Olet­te­ko kuul­leet pu­hut­ta­van vuo­si­huol­los­ta? Sii­tä pu­hu­taan au­to­jen yh­tey­des­sä, ja – ai­na­kin omal­la koh­dal­la­ni – se on asia, jon­ka voi jät­tää te­ke­mät­tä, ja kes­kit­tyä vi­koi­hin, joi­ta kat­sas­tus­hen­ki­lö löy­tää. Pe­ri­aa­te, et­tä kor­ja­taan vain sitä, mikä on rik­ki on huo­no ja kal­lis, kun usein ajois­sa teh­ty pie­ni re­mont­ti oli­si hal­vem­pi kuin pa­kon edes­sä teh­ty ras­kas.

Meil­lä pi­täis ol­la kou­lus­sa enem­män ovia, kun siä tu­lee is­kä lii­kaa me­te­liä. Näin ker­toi mi­nul­le toi­nen po­jis­ta­ni, joka käy vel­jen­sä kans­sa Par­ka­non yh­te­näis­kou­lua Kaar­naa.

Yri­tän seu­raa­vas­sa par­haa­ni mu­kaan ol­la te­ke­mät­tä nii­tä ty­pe­rim­piä yleis­tyk­siä, joi­ta nel­jä päi­vää maas­sa viet­tä­nyt ih­mi­nen vain voi teh­dä. Sil­tä va­ral­ta, et­tä epä­on­nis­tun, unoh­ta­kaa ha­vain­to­ni ja poh­ti­kaa, jos jo­kin muu osa teks­tis­tä voi­si ol­la hyö­dyl­lis­tä.

On help­poa olet­taa toi­sen elä­mäs­tä kai­ken­lais­ta, vaik­ka to­del­li­suu­des­sa em­me voi tie­tää, min­kä­lais­ten mör­kö­jen kans­sa ku­kin pai­nis­ke­lee päi­vit­täin. Sai­rauk­sia on maa­il­mas­sa lu­ke­mat­to­mia ja kai­kil­la on eri­lai­sia ko­ke­muk­sia niis­tä. Vaik­ka psyyk­ki­set sai­rau­det voi­tai­siin hy­vin lu­e­tel­la sel­lai­siin, joi­ta ei näe ulos­päin, ai­on täl­lä ker­taa ker­toa ko­ke­muk­si­a­ni omis­ta fyy­si­sis­tä sai­rauk­sis­ta­ni, jot­ka ovat myös usein nä­ky­mät­tö­miä muil­le.

Kun­tien pää­tök­set he­rät­tä­vät vä­lil­lä suu­ri­a­kin tun­tei­ta. Nämä pää­tök­set teh­dään mei­tä kaik­kein lä­him­pä­nä ja vai­kut­ta­vat mo­nes­ti mei­dän kaik­kien elä­mään. Muis­tam­me var­mas­ti vii­me vuo­sil­ta esi­mer­kik­si ra­tik­ka­kes­kus­te­lun, so­te­kes­kus­te­lui­ta, lu­kui­sia kou­lu­kes­kus­te­lu­ja, kaa­voi­tuk­seen liit­ty­viä kes­kus­te­lu­ja, eri­lai­siin sääs­töi­hin taik­ka rek­ry­toin­tei­hin liit­ty­viä kriit­ti­siä kes­kus­te­lu­ja…

Köy­si voi tuo­da pin­taan asi­at, jot­ka nor­maa­lis­ti ovat osit­tain tai täy­sin pii­los­sa. Köy­si on kuin to­tuu­den tor­vi, jon­ka pääs­tä pää­hän kaik­ki tie­to, tun­ne­ti­lat ja ener­gi­at liik­ku­vat. Köy­si joh­dat­taa. Sen voi lait­taa ki­re­äl­le tai löy­säl­le. Köy­si tun­nis­taa, tie­tää ja ker­too avoi­mes­ti kai­ken sil­le, joka on val­mis kuun­te­le­maan.

Pää­si­äi­se­nä pii­pah­dim­me äi­ti­ni luo­na Ke­mi­jo­en var­sil­la. Pit­käl­lä ajo­mat­kal­la kuun­te­lim­me myös ra­dio-oh­jel­mia. Poh­jan­maan laa­kei­den pel­to­au­kei­den koh­dal­la Ra­dio Suo­men toi­mit­ta­ja haas­tat­te­li fi­lo­so­fi Mai­ja-Riit­ta Ol­li­laa hä­nen tam­mi­kuus­sa il­mes­ty­neen kir­jan­sa Tu­le­vai­suu­den pa­ran­nel­tu ih­mi­nen tii­moil­ta.

Mi­nul­le kul­keu­tui taan­noin Ai­ka-merk­ki­nen sei­nä­kel­lo. So­pu­suh­tai­nen, siis­ti­kun­toi­nen ja sil­mää miel­lyt­tä­vä. Olin kui­ten­kin ai­keis­sa et­siä sil­le uu­den ko­din. Kel­lo­han löy­tyy kän­ny­käs­tä, au­tos­ta, te­le­vi­si­os­ta…

Kir­joi­tan tätä vaa­li­päi­vä­nä tie­tä­mät­tä vie­lä edus­kun­ta­vaa­lien tu­lok­sia. Näi­nä ai­koi­na tu­lee mie­leen Il­ma­ri Ki­an­non kan­san­val­lan al­ku­vai­hei­ta ku­vaa­va kir­ja Pu­nai­nen vii­va. Sii­nä köy­hää kan­saa kan­nus­te­taan ää­nes­tä­mään 1907 edus­kun­ta­vaa­leis­sa ”so­li­sa­ri­rat­tia”, jot­ta muu­tos tu­li­si.

Pää­toi­mit­ta­ja Jus­si Tuu­len­suu sai pot­kut, kun juo­pot­te­li si­dos­ryh­män bi­leis­sä. Pää­toi­mit­ta­ja Kai­us Nie­mi sai pot­kut, kun hän siir­si au­to­aan kän­nis­sä. Mi­nis­te­ri Lin­ti­läl­le on vaa­dit­tu pot­ku­ja, kos­ka bren­kun väi­te­tään mais­tu­neen myös töis­sä.

Kes­kus­te­lua Suo­mi-nei­don lu­his­tu­vas­ta fyy­si­ses­tä kun­nos­ta ei ole käy­ty edus­kun­ta­vaa­lien tii­moil­ta tut­tuun ta­paan lä­hes lain­kaan.

Iden­ti­fi­oin it­se­ni esiin­ty­jäk­si, vaik­ka tun­tuu ou­dol­ta sa­noa niin ää­neen. En ole var­ma mik­si, vaik­ka olen­kin esiin­ty­nyt pie­nem­pien ja suu­rem­pien ylei­sö­jen edes­sä ai­na muu­ta­man hen­ki­lön syn­ty­mä­päi­vä­juh­lis­ta Suo­men suu­rim­paan hui­luor­kes­te­riin as­ti.

The­seuk­sen lai­va läh­tee sa­ta­mas­ta pit­käl­le ja vai­ke­al­le pur­jeh­dus­mat­kal­le. Mat­kan ai­ka­na lai­vaa pi­tää kor­ja­ta mo­neen ot­tee­seen. Ku­lu­neet köy­det vaih­de­taan, lai­van ha­jon­neet lau­dat sekä re­ven­neet pur­jeet kor­va­taan uu­sil­la. Koko mat­kan lai­vas­ta ha­jo­aa osia ja nii­tä vaih­de­taan ja kor­va­taan uu­sil­la.

Sii­tä on nyt 10 kuu­kaut­ta, kun vein ta­va­ra­ni va­ras­toon ja aloi­tin elä­mä­ni ko­dit­to­ma­na sink­ku­mum­mu­na. To­sin lap­sen­lap­se­ni oli sil­loin vie­lä ma­has­sa, mut­ta ei ta­ker­ru­ta pik­ku­a­si­oi­hin. Hyp­pä­sin pois tu­tus­ta ja tur­val­li­ses­ta ora­van­pyö­räs­tä.

Vie­lä vuo­si­tu­han­nen al­ku­puo­lel­la Suo­mi me­nes­tyi kan­sain­vä­li­sis­sä kou­lu­saa­vu­tus­mit­tauk­sis­sa eri­no­mai­ses­ti. Olim­me maa­il­man huip­pu­ja mo­nis­sa op­pi­ai­neis­sa. Niin­pä kou­lu­lai­tok­sem­me saa­vu­tuk­set he­rät­ti­vät kan­sain­vä­lis­tä kiin­nos­tus­ta. Suo­ma­lais­ta kou­luih­met­tä tul­tiin kat­so­maan eri puo­lil­ta maa­il­maa.