Tal­lin­nas­ta ko­toi­sin ole­va Mal­le Nie­me­lä on viih­ty­nyt Kar­vi­an Alk­ki­as­sa jo 15 vuot­ta. Hä­nen tien­sä kar­vi­a­lai­sek­si on si­säl­tä­nyt mon­ta kään­net­tä.

Pe­las­tu­sy­li­tar­kas­ta­ja Jari Le­pis­tön työ­paik­ka on vi­ral­li­ses­ti si­sä­mi­nis­te­ri­ös­sä Hel­sin­gin Kirk­ko­ka­dul­la. Käy­tän­nös­sä Le­pis­tö työs­ken­te­lee osit­tain etä­nä ko­to­naan Kar­vi­an­ky­läs­sä.

Kol­mat­ta ker­taa jär­jes­tet­tyyn Suo Soi­koon -ta­pah­tu­maan kuu­lu­nut, tai­de-elä­myk­sil­lä maus­tet­tu hä­mä­rä­va­el­lus ke­rä­si jäl­leen Kau­ha­ne­van kan­sal­lis­puis­ton pit­kos­pui­den var­rel­le mu­siik­kia ja per­for­mans­si­tai­tei­li­joi­ta val­ta­vir­ran ul­ko­puo­lel­ta.

Kar­vi­an kult­tuu­rie­lä­mä tar­jo­aa usein oma­pe­räi­siä tuo­tok­sia: nyt on saa­tu seu­ra­ta Ge­o­park-il­mi­ö­tä, jol­la (ku­ten ni­mes­tä voi pää­tel­lä) on vah­vas­ti te­ke­mis­tä maan ja mai­se­man sekä seu­dun his­to­ri­an kans­sa. Sa­no­ma­leh­den pik­ku mai­nos va­lis­ti, et­tä tar­jol­la oli ”avoin näy­tös Lau­han­vuo­ri-Hä­meen­kan­gas Ge­o­par­kin ker­to­muk­ses­ta”.

Lau­han­vuo­ri-Hä­meen­kan­gas Ge­o­park sai vi­ral­li­sen Unes­con myön­tä­män sta­tuk­sen jo vuo­si sit­ten. Val­lit­se­van ti­lan­teen vuok­si sen juh­lis­ta­mi­nen jäi vuo­si sit­ten vä­hiin. Asia kor­ja­taan tu­le­va­na tors­tai­na Kar­vi­an Skant­zis­sa.

Näy­tel­män pe­ru­sa­ja­tus tii­vis­tyy yh­teen teks­tin virk­kee­seen: ”Kesä on kuk­keim­mil­laan ei­kä mies­tä näy mail­la ei­kä hal­meil­la.” Niin­pä. Sen kor­ke­am­paa on­gel­maa ei Skant­zin näyt­tä­möl­le la­vas­te­tus­sa Pen­tin­ky­län Man­tan baa­ris­sa poh­di­ta. Kun vie­lä sää suo­si ihan­teel­li­sel­la ta­val­la, niin mi­kä­pä oli run­saan­puo­lei­sen ylei­sön­kin pa­neu­tua ih­mi­se­lon pe­rim­mäi­siin ky­sy­myk­siin.

Kar­vi­a­lai­nen Ta­pio Kes­ki­ta­lo sai hei­nä­kuun lo­pus­sa pai­nos­ta uu­den kir­jan­sa Ta­li­mat­kas­ta Vuo­den ky­läk­si II. Kir­ja esit­te­lee Suo­mi­jär­ven, Tuu­len­ky­län ja Ran­nan­ky­län ta­lo­ja ja elä­mää 1900-lu­vun alus­ta ny­ky­päi­vään.

Elo­kui­sel­la Kylä-Kar­vi­an­tiel­lä kat­se­lee kir­kon­ky­lää tyy­ty­väi­nen kar­vi­a­lai­nen. Sää on au­rin­koi­nen, ja au­rin­koi­nen on il­me kul­ki­jal­la­kin.

En­si vii­kon kes­ki­vii­kos­ta sun­nun­tai­hin pää­see seu­raa­maan is­kel­mä­lau­la­ja­na tun­ne­tun Mei­ju Su­vak­sen näyt­te­li­jän­lah­jo­ja, kun mu­siik­ki­ko­me­dia Mai­to­la­van Ma­don­nat – haku pääl­lä vyö­ryy Skant­zin la­val­le.

Kar­via-Päi­vät veti vii­kon­lop­pu­na vä­keä mo­niin eri ti­lai­suuk­siin. Per­jan­tain ava­jais­kul­ku­ees­sa oli mu­ka­na yli 130 ajo­neu­voa ja yö­juok­sul­le läh­ti näyt­tä­vä po­ruk­ka eri-ikäi­siä osal­lis­tu­jia.

Kun­nan asi­oi­den hoi­dos­sa tar­vi­taan ih­mis­suh­de­tai­to­ja ja jos­kus myös pe­ru­nan­nos­to­ko­net­ta. Tämä sel­vi­ää, kun Pent­ti Mäki-Pa­to­la, 93, muis­te­lee kol­mea vuo­si­kym­men­tään Kar­vi­an kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa. Hän oli kol­mas Pent­ti joh­to­kol­mi­kos­sa kun­nan­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jan Pent­ti Lau­ri­kai­sen ja kun­nan­joh­ta­ja Pent­ti Hau­ta­lan kans­sa. Mut­ta eri­tyi­sen tii­vis­tä yh­teis­työ oli Lau­ri­kai­sen ja Mäki-Pa­to­lan vä­lil­lä.

Eng­lan­ti­lais­syn­tyi­nen can­tor eme­ri­tus Step­hen Evans kon­ser­toi Kar­via-Päi­vien päät­teek­si sun­nun­tai­na 1. elo­kuu­ta Kar­vi­an kir­kos­sa.

En­si vii­kol­la 27. hei­nä­kuu­ta 100 vuot­ta täyt­tä­vä Al­po Koi­vu­mä­ki elää ak­tii­vis­ta elä­mää. Hän asuu yk­sin ko­ti­ta­los­saan ja käy kau­pas­sa omal­la au­tol­la. Ajo­kort­tin­sa hän uu­si hil­jat­tain.

Vaa­li­sa­lai­suu­den ky­see­na­lai­suu­des­ta teh­ty va­li­tus joh­ti uu­teen kirk­ko­her­ran­vaa­liin. Vii­me hel­mi­kuus­sa toi­mi­te­tus­sa kirk­ko­her­ran­vaa­lis­sa tuli va­li­tuk­si Ala­vu­den seu­rak vi­rall. apul. Rau­no Ola­vi Har­jun­pää. Sama lop­pu­tu­los syn­tyi uu­si­tus­sa­kin vaa­lis­sa. Rau­no O. Har­jun­pää tuli va­li­tuk­si suu­rel­la ään­ten enem­mis­töl­lä.

Ke­sä­te­at­te­rin va­ki­oai­nek­sil­le ra­ken­tui tie­tys­ti myös Kar­vi­an ke­säi­nen näy­tel­mä Ke­sä­lem­peä, Tii­na Brän­na­ren ja Ep­pu Nuo­ti­on tuo­tos, Lee­na Koi­vu­lan oh­jaus. Seit­se­män hen­ki­lön jou­kos­ta juo­ni pal­jas­taa use­am­man­kin pa­rin, ja tie­ten­kin esi­te­tään kun­non mus­ta­suk­kai­suus­koh­taus, ku­ten myös lem­me­käs­tä seu­rus­te­lua. Teks­ti on haus­ka – ja on­han mu­ka­na myös jän­ni­tys­mo­ment­ti: mi­hin on ka­don­nut lauk­ku? – No, ku­ten tuos­ta käy il­mi, lii­kaa ai­vo­työ­tä ei Ke­sä­lem­men seu­raa­mi­nen edel­ly­tä, jät­tää­pä vaan iloi­sen mie­len kat­so­jal­le.