Vel­jek­set Juu­so ja Ot­to Veik­ko­la esiin­ty­vät Itä-Au­reen Jus­si­Ma­tis­sa ky­läyh­dis­tyk­sen ke­sän päät­tä­jäis­ta­pah­tu­mas­sa lau­an­tai-il­ta­na 15. elo­kuu­ta.

Pu­na­tul­kut ovat ih­mis­ten mie­li­ku­vis­sa niin tal­ven lin­tu­ja, et­tä ne muut­ta­vat ke­säl­lä un­ho­laan. Vuo­si­kym­me­niä sit­ten laji oli vah­vas­ti kuu­si­voit­tois­ten se­ka­met­sien pe­si­mä­lin­tu, joka tuli toi­meen pe­si­mä­si­joil­laan ym­pä­ri vuo­den mo­ni­puo­li­sen ra­vin­non avul­la, il­man ih­mi­sen apua.

Maa- ja ko­ti­ta­lous­nais­ten Vuo­den mai­se­ma­te­ko -kil­pai­luun voi osal­lis­tua syys­kuun lop­puun saak­ka. Tänä vuon­na kuu­den­nen ker­ran jär­jes­tet­tä­vän kil­pai­lun tee­ma­na on Nii­tyn lumo.

Ran­ta­ka­nat muis­tut­ta­vat ruu­miin­ra­ken­teel­taan pie­niä ka­no­ja, mut­ta muu­ta te­ke­mis­tä niil­lä ei ka­na­lin­tu­jen kans­sa ole­kaan. Hei­mon la­jien ni­met ku­ten no­ki­ka­na, lie­ju­ka­na, luh­ta­huit­ti ja luh­ta­ka­na ker­to­vat lin­tu­jen elin­pii­reis­tä, jot­ka ei­vät ve­del­tään ole puh­taam­mas­ta pääs­tä.

Hei­nä­ta­vi ja la­pa­sor­sa ovat re­he­vien kos­teik­ko­jen vaa­te­li­aim­pia ve­si­lin­tu­ja, mut­ta ta­vil­le kel­paa lä­hes mil­lai­nen lä­täk­kö ta­han­sa: pie­ni­kin kui­va­tu­so­ja, sa­vi­kuop­pa, suo­lam­pi tai jä­te­ve­si­al­las.

Ker­ran, pari elä­mäs­sään voi ah­ke­ras­ti ret­kei­le­vä lin­tu­har­ras­ta­ja näh­dä tun­tu­ri­hau­kan. Par­hai­ten sa­tu­mai­nen on­ni voi käy­dä loka–mar­ras­kuus­sa, jol­loin nuo­ret tun­tu­ri­hau­kat läh­te­vät va­el­luk­sel­le ete­lään. Van­hem­mat py­sy­vät asuin­si­joil­laan Tun­tu­ri-La­pis­sa, jos riek­ko­ja ja kii­ru­noi­ta riit­tää ra­vin­nok­si.

Je­ho­van to­dis­ta­jat jär­jes­tä­vät en­sim­mäis­tä ker­taa his­to­ri­as­saan kaik­ki alu­e­kon­vent­tin­sa ver­kos­sa. Oh­jel­man seu­raa­mi­nen to­teu­te­taan suo­ra­tois­to­tek­nii­kal­la. Nor­maa­lis­ti suu­ria kon­vent­te­ja on jär­jes­tet­ty sta­di­o­neil­la, mes­su­kes­kuk­sis­sa ja muis­sa suu­ris­sa ti­lois­sa. Kaik­ki pi­det­tä­vik­si suun­ni­tel­lut ta­pah­tu­mat ym­pä­ri maa­il­man on pe­ruu­tet­tu ko­ro­na­vi­rus­pan­de­mi­an vuok­si.

Ylä-Sa­ta­kun­nas­sa kaak­ku­ri on har­va­lu­kui­nen pe­si­mä­la­ji, jon­ka pe­sin­tö­jä on var­mis­tet­tu Par­ka­non ja Kar­vi­an lin­tu­at­las­tut­ki­muk­sis­sa vain muu­ta­mia. Vii­me vuo­sien ke­sä­ha­vain­not ker­to­vat, et­tä pie­ni kan­ta on py­sy­nyt va­kaa­na.

Ylä-Sa­ta­kun­nas­sa silk­kiu­ik­ku asus­taa sel­lai­sil­la jär­vil­lä, joil­la on jon­kin ver­ran pin­ta­kas­vil­li­suut­ta. Täl­lai­sia jär­viä ovat esi­mer­kik­si Kar­vi­an­jär­vi, Ner­koon­jär­vi ja Kan­ka­rin­jär­vi sekä Par­ka­non Kirk­ko­jär­vi.

Kir­jo­siep­po on eh­kä tun­ne­tuin ke­sä­lin­tu, jon­ka ke­väis­tä pa­luu­ta ja pe­sä­puu­hia seu­raa­vat mie­lel­lään niin Ylä-Sa­ta­kun­nan va­ki­tui­set asuk­kaat kuin mök­ki­läi­set­kin. Kir­jo­siep­po nä­kyy ja kuu­luu.

Pe­tä­jä-opis­ton ku­va­tai­de­kou­lu Pi­sa­mas­ta val­mis­tui­vat kar­vi­a­lai­set Mil­la Jär­vi­nen, Em­ma Jär­vi­nen ja An­ni­ka Haa­vis­to.

Keh­rää­jän su­ri­na kuu­luu ke­sä­öi­nä ka­ruil­la har­va­puus­toi­sil­la kan­gas­mail­la, hak­kuu­au­keil­la ja kal­li­oil­la. Tämä oma­laa­tui­nen lin­tu tar­vit­see hyön­teis­jah­tiin­sa avoin­ta maas­toa, sil­lä se saa­lis­taa yöl­lä len­tä­viä hyön­tei­siä.

Kun lin­tu­har­ras­ta­jat syk­syl­lä kul­ke­vat sän­ki­pel­lol­la, he ei­vät et­si han­hia, jot­ka pa­ke­ne­vat kau­kaa, vaan hei­nä­kurp­pia, jot­ka läh­te­vät len­toon vas­ta vii­me tin­kaan.

Par­ka­no­lai­nen Juu­lia Sam­mat­ti on val­mis­tu­nut Sa­ta­kun­nan Am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun Po­rin kam­puk­sel­ta sai­raan­hoi­ta­jak­si (AMK) so­si­aa­li- ja ter­vey­sa­lan amk-tut­kin­nol­la.