Ka­la­tii­ra kuu­luu Ete­lä- ja Kes­ki-Suo­men jär­vi­mai­se­miin. Se on pi­det­ty lin­tu päin­vas­toin kuin suu­ri­ko­koi­sem­mat lo­kit, joi­den ää­net ja saa­lis­tus­ta­vat tun­tu­vat jois­ta­kin ih­mi­sis­tä vas­ten­mie­li­sil­tä. Ka­la­tii­ran kir­kas ää­ni ei juu­ri är­sy­tä sou­te­li­jaa.

Jos var­hais­pe­ru­noi­den jyns­sää­mi­nen juu­res­har­jal­la ei kuu­lu mie­li­puu­hii­si, et to­den­nä­köi­ses­ti ole vie­lä ko­keil­lut tätä. Po­ra­ko­nee­seen yh­dis­tet­ty ves­sa­har­ja te­kee no­pe­as­ti puh­das­ta jäl­keä. Pa­ris­sa mi­nuu­tis­sa kak­si ki­loa mul­tai­sia pe­ru­noi­ta on pe­sey­ty­nyt val­ko­pos­ki­sik­si.

Si­ni­rin­ta lois­taa juh­la­pu­vus­saan poh­joi­sen vä­reis­sä: kyl­män ve­den ja tai­vaan si­ni­ses­sä, au­rin­gon­las­kun orans­sis­sa ja rus­kan pu­na­rus­ke­as­sa. Lu­men­val­ke­aa­kin nä­kyy rin­nas­sa ja sil­mä­kul­ma­juo­vas­sa.

Van­hem­pai­nyh­dis­tyk­sen rei­lu ka­ve­ri -pal­kin­to: Anet­te Pon­si­luo­ma, Aa­ro Oja­la, So­fia Pul­li­ai­nen ja Mil­la Mus­ta­saa­ri. MLL:n Par­ka­non yh­dis­tys: Niko Se­lin, Vee­ra Uu­si­ta­lo, Mart­ti Vii­ta­nen, Joo­na Kau­nis­mä­ki, Emi­lia Mä­ki­nen, El­sa Myl­ly­mä­ki, Kais­la Myl­ly­mä­ki. Poh­jo­la-Nor­de­nin pal­kin­to­kir­ja: Alii­sa Tör­mä. Ylä-Sa­ta­kun­nan Sa­no­ma­leh­ti Oy: Ada Rusu ja Eve­lii­na Läh­de­kor­pi. Reh­to­rin sti­pen­dit: El­la Si­lo­mä­ki ja Aa­da Pääk­kö­nen.

Rä­kät­ti­ras­tas, tut­ta­val­li­sem­min rä­kät­ti tai räk­sä, on koko Suo­mes­sa elin­voi­mai­nen lin­tu. Ylä-Sa­ta­kun­nas­sa laji on pe­si­nyt useim­mis­sa lin­tu­at­lak­sen 10x10 ki­lo­met­rin tut­ki­mus­ruu­duis­sa ja to­den­nä­köi­ses­ti niis­sä­kin, jot­ka ovat jää­neet vä­häl­le tut­ki­mi­sel­le.

Al­le kak­si vuot­ta ja noin 1 500 yh­tey­de­not­toa. Syys­kuus­sa 2020 käyn­nis­ty­nyt Kan­sal­li­sar­kis­ton Suo­ma­lai­set Ve­nä­jäl­lä 1917–1964 -tut­ki­mus­han­ke on he­rät­tä­nyt ih­mis­ten mie­len­kiin­non.

Spear-Ai­rin toi­mi­tus­joh­ta­ja Ka­le­vi Kei­hä­nen on saa­nut Suo­men Pan­kil­ta lu­van ot­taa ul­ko­mai­sen lai­nan. Lai­nan avul­la yh­tiö pää­see aloit­ta­maan ti­laus­len­to­lii­ken­teen kah­del­la omal­la DC-8 suih­ku­ko­neel­la tä­män vuo­den syys-lo­ka­kuus­sa. Ko­neet ovat täl­lä het­kel­lä Mi­a­mis­sa, Yh­dys­val­lois­sa. Yh­tä ko­net­ta on kul­jet­ta­mas­sa kah­dek­san suih­ku­moot­to­ria; sen hin­ta on 12 milj. mark­kaa. Ko­neet ovat 189-paik­kai­sia ja tar­vit­se­vat sa­ta­lu­kui­sen hen­ki­lö­kun­nan. Mie­his­tö­jä on seit­se­män kap­pa­let­ta — yh­des­sä mie­his­tös­sä on kol­me len­tä­jää ja vii­si len­to­e­män­tää. Hen­ki­lö­kun­ta on ko­ko­nai­suu­des­saan suo­ma­lais­ta ja se kou­lu­te­taan Mi­a­mis­sa.

Hii­ri­hauk­ka ja me­hi­läis­hauk­ka ovat jos­kus vai­ke­as­ti ero­tet­ta­va la­ji­pa­ri. Me­hi­läis­hauk­ka on pit­kä­pyrs­töi­sem­pi kuin hii­ri­hauk­ka, ja sen pää työn­tyy len­nos­sa pi­tem­mäl­le.

Ikaa­li­sis­sa asu­va kir­jai­li­ja Ralf Hen­riks­son pää­si erä­kir­jois­saan jo kak­si­nu­me­roi­sel­le lu­ku­mää­räl­le. Tänä vuon­na jul­kais­tu teos Met­so­syk­sy on la­jis­saan te­ki­jän­sä kym­me­nes. Erä­ai­heis­ten kir­jo­jen­sa vä­lis­sä Hen­riks­son on to­sin jul­kais­sut usei­ta ro­maa­ne­ja­kin.

Kih­niö: Ma: Ma­ka­ro­ni­laa­tik­ko/ma­ka­ro­ni­pa­ta, sa­laat­ti. Ti: Mak­sa­pih­vit/pork­ka­na­pih­vit, kas­ti­ke, pe­ru­nat, sa­laat­ti. Ke: Sit­rus-ap­pel­sii­ni­lo­hi, muu­si, sa­laat­ti. To: Jau­he­li­ha­ke­ba­kot, pais­tin­pe­ru­nat, sa­laat­ti. Pe: Nak­ki­keit­to, peh­meä lei­pä, juus­to.

Kun lin­tu­har­ras­ta­jan kii­ka­rin tai kau­ko­put­ken ku­vaan il­mes­tyy ui­ve­lo­koi­ras, kat­se py­säh­tyy sii­hen uu­des­taan joka ke­vät. Kau­em­paa val­koi­ses­ta lin­nus­ta erot­tuu lä­hem­pää mus­tia täp­liä ja vii­vo­ja sekä hel­men­har­maa ku­peen vi­pe­vöin­ti.

Ran­ta­si­pi on mo­nel­le tut­tu lin­tu­la­ji. Si­pin löy­tää mo­nen­lai­sis­ta ve­sis­töis­tä ja se ei kar­sas­ta mök­ki­ran­to­ja­kaan. Usein se löy­tää­kin juu­ri mök­ki­ran­noil­ta par­haat pe­sä­pai­kat.

Kih­niö: Ma: La­sag­net­te, sa­laat­ti. Ti: Nak­ki­kas­ti­ke, pe­ru­nat, sa­laat­ti. Ke: Nu­ge­tit, muu­si, sa­laat­ti. To: He­la­tors­tai. Pe: Va­paa­päi­vä.

Oman maan an­ti­mis­ta val­mis­te­tut mai­to­pe­ru­nat mais­tui­vat Maa­rit Ma­ju­rin lap­suu­des­sa. To­ho­lam­mil­la lap­suu­den­ko­dis­sa kas­va­tet­tiin pe­ru­naa per­heen koko vuo­den tar­pei­siin ja vä­hän su­ku­lai­sil­le­kin.

Ylä-Sa­ta­kun­nas­sa ylei­sen kir­jo­sie­pon pe­sin­tä­me­nes­tys riip­puu täy­sin säis­tä. Kyl­mä ja sa­tei­nen kesä mer­kit­see ko­via ai­ko­ja sekä poi­ka­sil­le et­tä nii­tä ruok­ki­vil­le emoil­le.