Konekivääri Vuosalmen sillanpääaseman itäpuolella 5.8.1944.
SA-kuva
Saarnatupahaaveista omaksi kunnaksi – Kihniön itsenäistyminen oli yli sadan vuoden työn tulos
Kihniön pappila ilmeisesti 1920-luvun loppupuolella. Oman seurakunnan perustaminen oli ratkaiseva askel Kihniön itsenäistymiselle vuonna 1920.
Kihniö-Seura
Uusi yhdistys ottaa vastuuta Aitonevan turvemuseosta
Riku Viitanen ja Hannu Salo turvemuseolla hieman ennen Kihniön Aitonevan turvemuseo ry:n ensimmäisen yleisen kokouksen alkua. Salo valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi ja Viitanen hallitukseen. Muut hallitukseen valitut ovat Hannu Koivistoinen, Ulla Vierre, Juha Koskiniemi ja Matti Savilahti.
Laura Jokisalo
Ylä-Satakunnan näköislehtiarkisto laajeni liki vuosikymmenen verran taaksepäin
Ylä-Satakunnan näköislehtiarkisto alkaa nyt 29. syyskuuta 2011 ilmestyneestä lehdestä ja kattaa lehdet aina tuoreimpaan saakka.
YS-erikoisartikkeli | Pohjoissatakuntalaisen rykmentin talvisota sodittiin Vuoksen rannoilla
Ylä-Satakunnan reserviläisistä koottu rykmentti taisteli talvisodan aikaan Itä-Kannaksen Sakkolassa, mutta alueen miehiä soti lukuisissa muissakin yksiköissä. Kuvassa tuntemattoman yksikön pikakivääri Kannaksella tammikuussa 1940.
SA-kuva
YS-erikoisartikkeli | Pitkän sotaretken päätepiste – pohjoissatakuntalaiset Lapin sodassa
Suomalainen kranaatinheitin toiminnassa Tornionlaakson taisteluiden aikaan lokakuussa 1944.
SA-kuva/Uuno Laukka
Historia | Karvialaislähtöinen Toivo Haapanen oli suomalaisen musiikkielämän mahtimies
Uudenvuodenpäivänä 1939 Suomesta lähetettiin suora puolituntinen radiotervehdys amerikkalaisille New Yorkissa avattavan maailmannäyttelyn kunniaksi. Toivo Haapanen johti päätösnumeroa eli Finlandiaa. Jean Sibelius johti itse Andante Festivonsa, ja puhujina oli presidentti Kyösti Kallio ja ulkoministeri Eljas Erkko.
Yle Arkisto / Wikimedia Commons
YS-erikoisartikkeli | Pohjoissatakuntalaiset Vuoksen rannoilla ja Vuosalmen tulimyrskyssä kesällä 1944
Pohjoissatakuntalaisen JR 57:n kapteeni Paitula tarkastamassa tuhottua vihollispanssaria Vuosalmella heinäkuussa 1944.
SA-Kuva/Unto Hämäläinen
Välilevyn pullistuma ajoi Jesse Männistön jahtaamaan Parkanon historiaa
Jesse Männistö löysi uuden harrastuksen, kun lääkäri kehotti häntä kuntouttamaan selkävaivaansa kävelemällä.
Mari Kallio
Historia | Työvelvollisuutta vältellyt saattoi joutua Aitonevalle tai Lapinnevalle
Naisten turvetyöleiristä Lapinnevalla kesällä 1943 ei ole valokuvia, mutta työ lienee ollut samanlaista kuin tällä Mäntässä Seppälän suolla samaan aikaan toimineella turveleirillä. Turvetta kuormataan matalaan vaunuun. Kuva on Suomen Metsäyhdistyksen kokoelmasta, joka on nyt metsämuseo Luston hallinnassa.
Emil Vesterinen
YS-erikoisartikkeli | Kohti ratkaisevaa sotakesää 1944 – tyyntä myrskyn edellä
Asemasodan aikana etulinjan arki koostui etenkin vartiopalveluksesta. Satakuntalaisen JR 15:n vartiomies talvella 1942.
SA-kuva/H.Tornia
YS-erikoisartikkeli | Väkimäärä vaihdellut, mutta asutus jatkunut Ylä-Satakunnassa kivikaudesta tähän päivään
Ylä-Satakunnan väestö oli vielä sotien jälkeen vahvasti maatalousvaltaista. Kuvassa Hautaluoman heinäväkeä Karviassa 1952. Kuva teoksesta Uusi Koto-Karvian kirja I.
Jussi Rantala
Historia | Ei auta itku markkinoilla, kun filmit paloivat – Parkanossa kuvattiin näytelmäelokuvaa jo vuonna 1927
Elokuvan markkinakohtaus kuvattiin Parkanossa. Helge Raninin kanssa tassilta ryystävät kylänmiehet lienevät paikallisia avustajia.
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Ylä-Satakunnan alueen paikallislehdistöllä on yli satavuotinen historia
Yhdysvalloista Lapinnevalle esivanhempien maisemiin
Amerikkalainen Joanne Nelson vieraili esivanhempiensa vanhalla asuinpaikalla Lapinnevalla yhdessä puolisonsa Darenin (oik.) kanssa. Oppaana toimi hänen kaukainen sukulaisensa Alex Anttila. Kuvan aitta lienee alkuperäinen, Nelsonin esivanhempien aikainen rakennus.
Jussi Rantala


