– Ku­lu­van vuo­den ai­ka­na on Ikaa­lis­ten-Par­ka­non Pu­he­lin Oy saa­nut puo­lus­tus­lai­tok­sen vies­ti­jou­koil­ta erit­täin suur­ta työ­a­pua, ker­too toi­mi­tus­joh­ta­ja Her­man San­nik­ka.

Ylä-Sa­ta­kun­nan pää­toi­mit­ta­ja­na ja toi­mi­tus­joh­ta­ja­na vuo­si­na 2000–2006 toi­mi­nut Tar­ja Lap­pa­lai­nen siir­tyi ke­sä­kuus­sa Ii­sal­men Sa­no­mien va. pää­toi­mit­ta­jak­si. Lap­pa­lai­nen on toi­mi­nut Uu­tis-Jou­sen pää­toi­mit­ta­ja­na elo­kuus­ta 2019. Mo­lem­mat leh­det ovat Me­di­a­ta­lo Kes­ki­suo­ma­lai­seen kuu­lu­van Sa­von Me­dia Oy:n kus­tan­ta­mia leh­tiä.

Lu­ki­jat lä­het­ti­vät Ylä-Sa­ta­kun­nan tä­män­vuo­ti­seen va­lo­ku­va­kil­pai­luun puo­len­sa­taa otos­ta. Kil­pai­lun ai­he vesi on sel­väs­ti ih­mi­sil­le hy­vin lä­hei­nen ele­ment­ti, sil­lä ku­vien taso oli kaut­ta lin­ja kor­kea. Täs­tä jou­kos­ta erot­tui vie­lä var­sin sel­väs­ti voit­ta­jak­si Ant­ti Ha­ka­sen kuva Kan­ka­rin­jär­ven pin­nal­la kul­ke­vis­ta ve­si­mit­ta­reis­ta.

Syys­kuun 26. päi­väs­tä al­ka­en siir­tyy Tam­pe­re–Par­ka­no–Sei­nä­jo­ki ra­dal­le vil­kas mat­kus­ta­ja­ju­na­lii­ken­ne. Kii­to­ju­nat ja päi­vä­pi­ka­ju­nat al­ka­vat lii­ken­nöi­dä. En­si ke­vää­nä suo­ri­tet­ta­vas­sa ai­ka­tau­lun­vaih­dok­ses­sa pi­ka­ju­na­lii­ken­net­tä Par­ka­non oi­ko­ra­dan kaut­ta edel­leen li­sä­tään, ker­ro­taan Val­ti­on Rau­ta­tei­den ta­hol­ta. Lii­ken­ne uu­del­la ra­dal­la ly­hen­tää Hel­sin­gis­tä ja Tam­pe­reel­ta poh­joi­seen mat­kus­tu­sai­kaa ja päin­vas­tai­seen suun­taan noin puo­lel­la­tois­ta tun­nil­la.

Tam­pe­reen län­ti­sen So­ti­las­pii­rin kut­sun­nois­sa Par­ka­nos­sa, Kar­vi­as­sa ja Kih­ni­ös­sä oli­vat po­jat yleen­sä ter­vei­tä ja ro­te­via. Käyt­täy­ty­mi­nen oli asi­al­lis­ta ja moit­tee­ton­ta sekä pu­keu­tu­mi­nen siis­tiä. Pit­kien tuk­kien käyt­tö näyt­tää ole­van vä­he­ne­mään päin. Mur­heel­lis­ten lii­ken­ne­ta­pa­tur­mien "jäl­kiä" oli nä­ky­vis­sä usei­den poi­kien var­ta­los­sa. Kih­ni­ös­sä lä­hes jo­kai­nen poi­ka il­moit­ti ky­se­ly­lo­mak­kees­sa ky­ke­ne­vän­sä ui­maan vä­hin­tään 200 met­riä.

Ta­lou­den pu­he­tyy­li val­taa ym­pä­ris­tö­kes­kus­te­lua. Sa­no­taan, et­tä mo­ni­muo­toi­sen luon­non pää­o­ma tar­jo­aa eko­sys­tee­mi­pal­ve­lu­ja.

Vii­me vii­kon kes­ki­vii­kon vas­tai­se­na yö­nä mur­tau­dut­tiin kaup­pi­as Toi­vo Kos­ki­sen va­lin­ta­myy­mä­lään ja liik­keen ra­hal­li­nen kas­sa, n. 500–600 mark­kaa, siir­ret­tiin vie­rai­li­joi­den tas­kui­hin tai kas­sei­hin. Ra­ha­va­rat oli­vat me­tal­li­ko­lik­koi­na.

Tun­tu­ri­so­pu­li on ai­nut­laa­tui­nen pie­ni ni­sä­käs, joka kuu­luu tie­teel­li­ses­sä luo­kit­te­lus­sa hii­ri­mäis­ten jyr­si­jöi­den ala­lah­koon. Le­vin­nei­syy­del­tään se on niin poh­joi­nen laji, et­tä so­pu­lin il­mes­ty­mi­nen na­pa­pii­rin ete­lä­puo­lel­le on merk­ki poik­keuk­sel­li­sis­ta luon­no­no­lois­ta.

Kar­vi­an kirk­ko­her­ra Sep­po Myy­ry­läi­nen nik­ka­roi yh­des­sä kah­den muun par­ka­no­lai­sen, Esa Kos­ki­sen ja Jou­ni Kuk­ko­lan kans­sa kas­te­puun Kar­vi­an kirk­koon. Näyt­tä­vä esi­ne val­mis­tui Pe­tä­jä-Opis­ton puu­työ­kurs­sil­la Par­ka­nos­sa.

Pe­tä­jä-Opis­ton kurs­sit ovat käyn­nis­ty­mäs­sä. Pe­rin­tei­seen ta­paan suo­sit­tu­ja ovat ve­si­jump­pa- ja muut lii­kun­ta­ryh­mät sekä tie­tyt kä­den­tai­don kurs­sit.

Poh­joi­ses­sa osas­sa Suo­mea pe­si­vä met­sä­han­hi on ny­ky­ään su­kun­sa vä­hem­mis­töä. Pel­loil­la muut­to­ai­koi­na par­vei­le­vat han­het ovat Ete­lä-Suo­mes­sa val­ta­o­sal­taan Poh­jois-Ve­nä­jäl­tä ko­toi­sin ole­via val­ko­pos­ki- ja tund­ra­han­hia sekä tund­ra­met­sä­han­hia, jot­ka ovat met­sä­han­hen ros­si­cus-ala­la­jia.

Kar­vi­an kes­kus­tan il­me vir­kis­tyi, kun nel­jän yrit­tä­jän Iha­na­pis­te ava­si toi­min­tan­sa. Kylä-Kar­vi­an­tiel­lä si­jait­se­van kiin­teis­tön uu­det omis­ta­jat Jaa­na ja Alain Saint­rond re­mon­toi­vat tyy­lik­kääs­ti sekä si­sä­ti­lat et­tä jul­ki­si­vun. Kiin­teis­tös­sä toi­mi ai­kai­sem­min kah­vi­la-ra­vin­to­la Hel­lun herk­ku.

Au­rin­gon­ku­kan­sie­me­nil­lä her­kut­te­le­va vi­her­peip­po li­sään­tyi 2000-lu­vun en­sim­mäi­sel­lä vuo­si­kym­me­nel­lä vuo­des­ta toi­seen. Il­miö nä­kyi myös Ylä-Sa­ta­kun­nas­sa, kun lin­tu­jen tal­vi­ruo­kin­ta li­sä­si suo­si­o­taan ja au­rin­gon­ku­kan sie­me­nien hin­ta las­ki.

Omai­set pi­tä­vät yleen­sä hy­vän huo­len lä­heis­ten­sä hau­dois­ta, vaik­ka it­se asui­si­vat toi­saal­la. Usein pal­ve­lu os­te­taan seu­ra­kun­nal­ta, joka so­pi­muk­sen mu­kaan huo­leh­tii hau­dan siis­tey­des­tä. So­pi­mus voi si­säl­tää pel­kän kas­te­lun tai kuk­kien han­kin­nan, kas­te­le­mi­sen ja muut vaa­dit­ta­vat hoi­to­toi­men­pi­teet.

Kun sii­ve­käs kuu­luu säih­ky­lin­tu­jen lah­koon ja ku­nin­gas­ka­las­ta­jien su­kuun, sii­nä on hoh­toa. Ul­ko­nä­kö ei tuo­ta pet­ty­mys­tä: kirk­kaan­pu­nai­nen nok­ka, sy­vän orans­sin vä­ri­nen ala­puo­li ja sma­rag­din si­ni­vih­re­ä­nä lois­ta­va sel­kä­mys ovat ai­nut­laa­tui­nen vä­riyh­dis­tel­mä Suo­men lin­tu­maa­il­mas­sa.