Lähetä oma kirjoituksesi sähköpostitse toimittajat@ylasatakunta.fi. Kirjoita napakasti.
Eteläisen Suomenselän alueelle suunniteltujen massiivisten tuulivoimahankkeiden lupaamat kiinteistöverotulot kunnille ovat vuosien, jopa vuosikymmenen päässä, ja niiden toteutuminen on monien epävarmuustekijöiden summa. Monimutkaiset ja toisistaan riippuvat lupa- ja valitusprosessit tekevät aikataulujen arvioinnista haastavaa. Varmaa on, että nopeaa tietä kuntien kassojen täyttymiseen ei ole näköpiirissä.
Hankkeiden kannattavuutta ja kuntien odottamia tuloja heikentää Suomen hallituksen kaavailema uusi lainsäädäntö, joka määräisi tuulivoimalan suojaetäisyydeksi asutukseen vähintään 8 kertaa turbiinin kokonaiskorkeuden. Alueelle suunnitellaan yli 300-metrisiä voimaloita, mikä tarkoittaisi lähes 2,5 kilometrin suojaetäisyyttä. Tämä pienentää turbiinien lukumäärää lähes jokaisessa suunnitelmassa, mikä leikkaa sekä hankekehittäjän että kuntien tuotto-odotuksia.
Muutos koskisi hankkeita, jotka sijoittuvat maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden ulkopuolelle, kuten esimerkiksi Myyränkangasta Kihniössä.
Projektien eteneminen on riippuvainen useiden eri prosessien läpiviennistä ja lainvoimaisuudesta. Olettaen, että kaikista keskeisistä kaava- ja lupapäätöksistä valitetaan hallinto-oikeuteen (HAO), mutta korkein hallinto-oikeus (KHO) ei myönnä jatkovalituslupaa, aikataulu muodostuu seuraavien vaiheiden kautta:
Kaiken perustana oleva Pirkanmaan vaihemaakuntakaava Elonkierto ja energia on valitusten kohteena. Mikäli Hämeenlinnan hallinto-oikeus kieltää kaavan täytäntöönpanon, HAO:n päätös saadaan nopeimmillaankin vasta vuoden 2026 toisella neljänneksellä.
Yksikään tuulivoimala ei voi tuottaa sähköä verkkoon ennen kuin Fingridin Kristiinankaupunki–Nokia-yhteys ja siihen liittyvä Parkanon kytkentäpiste ovat valmiita. Tämän infran luvitus ja rakentaminen vie oman aikansa maakuntakaavan lainvoimaisuuden jälkeen.
Jokainen tuulipuisto vaatii oman osayleiskaavan ja rakennusluvat. Nämä prosessit sisältävät omat valituskierroksensa hallinto-oikeuteen, ja ne voidaan aloittaa vasta lainvoimaisen maakuntakaavan jälkeen.
Rakentaminen voi alkaa vasta, kun luvat ovat lainvoimaiset ja sähköverkon liityntäpisteen valmistuminen on varmistunut. Itse rakennusprojekti kestää 1,5–2,5 vuotta.
Kiinteistöverolain mukaan veroa aletaan maksaa vasta tuotannon aloittamista seuraavan vuoden alusta. Ensimmäiset kiinteistöverotulot kunnille tulisivat vasta vuosina 2032–2037.
Valitusten yhteydessä on haettu maakuntakaavan täytäntöönpanokieltoa. Hallinto-oikeuden päätös vaikuttaa merkittävästi aikatauluun.
Jos hallinto-oikeus ei määrää täytäntöönpanokieltoa, voivat kunnat edistää osayleiskaavoja omalla riskillään rinnakkain maakuntakaavan valitusprosessin kanssa. Tämä nopeuttaisi prosessia, ja ensimmäisiä kiinteistöverotuloja voitaisiin optimistisimmassa arviossa odottaa aikaisintaan 2031.
Jos HAO määrää täytäntöönpanokiellon, kuten valittajat vaativat, kaikki maakuntakaavasta riippuvaiset osayleiskaavaprosessit pysähtyvät odottamaan lainvoimaista päätöstä. Tässä tapauksessa verotulojen odotus venyy entisestään, ja ensimmäiset tulot ajoittuisivat aikaisintaan vuodelle 2032 ja hitaimmillaan vasta 2030-luvun loppupuolelle.
Odotellessa epävarmoja tuulivoimatuloja kuntien kannattaisi tarkastella jo olemassa olevia ja paljon vakaampia tulonlähteitä. Pelkästään Parkanon, Kihniön, Karvian ja Virtain alueella on satoja järviä ja noin 2 000 vapaa-ajan asuntoa. Jokainen mökki tuo alueen palveluille ja kaupalle keskimäärin 2,5 käyttäjän voimin vähintään 8 000 euroa vuodessa, mikä tarkoittaa mökkiläisten kukkarosta 16 miljoonan euron vuotuista jatkuvaa tulovirtaa. Lisäksi jokainen uusi mökki on vähintään 250 000 euron investointi, josta merkittävä osa, kuten rakennustyö ja -materiaalit, jää suoraan paikalliselle talousalueelle.
Kaikkien alueen kuntien on syytä panostaa aivan tavallisiin elinvoimahankkeisiin, Suomenselän luonnonolot huomioiden erityisesti kausiasukkaiden houkutteluun, mikä on mahdollista kaavoittamalla kauniit ylänköjärviemme ja jokiemme ranta-alueet viisaasti mökkiläisten paratiiseiksi.
Tuuli tuo lisäropoja joskus, jos tuo.
Jaakko Rytilä
Suomenselän Savupirtti
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.