En­si sun­nun­tai­na kir­kois­sa ai­hee­na on Jee­sus he­rät­tää us­kon. Ai­heen kans­sa olem­me kris­til­li­sen us­kon yti­mes­sä. Ai­heen mu­kai­ses­ti kaik­ki ju­ma­lan­pal­ve­luk­sen vir­ret ja teks­tit kes­kit­ty­vät us­kon al­ka­jaan ja täy­del­li­sek­si te­ki­jään – Jee­suk­seen Kris­tuk­seen. Hän on kris­til­li­sen us­kon ydin, joka evan­ke­liu­meis­sa to­dis­taa, vii­ta­ten ”kir­joi­tuk­siin” eli van­haan tes­ta­ment­tiin, et­tä il­man hän­tä ih­mi­nen ei saa mi­tään ai­kaan.

Tämä on kris­tit­ty­jen yk­sey­den ru­kous­vii­kon tee­ma 18.–25.1. Kris­til­li­nen vie­raan­va­rai­suus ei ole vain kes­ki­näis­tä ys­tä­vyyt­tä, vaan myös ra­kas­ta­vaa koh­taa­mis­ta nii­den kans­sa, jot­ka ei­vät ole tääl­tä ko­toi­sin, ei­vät puhu mei­dän kiel­täm­me ei­vät­kä jaa mei­dän kult­tuu­ri­am­me. Se on pie­ni haas­te myös sil­loin, kun siir­rym­me tu­tus­ta hiip­pa­kun­nas­ta toi­seen. La­pu­an hiip­pa­kun­ta pe­rus­tet­tiin vas­ta 1956, ja se on hy­vin nuo­ri ver­rat­tu­na Tam­pe­reen hiip­pa­kun­taan.

Vuo­den ja uu­den vuo­si­kym­me­nen aluk­si täh­ti joh­taa yhä mei­tä tu­tun sei­men luo! Lop­pi­ai­sen sa­no­ma­na on, et­tä on suur­ta vii­saut­ta tul­la Va­pah­ta­jan tykö, ja sin­ne Ju­ma­lan eri­tyi­nen täh­ti­kin mei­tä joh­dat­taa. Tuo­kaam­me Va­pah­ta­jan käyt­töön lah­jam­me ja elä­mäm­me, ja pyy­tä­kääm­me siu­naus­ta al­ka­vaan mat­kaan Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­sa.