Mo­nen ke­sä­mö­kin ja ky­lä­kun­nil­la si­jait­se­van va­ki­tui­sen asun­non lä­hi­mai­se­ma saat­taa muut­tua tu­le­vi­na vuo­si­na jopa dra­maat­ti­ses­ti tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­sen myö­tä.

Pai­kal­lis­leh­ti Ylä-Sa­ta­kun­nan tuu­li­voi­ma­seu­ran­nan mu­kaan le­vik­ki­a­lu­een kun­nis­sa ja nii­den vä­lit­tö­mäs­sä lä­hei­syy­des­sä on vi­reil­lä kaik­ki­aan 17 han­ket­ta ja jopa 235 tuu­li­voi­ma­lan ra­ken­ta­mi­nen.

Pai­kal­lis­leh­den maa­kun­ta­ra­jat ylit­tä­vä han­ke­seu­ran­ta on tiet­tä­väs­ti ai­nut laa­tu­aan ei­kä edes lu­pa­vi­ra­no­mai­sil­la ole vas­taa­vaa ko­ko­nais­ku­vaa kart­ta­muo­toi­se­na.

To­teu­tet­tu­ja hank­kei­ta on nel­jä, jois­ta vii­mei­sin on vii­den voi­ma­lan Kar­vi­an Jä­kä­lä­kan­nas. Ra­ken­nus­vai­hees­sa hank­kei­ta ei täl­lä het­kel­lä ole yh­tään, sil­lä Fing­ri­din kan­ta­ver­kos­sa ei ole juu­ri lii­tyn­tä­ka­pa­si­teet­tia.

Lo­put hank­keis­ta ovat joko suun­nit­te­lu­pöy­däl­lä, neu­vot­te­lu­vai­hees­sa tai jo kaa­voi­tet­ta­va­na. Tuo­rein vi­reil­le tul­leis­ta hank­keis­ta on seit­se­män voi­ma­lan han­ke Par­ka­non Ylis­ky­läs­sä (YS, 8.4.2025).

Tuulivoimaloiden mittasuhteita on vaikea hahmottaa. Kuvassa vasemmalla tuulivoimala, jonka pyyhkäisykorkeus on 340 metriä, kuten uusimmat suunnitellut suurimmat voimalat ovat. Seuraavana 230 metriin yltävä, kuten esimerkiksi Karvian Jäkäläkankaalla. Kolmantena on 210 metriä, kuten esimerkiksi Kanttin tuulipuistossa. Oikealla 40-metrinen Parkanon vesitorni.

Jukka Huikko

Voimala vaatii pitkän prosessin

It­ses­tään tuu­li­voi­ma­la­hank­keet ei­vät il­mes­ty, vaan ne vaa­ti­vat en­sin so­pi­muk­set maa­no­mis­ta­jien kans­sa ja sen jäl­keen mo­ni­vai­hei­sen kaa­voi­tusp­ro­ses­sin, jos­ta vas­taa alu­een kun­ta. Useim­piin hank­keis­ta on vaa­dit­tu li­säk­si ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vi­oin­ti.

Käy­tän­nös­sä alu­een kun­nat ovat suh­tau­tu­neet tuu­li­voi­ma­hank­kei­siin ja nii­den edis­tä­mi­seen hy­vin myö­tä­mie­li­ses­ti. Tätä se­lit­tää odo­tet­tu kiin­teis­tö­ve­ro­tuot­to, joka vie­lä tois­tai­sek­si on mer­kit­tä­vä.

Yk­sit­täi­ses­tä tuu­li­voi­ma­las­ta ker­tyy vuo­sit­tain kiin­teis­tö­ve­roa sen ar­von ja kun­nan mää­rää­män ve­rop­ro­sen­tin mu­kaan tyy­pil­li­ses­ti 10 000–30 000 eu­roa per voi­ma­la.

Tä­hän saat­taa kui­ten­kin tul­la muu­tok­sia vi­reil­lä ole­van val­ti­o­no­suu­suu­dis­tuk­sen myö­tä. Uu­dis­tuk­ses­sa tuu­li­voi­man ve­ro­tuot­toa on suun­ni­tel­tu ja­et­ta­van ny­kyis­tä enem­män yh­tei­seen pot­tiin.

Ai­nut kriit­ti­sem­piä ha­vain­to­ja use­am­paan ker­taan esit­tä­nyt pai­kal­li­nen toi­mie­lin lie­nee Par­ka­non ra­ken­nus- ja ym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­ta.

Punaisella suunnitellut tuulivoima-alueet, nimi ja suunnittelun maksimimäärä voimaloille. Sinisellä olemassa olevat tuulivoima-alueet. Tilanne huhtikuussa 2025.

Kritiikkiä professoreilta ja MTK:lta

Lu­vi­tuk­ses­ta ja sii­hen liit­ty­vän lain­sää­dän­nön on­gel­mis­ta on he­rää­mäs­sä en­tis­tä voi­mak­kaam­pi val­ta­kun­nal­li­nen kes­kus­te­lu.

Esi­mer­kik­si maan joh­ta­viin oi­keu­sop­pi­nei­siin lu­keu­tu­vat pro­fes­so­ri Tomi Vou­ti­lai­nen ja pro­fes­so­ri eme­ri­tus Ol­li Mä­en­pää kri­ti­soi­vat ny­ky­ti­lan­net­ta äs­ket­täin Il­ta-Sa­no­mien haas­tat­te­lus­sa (11.4.2025).

– Pi­dän on­gel­mal­li­se­na, et­tä lain­sää­tä­jä on mah­dol­lis­ta­nut ti­lan­teen, jos­sa kun­nat tul­kit­se­vat ym­pä­ris­tö­ky­sy­myk­siä ja so­vel­ta­vat ra­ken­ta­mis­lain­sää­dän­töä eri ta­voin. Ky­sy­mys on kui­ten­kin ih­mis­ten suo­je­lus­ta ja ter­vey­den suo­jaa­mi­ses­ta, Itä-Suo­men yli­o­pis­ton jul­ki­soi­keu­den pro­fes­so­ri Tomi Vou­ti­lai­nen sa­noi Il­ta-Sa­no­mil­le.

– Pää­tök­sen­te­ko­me­net­te­ly on vä­hän riis­täy­ty­nyt kä­sis­tä. Pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa voi ol­la niin, et­tä tuu­li­voi­ma­yh­tiö pyö­rit­tää pää­tök­sen­te­koa ei­kä kun­nan oma or­ga­ni­saa­tio pys­ty riit­tä­vän vah­vas­ti ot­ta­maan sitä hal­tuun, kom­men­toi leh­del­le puo­les­taan Mä­en­pää.

Tuu­li­voi­ma­loi­den suo­ja­e­täi­syyk­siin ot­ti taan­noin kan­taa Maa­seu­dun Tu­le­vai­suu­den haas­tat­te­lus­sa MTK:n pu­heen­joh­ta­ja Juha Mart­ti­la (2.4.2025).

– Kan­na­tan eh­dot­to­mas­ti, et­tä hy­vin­kin kaa­va­mai­ses­ti ote­taan vä­hin­tään kak­si ki­lo­met­riä, ja mie­luum­min 2,5 ki­lo­met­riä, py­sy­vään asu­tuk­seen suo­ja­e­täi­syyt­tä, kom­men­toi Mart­ti­la.

Tuu­li­voi­ma­yh­ti­öi­den edun­val­von­ta on puo­les­taan vas­tus­ta­nut kaa­va­mai­sia suo­ja­e­täi­syyk­siä.

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.

Varpu Heiskanen

Sähköverkot vaativat myös veronsa

Tuu­li­voi­ma­lat vaa­ti­vat myös säh­kön siir­to­verk­ko­jen laa­jen­ta­mis­ta. Useim­mis­sa hank­keis­sa lii­tyn­tä val­ta­kun­nan verk­koon ta­pah­tuu il­ma­joh­doil­la.

Esi­mer­kik­si Kih­ni­ön ja Vir­tain ra­jal­la ole­vat suur­hank­keet liit­ty­vä Kih­ni­ös­tä Par­ka­noon ra­ken­net­ta­vil­la voi­ma­lin­joil­la. Näi­den si­joit­tu­mi­seen on vie­lä use­am­pi vaih­to­eh­to.

Li­säk­si kan­ta­verk­koa vah­vis­ta­vat No­ki­an ja Kris­tii­nan­kau­pun­gin vä­lil­le ra­ken­net­ta­va voi­ma­lin­ja tu­lee hal­ko­maan le­vik­ki­a­lu­et­ta. Vii­me elo­kuus­sa (YS 24.8.2024) sen rei­tik­si vah­vis­tui poh­joi­sem­pi Kar­vi­as­ta Kui­vas­jär­vel­le kul­ke­va lin­jaus. Poh­joi­se­te­lä­suun­nas­sa voi­ma­lin­ja kul­kee pit­käl­ti pää­ra­dan var­rel­la.

Juk­ka Huik­ko

Tuu­li­voi­ma

Pai­kal­lis­leh­ti Ylä-Sa­ta­kun­ta pi­tää yl­lä seu­ran­taa le­vik­ki­a­lu­eel­la ja sen vä­lit­tö­mäs­sä lä­hei­syy­des­sä vi­reil­lä ole­vis­ta tuu­li­voi­ma­hank­keis­ta.

To­teu­tet­tu­ja tuu­li­puis­to­ja tai tuu­li­voi­ma-alu­ei­ta on 4, jois­sa on yh­teen­sä 24 tuu­li­voi­ma­laa.

Suun­nit­te­lu­pöy­däl­lä on kaik­ki­aan 17 han­ket­ta ja yh­teen­sä 235 tuu­li­voi­ma­laa. Osas­sa näis­tä on käyn­nis­sä jo kaa­voi­tus ja muu lu­vi­tus.

Muu­ta­mis­sa hank­keis­sa mu­ka­na on myös au­rin­ko­voi­man tuo­tan­toa.

Läh­de: Tuu­li­voi­man han­keyh­ti­öt

Kiin­teis­tö­ve­ro

Tuu­li­voi­ma­loi­den kiin­teis­tö­ve­ron poh­ja­na toi­mii ra­ken­nel­man ar­vo ja sii­tä las­ket­tu ve­rot­to­jan mää­rää­mä osuus. Ra­ken­nel­ma muo­dos­tuu pe­rus­tuk­ses­ta, run­gos­ta ja ko­ne­huo­nees­ta.

Root­to­ri, la­vat, vaih­de­laa­tik­ko ja ge­ne­raat­to­ri sen si­jaan lu­e­taan ko­neek­si, ka­lus­tok­si tai nii­hin ver­rat­ta­vak­si ir­tai­mek­si käyt­tö­o­mai­suu­dek­si. Nii­tä ei lu­e­ta ra­ken­nel­man ar­voon.

Kiin­teis­tö­ve­ro mää­rä­tään erik­seen tuu­li­voi­ma­la­ra­ken­nuk­sen ja maa­poh­jan osal­ta. Maa­poh­jan ve­ros­ta vas­taa ai­na kiin­teis­tö­no­mis­ta­ja. Sen osuus on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin it­se voi­ma­lan ve­ro­tuot­to.

Kiin­teis­tö­ve­ro­vel­vol­li­suus al­kaa ra­ken­nus­töi­den al­ka­es­sa. En­sin so­vel­le­taan yleis­tä kiin­teis­tö­ve­rop­ro­sent­tia, joka mää­räy­tyy vuo­den vii­mei­seen päi­vään men­nes­sä ker­ty­neis­tä ra­ken­nus­kus­ta­nuk­sis­ta.

Voi­ma­lai­tos­ve­rop­ro­sen­tin so­vel­ta­mi­nen al­kaa kun tuu­li­voi­ma­la on val­mis ja kyt­ket­ty verk­koon.

Ve­ron vuo­tui­nen ikä­a­len­nus on 2,5 %.

Kiin­teis­tö­ve­rois­ta päät­tä­vät vuo­sit­tain kun­nat, jos­kin kiin­teis­tö­ve­ro­la­ki mää­rit­tää tie­tyt ala- ja ylä­ra­jat.

Van­hem­mis­ta voi­ma­lois­ta ker­tyy kiin­teis­tö­ve­ro­tuot­toa noin 10 000–20 000 eu­roa vuo­des­sa. Uu­sim­mis­ta ja suu­rim­mis­ta voi­ma­lois­ta jopa liki 30 000 eu­roa vuo­des­sa.

Läh­de: Ve­ro­hal­lin­to