Kirjoittaja on taloustieteen maisteriopiskelija, jonka mielenkiinto herää yhteiskunnallisista keskusteluista. Vapaa-ajallaan harrastaa jääkiekkoa sekä pelikentällä että seuratyön parissa.
Huomaan yhä useammin olevani hyvin pessimistinen tulevaisuuden suhteen. Uutiset sodista, kansanmurhista, ilmaston lämpenemisestä, autoritääristen johtajien yhteistapaamisista ja tekoälyn uhkakuvista pesiyttävät mieleen epäuskoa parempaan tulevaisuuteen. Väkisinkin mieltä kalvaa, millaisen maailman lapsemme perivät meiltä aikuistuessaan.
Maailman myllerryksen lisäksi myös usko Suomen tulevaisuuteen on lujilla erityisesti kurjan taloustilanteen myötä. Jatkuvat julkisen talouden alijäämät vuodesta 2009 alkaen sekä korkotason nousu ja turvallisuuteen liittyvät menolisäykset ovat pakottaneet valtiontalouden sopeutustoimiin.
Harmillista vain, että näitä sopeutustoimia joudutaan nyt pakon edessä tekemään laskusuhdanteessa, mikä on vastoin sitä, mitä taloustieteessä yleisesti nähdään järkevänä finanssipolitiikkana.
Omat tuntemukseni tulevaisuudesta eivät kuitenkaan välttämättä kuvasta suomalaisten yleistä näkemystä. Siksi päätin tutkailla suomalaisten uskomuksia tarkemmin.
Maaliskuussa julkaistun Sitran tulevaisuusbarometrin mukaan peräti 47 prosenttia vastanneista näki Suomen tulevaisuuden nykytilannetta huonompana tai paljon huonompana. Vastaavasti 18 prosenttia vastanneista uskoi tulevaisuuden olevan parempi tai paljon parempi.
Ero on jo itsessään merkittävä, mutta ilmiötä kurjistaa entisestään se, että luvut olivat paljon huonommat kuin edellisessä vuonna 2023 julkaistussa barometrissa. Usko Suomen tulevaisuuteen on siis horjunut muillakin kuin minulla.
Sen sijaan henkilökohtainen tulevaisuus nähdään paljon valoisampana, sillä tulevaisuusbarometriin vastanneista 3 226 henkilöstä vain 14 prosenttia näki oman tulevaisuutensa nykytilannetta huonompana tai paljon huonompana.
Ilmiö on mielenkiintoinen, sillä yksilö ei ole yhteiskunnasta irrallaan, vaan yhteiskunnan kukoistuksen tasolla on väistämättä vaikutuksia jokaisen henkilökohtaiseen elämään. Hyväosaisten elämään yhteiskunnan yleinen kurjistuminen toki vaikuttaa suhteellisesti vähemmän kuin niihin, joiden elämää yhteiskunnan turvaverkot kannattelevat.
Jos uskomme, että yhteiskunnan suunta on synkkä, kuinka kauan voimme aidosti nähdä oman polkumme valoisana? Tämän vuoden tulevaisuusbarometri oli ensimmäinen, jossa kysyttiin uskosta omaan tulevaisuuteen. Siksi onkin mielenkiintoista nähdä, valuuko epäusko Suomeen viiveellä myös henkilökohtaiseen tulevaisuudenuskoon.
Vaikka tulevaisuus vaikuttaisikin synkältä, ei ole syytä tiputtaa hansikkaita. Suomessa on historiaa vaikeidenkin tilanteiden kääntämisestä voitoksi. Itse uskon siihen, että positiivinen usko henkilökohtaiseen tulevaisuuteemme vaikuttaa toimintaamme niin, että lopulta se näkyy koko yhteiskuntaan positiivisesti.
Oskari Rinne
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.