Pyhäniemen alueella on rautakaudella todennäköisesti liikkunut turkisten metsästäjiä. Pysyvästä asutuksesta ei ole varmuutta.
Niina Kivioja
YS-erikoisartikkeli | Väkimäärä vaihdellut, mutta asutus jatkunut Ylä-Satakunnassa kivikaudesta tähän päivään
Ylä-Satakunnan väestö oli vielä sotien jälkeen vahvasti maatalousvaltaista. Kuvassa Hautaluoman heinäväkeä Karviassa 1952. Kuva teoksesta Uusi Koto-Karvian kirja I.
Jussi Rantala
Karvia ja Parkano edustettuna valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden listalla
Museoviraston arkeologian kuvakokoelmasta löytyvä valokuva Kyrön skanssista pohjoisesta Karvianjoen rannalta kuvattuna.
Teija Tiitinen / Museovirasto
Pyhäniemen uusi muinaislöytö on viikinkiajalta
Pyhäniemen alueelta paljastui muinaisjäännös, joka on peräisin reilun tuhannen vuoden takaa Suomen viikinkiajalta.
Niina Kivioja
Pyhäniemeen arkeologinen tarkkuusinventointi
Kihniössä tehtiin viime kesänä kunnan ensimmäinen rautakautinen löytö, kun metallinetsinnän harrastajat löysivät Pyhäniemestä esimerkiksi väkipuukon ja keihäänkärjen, jotka ovat peräisin merovingiajalta (550/600–800/825 jKr.).
Pyhäniemestä löydettiin merovingiaikainen väkipuukko ja keihäänkärki – Metallinpaljastin piippasi, ja siksi Kihniön muinaishistoriaan täytyy kirjoittaa uusi luku
Kuvassa Pyhäniemen rautakautiset löydöt. Ylimpänä solki, sitten väkipuukko, kasa palanutta luuta ja keihäänkärki.
Juha Viheriäkoski


