Lähetä oma kirjoituksesi sähköpostitse toimittajat@ylasatakunta.fi. Kirjoita napakasti.
Viime viikkoina olen törmännyt useisiin tilanteisiin, joissa ikäihminen on joutunut huijatuksi tai selvästi menettänyt kykynsä ymmärtää vähänkään monimutkaisempia asioita, vaikka varsinaista muistiongelmaa ei olisikaan. Mielestäni heidän ja heidän läheistensä suojaksi edunvalvontaan siirtymisen pitäisi olla automaattista 75-vuotiaille. Lääkärin lausunnolla tästä voitaisiin poiketa.
On lääketieteellinen tosiasia, että erilaisten henkistä suorituskykyä ja siten harkintakykyä heikentävien rappeumasairauksien riski kasvaa jyrkästi 70 ikävuoden jälkeen. Kyse ei ole pelkästään muistisairauksista, vaan myös yleisestä kognitiivisen prosessoinnin hidastumisesta, joka tekee esimerkiksi sopimusten, verkkopalveluiden tai sijoitustuotteiden ymmärtämisestä vaikeaa.
Vaikka henkilö pärjäisi arjessaan moitteettomasti, hänen kykynsä tunnistaa ovelia ansoja ja arvioida taloudellisia riskejä voi olla heikentynyt. Tämä altistaa hyväksikäytölle.
Samalla kun väestö ikääntyy, rikollisuus digitalisoituu ja muuttuu yhä häikäilemättömämmäksi. Verkkohuijaukset, puhelinpetokset ja aggressiivinen markkinointi kohdistuvat armottomasti juuri ikäihmisiin. Uusimpana uhkana ovat tekoälyllä toteutetut syväväärennökset (deepfake), joissa rikollinen voi esiintyä uskottavasti esimerkiksi lapsenlapsena ja pyytää rahaa hätätilanteeseen. Tällaisia huijauksia on lähes mahdoton tunnistaa.
Ikääntymiseen liittyvät riskit on jo pitkään tunnistettu tieliikenteessä. Ajokortin voimassaolo 70 ikävuoden jälkeen edellyttää lääkärintarkastusta, jossa arvioidaan ajokykyä. Miksi emme voisi soveltaa samanlaista ennaltaehkäisevää logiikkaa taloudellisen toimintakyvyn suojelemiseksi?
Periaate on sama: yhteiskunta asettaa rajoituksia suojellakseen yksilöä itseään, kun toimintakyvyn heikkenemisen riski kasvaa merkittävästi.
Tiedän, että edunvalvonnasta ja toimintakyvyn heikkenemisestä puhuminen on monille perheille äärimmäisen kiusallinen ja vaikea aihe. Läheiset saattavat vältellä keskustelua viimeiseen asti, koska pelkäävät loukkaavansa vanhempaansa tai aiheuttavansa riitaa.
Tämä hiljaisuus kuitenkin palvelee vain huijareita. Jos prosessi olisi automaattinen, se poistaisi läheisiltä vastuun kiusallisen keskustelun aloittamisesta ja tekisi edunvalvonnasta normaalin, ikään sidotun käytännön.
Ehdotan lainsäädäntöön muutosta, jossa lähtökohta käännettäisiin päälaelleen. Sen sijaan, että toimintakyvyttömyys pitäisi todistaa edunvalvonnan aloittamiseksi, 75 vuotta täyttäneen tulisi todistaa toimintakykynsä sen välttämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että 75-vuotias siirtyisi automaattisesti edunvalvonnan piiriin, ellei hän toimita viranomaiselle lääkärinlausuntoa riittävästä toimintakyvystään.
Lausunnon voisi uusia määräajoin, esimerkiksi 2–5 vuoden välein, aivan kuten ajokortinkin. Jos lausuntoa ei uusittaisi, edunvalvonta astuisi voimaan automaattisesti.
Tämä malli suojelisi tehokkaasti ikäihmisiä taloudellisilta menetyksiltä, vähentäisi läheisten taakkaa ja toisi turvaa elämän ehtoopuolelle. Se ei veisi itsemääräämisoikeutta niiltä, jotka ovat täysin kykeneviä hoitamaan asioitaan, mutta tarjoaisi turvaverkon niille, joiden harkintakyky on heikentynyt. On aika siirtyä reaktiivisesta mallista ennakoivaan suojeluun.
Jaakko Rytilä
oikeustieteen maisteri
Parkano-Kihniö
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.