liit­tyä Na­toon sen tuo­man tur­van ta­kia. Mi­ten täs­sä nyt näin on käy­nyt?

Ky­se­lin sa­mas­ta asi­as­ta (Han­nu Ti­ai­sen ylei­sö­no­sas­to­kir­joi­tus 9.7.2022) vii­me vuon­na Par­ka­non ja Kih­ni­ön yh­tei­sen pe­rus­tur­va­lau­ta­kun­nan jä­se­ne­nä ter­veys- ja hy­vin­voin­ti­joh­ta­ja Tai­na Nii­ra­sel­ta, kun oli tul­lut sel­väk­si kroo­ni­nen pula ko­di­no­mai­sis­ta hoi­to­pai­kois­ta: Kih­ni­ön 30 hoi­to­paik­kaa oli kai­ken ai­kaa täyn­nä ja jono pit­kä.

Sain oi­tis pa­lau­tet­ta te­ke­mäs­tä­ni kun­ta­lai­sa­loit­tees­ta, joka kos­ki Kih­ni­ön sai­raa­laan pe­rus­tet­ta­vaa yk­sik­köä van­huk­sil­le. Vä­li­muo­dok­si te­hos­te­tun pal­ve­lu­a­su­mi­sen ja ko­to­na asu­mi­sen vä­lil­lä. Etu­pääs­sä ih­me­tel­tiin aloit­tee­ni torp­paa­mis­ta.

Osal­lis­tuin Puu­mi­las­sa tiis­tai-il­ta­na 28.6.2022 pi­det­tyyn Myy­rän­kan­kaan yh­dis­tet­tyyn tuu­li­voi­ma­puis­ton ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vi­oin­tip­ro­ses­sin (YVA) ja Kih­ni­ön kun­nan sa­maa alu­et­ta kos­ke­van osa­y­leis­kaa­vap­ro­ses­sin in­foon. Ti­lai­suus oli hyvä. Huo­mi­o­ni kiin­nit­tyi eri­tyi­ses­ti kah­teen seik­kaan:

Mi­hin mal­liin kun­tam­me so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut ajau­tu­vat en­nen kuin hy­vin­voin­ti­a­lue vuon­na 2023 ot­taa ne hal­tuun­sa? Ko­vin on var­sin­kin pai­kal­lis­leh­des­säm­me uu­ti­sia, mil­loin Kol­mos­tien Ter­vey­den tai Pih­la­ja­lin­nan osal­ta. Ei­kä to­del­la myön­tei­siä ulos­tu­lo­ja, mut­ta se­hän ei yl­lä­tys ole. Tämä tie­det­tiin tai ai­na­kin oli­si pi­tä­nyt tie­tää, kun ul­kois­ta­mi­sen tiel­le läh­det­tiin ja kuin­ka va­roi­tel­tiin.

Olin joku ai­ka sit­ten ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­sa Kih­ni­ön kir­kos­sa muu­ta­man muun van­huk­sen kans­sa. Oli oi­kein väl­jää: ei tar­vin­nut ha­kea is­tu­ma­paik­kaa.

Täs­sä taan­noin Kih­ni­ön kun­nan­joh­ta­ja Liuk­ku maa­lai­li tu­le­vai­suu­den­ku­via Py­hä­nie­mes­tä mah­dol­li­se­na mat­kai­lun kes­kuk­se­na. Mai­se­mal­li­ses­ti kau­niim­paa koh­det­ta Suo­men maas­ta on tur­ha et­siä. Myös luon­non kan­nal­ta alue on puh­das ja saas­tee­ton, mikä on otet­ta­va läh­tö­koh­dak­si mat­kai­lu­kes­kuk­sen mah­dol­li­ses­sa suun­nit­te­lus­sa.

Ylä-Sa­ta­kun­nan mat­kai­lu­liit­tees­sä oli koko si­vun jut­tu Kih­ni­ön Ai­to­ne­val­le saa­pu­vis­ta yli­o­pis­to­tut­ki­jois­ta ja opis­ke­li­jois­ta. Ha­lu­taan up­pou­tua Ai­to­ne­van kult­tuu­ri­his­to­ri­aan, ke­rä­tä ar­jen muis­ti­tie­toa, ku­via. ”Kaik­ki tie­to oli­si ar­vo­kas­ta”, sa­no­taan.

Ha­lu­an kiit­tää Mau­ri Pih­la­ja­maa­ta tä­män tär­ke­än asi­an esiin nos­ta­mi­ses­ta. Mau­ril­la on tä­hän asi­aan ai­nut­laa­tui­nen osaa­mi­nen ja pers­pek­tii­vi. Hä­nen joh­dol­laan it­se­kin olen näi­hin seu­ra­kun­ta­ra­ken­tei­siin pääs­syt pe­reh­ty­mään ja olen ai­na ihail­lut hä­nen neu­vot­te­lu­tai­to­jaan. Olem­me ai­nut­laa­tui­ses­sa ase­mas­sa, kun voim­me edel­leen teh­dä hä­nen kans­saan yh­teis­työ­tä.

Kih­ni­ön seu­ra­kun­nan kirk­ko­val­tuus­to on päät­tä­nyt niu­kal­la enem­mis­töl­lä lii­tos­sel­vi­tyk­ses­tä Par­ka­non seu­ra­kun­nan kans­sa. Jo tämä tiuk­ka ää­nes­tys­tu­los osoit­taa, et­tä asi­as­ta on eri suun­tiin käy­viä mie­li­pi­tei­tä.

Alu­e­vaa­lien ää­nes­tysp­ro­sent­ti uh­kaa jää­dä al­hai­sek­si, jopa al­le 40 pro­sen­tin, ja jos ko­ro­na tai sää sot­kee li­sää, ol­laan lä­hel­lä 30 pro­sent­tia.

Kai­ken uu­den so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lun luo­mi­sen yh­tey­des­sä ei saa unoh­taa, et­tä ih­mi­nen on kai­ken kes­ki­ös­sä ketä var­ten näi­tä uu­dis­tuk­sia pi­tää teh­dä. Pal­ve­lun taso ei saa hei­ken­tyä vaan pa­ran­tua. Hoi­to­työl­le pi­tää pa­laut­taa sen an­sait­se­ma kun­ni­oi­tus. Hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­sen on ol­ta­va riit­tä­vän suu­ri, et­tä työ it­ses­sään ei käy lii­an ras­kaak­si sitä te­ke­vil­le.