Yliopistotutkija Heikki Kokon mukaan paikalliskirjeet kiinnostivat kansalaisia, koska talonpoikien, torppareiden, renkien, piikojen ja työläisten kirjoittamana tieto oli mieluisassa ja omaksuttavassa muodossa.

Tampereen Vapriikista löytyvän Postimuseon näyttelypäällikkö Suvi Jalli ja maalaiskirjeenkantaja. Maalaiskirjeenkantajalla ei ollut virkapukua, ainoastaan keltainen nauha hatussa tai hihassa ja postilaukku.

Tältä näytti valtatie 3 Alaskylän kohdalla 1960-luvun alkuvuosiin saakka. Kun kolmostie oikaistiin, vanhasta tielinjasta tuli Alaskyläntie. Markku Kuusikon vuoden 1939 Opel Kapitänille tämä reitti tuli tutuksi jo 1950-luvulla.

Heikki Pettinen

Karvian sankaripatsas kuvattuna syyskuun alussa 2022.

Nerkola rakennusvaiheessa 1930-luvun jälkipuoliskolla. Vuonna 1953 Nerkoon pvy osti lisämaata rakennuksen vierestä urheilukenttää varten.

Ylä-Satakunnan arkisto

Pääsylippu lauantaille 26. heinäkuuta 1952.

Kalevi Honkaniemi

Matkailuesitteen ulkoasu oli maltillinen vuonna 1952.

Kansalliskirjasto

Irma Kupri (o.s. Pohjansalo) asui Karviassa vuodesta 1992 lähtien. Kupri oli kanadansuomalainen, ja hänen perheensä muutti Neuvostoliittoon vuonna 1931. Tässä on Kuprin koulukuva, jossa hän on ylärivissä vasemmalla.

Ylä-Satakunnan arkisto / Maarit Lehto-Alatalo

Tietoja Karjalassa vuosina 1937 ja 1938 teloitetuista ehdittiin koota, kun Neuvostoliiton arkistot avautuivat 1990-luvulla. Aarne Kujalan ja Irma Kuprin muistelmat kertovat samaa historiaa henkilökohtaisella tasolla.

Esko Pentti, Markus Käenmäki ja Kalle Rosenbröijer matkalla Helsinkiin lääkärintarkastukseen.

Mainos helmikuun 1974 Ylä-Satakunnassa.

Ylä-Satakunnan arkisto

Aitonevan soittokunnassa musisoivat pitkälti samat miehet, jotka lauloivat mieskuorossa. Tässä kuoro esiintyy kaatuneiden muistopäivän tilaisuudessa, Viljo Patjas johtaa.

Aitoneva - Työtä, turvetta, elämää