Kirjoittaja on Ylä-Satakunnan karvialaislähtöinen kolumnisti, joka työskentelee STT:n kirjeenvaihtajana Brysselissä.
Olen kohta asunut vuoden Belgiassa ja sinä aikana yrittänyt oppia ymmärtämään tätä maata ja ennen kaikkea kotikaupunkiani Brysseliä.
Bryssel on kaupunki, johon suuntautuu sekä sen sisällä että ulkopuolelta voimakkaita mielipiteitä.
Monille Bryssel edustaa harmaine EU-kortteleineen kaikkea sitä mikä EU:ssa tuntuu kansalaisia ärsyttävän (olivat mielikuvat sitten todellisuutta vastaavia tai eivät). Myös belgialaisilla on kaupungista varsin voimakkaita mielipiteitä.
Myös itselläni Brysselissä palavat hermot vähintään kerran viikossa johonkin asiaan. Silti elämä tässä kaupungissa on myös palkitsevaa. Siksi listaus asioista, jotka voivat auttaa ymmärtämään Brysseliä jotenkin paremmin.
Roskat: Monien mielikuva siitä, että Brysselissä on sotkuista, voi johtua siitä, että henkilö on vieraillut kaupungissa roskienkeruupäivänä. Jätehuoneiden sijasta Brysselissä kotitalouden roskapussit jätetään roskienkeruupäivänä kaduille oman kotioven eteen, josta roskamiehet ne sitten noutavat illalla.
Kadut näyttävät varsin vastenmielisiltä roskienkeruupäivänä, mutta ilmeisesti järjestelmä silti toimii, koska Belgian kierrätysaste on varsin hyvä.
Byrokratia: Jokaisen Brysselissä asuvan ulkomaalaisen painajainen. Bryssel (kuten koko Belgia) on käsittämätön hallintohimmeli. Jokainen kaupunginosa on virallisesti oma kuntansa, jolla on oma hallintonsa ja jopa pormestarinsa.
Ulkomaalaisen on suoritettava oman kaupunginosan kunnantalolla monimutkainen rekisteröintiprosessi, josta jokaisella ulkomaalaisella on omat kauhutarinansa kerrottavana.
Kuitenkin juuri ne asiat, joissa Suomessa tuntuu olevan hankaluksia, toimivat Belgiassa erinomaisesti. Näihin lukeutuvat hoitojonoista vapaa erinomainen julkinen terveydenhoito ja äärimmäisen nopea posti, joka kuljettaa sunnuntai-iltana tilatut tuotteet jo maanantaiaamuna ovelle.
Jännittävyys: Bryssel on kiinnostava ja jännittävä kaupunki, jossa ei ainakaan koskaan ole tylsää.
Kaupungissa tulee ja menee ihmisiä ympäri maailmaa päättäjistä lobbareihin, ja kahviloissa istuessa voi (sala)kuunnella usein kiinnostavia keskusteluita siitä, mitä EU-kuplassa on menossa. Kulttuuri- ja ravintolaelämä on vilkasta.
Bryssel on myös siitä erikoinen, että moni kaupungin asukas ei ole belgialainen. Ulkomaalaisia on iso joukko, sijaitsevathan kaupungissa EU:n ja Naton päämajat. Lisäksi kaupungista löytyy paljon Turkista muuttaneita siirtolaisia ja Belgian entisten siirtomaiden asukkaita. Useat kielet ja kansalaisuudet ovat kaupungissa arkipäivää.
Ehkä jotain brysseliläisestä elämänasenteesta voi tiivistää siinä, että kaupungin bussit ovat usein myöhässä, kiertoreitillä tai lakossa, mutta ystävälliset kuskit eivät koskaan sulje ovea asiakkaan nenän edestä.
Jos kuski näkee asiakkaan olevan myöhässä ja juoksevan lähtevän bussin perään, niin kokemukseni mukaan bussi pysähtyy 99 prosenttia kerroista odottamaan asiakasta.
Viiden minuutin myöhässä olo ei kaada maailmaa. Tämä on asia, josta esimerkiksi Helsingissä asuvan on turha haaveilla.
Sanna Raita-aho
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.