Kai Karar on ollut raittiina 23 vuotta ja Kaapo Savolainen 13 vuotta. Kaksikko tähdensi kihniöläisnuorille, etteivät he tulleet saarnaamaan vaan kertomaan oman kokemuksensa päihdemaailmasta – ja miten he kaikista luvuista ja tilastoista huolimatta pääsivät sieltä pois.
Laura Jokisalo
Jos on haaveita, lähtekää ihmeessä tavoittelemaan niitä, kannusti Kaapo Savolainen kihniöläisnuoria. Hän vetää Kai Kararin kanssa Oho, tein sen taas! -podcastia, ja kaksikko piti yhtenäiskoulun Marrasmessujen tämänvuotisen puheenvuoron.
Savolainen unelmoi opiskelevansa rumpujen soittoa Pop & Jazz Konservatoriossa. Koska pienessä kainuulaisessa Paltamossa muusikon uraan ei hirveästi uskottu, päätyi hän hakemaan rekkamieheksi, vaikka ala ei kiinnostanut yhtään. Opiskelua kesti 8 kuukautta.
– Harmittaa, mutta en todellakaan syytä ketään. Asiat menivät niin kuin menivät omasta halusta.
Savolainen joi 8. luokalla ensimmäiset humalat, jolloin hänen lapsesta asti kokemansa ahdistus hellitti ensimmäisen kerran. Tunteeseen jäi koukkuun, ja hän odottikin viikonloppuja päästäkseen juomaan. Ammattikoulun jäätyä kesken mukaan tulivat kipulääkkeet ja Subutex.
Rovaniemeltä kotoisin olevaa Kararia kiusattiin rajusti lapsesta lähtien, mikä vahvisti tunnetta siitä, että hänessä on jotain vialla. Karar pakeni kirjojen maailmaan, ja sittemmin nyrkkeilystä tuli tärkeä harrastus.
Kiusaaminen päättyi Kararin voitettua kiusaajat tappelussa.
– Sain kehuja, kun voitin tappelun. Kerrankin joku sanoi minulle, että olet tosi hyvä tyyppi.
Karar tutustui muihin "koviin jätkiin" ja alkoi käyttää alkoholia, lääkkeitä, liuottimia, kannabista ja lopulta amfetamiinia, jota ensi kertaa kokeillessaan hän tunsi itsensä kokonaiseksi.
– Halusin kokea sen tunteen aina vain uudestaan, mutta sitä ei ikinä enää tullut.
Savolainen kuvasi molempien olleen rikkinäisiä ja isättömiä nuoria, jotka hakivat vääränlaista lohtua ja ratkaisua päihteistä.
Nuorisovaltuuston pisteellä oli tarjolla muun muassa mahdollisuus osallistuvaan budjetointiin: yhtenäiskoululaiset saivat kertoa ideansa siitä, mihin Kihniön nuoriso haluaa käyttää 500 euroa.
Laura Jokisalo
Kaapo Savolainen onnistui raitistumaan 20-vuotiaana. Pitkässä laitoskuntoutuksessa Kurussa sai vertaistukea muilta nuorilta. Silti hän riehui aluksi kuin yläasteella ja meinasi lentää pihalle.
– Ohjaaja sanoi, että huomisaamusta lähtien puhut itsestäsi rehellisesti. Istuin sohvalla ja sanoin, että minua ahdistaa. Se oli ainoa, mitä osasin sanoa. Se helpotti, ja asiat lähtivät purkautumaan.
Kai Karar raitistui 22-vuotiaana. Tampereella ammattikoulun kuraattori ohjasi hoitoon, hän meni ja retkahti muutaman kerran. Lopulta Karar tajusi tulevansa kuolemaan.
– Koska olin aiemmissa hoidoissa tavannut ihmisiä, jotka olivat pystyneet lopettamaan huumeiden käytön, tiesin sen olevan mahdollista. Siitä lähti raitistumispolku.
Päihdemaailman perintö seurasi mukana raitistumisen jälkeenkin: mielenterveys- ja talousongelmat sekä rikosrekisteri. Yhteiskuntaan kiinnittyminen oli pitkä tie. Nykyisin Savolainen on kuitenkin palomies ja Karar sairaanhoitaja ja entinen ammattilaisvapaaottelija.
Vaikka kaksikko tekee menneisyydestään ja raitistumisestaan sisältöä podcastiin ja sosiaaliseen mediaan, voi some antaa heidän mielestään vääristyneen kuvan päihdemaailmasta poistumisesta.
– Melkein kaikki kaverit ovat kuolleet. Ei ole hyvä tulevaisuudensuunnitelma käydä vetämässä päihteitä ja kirjoittaa siitä sitten kirja. Ensin pitää selvitä hengissä koko touhusta, mikä on erittäin pieni todennäköisyys, Karar sanoi.
– Päihdemaailmasta ei jää mitään sankaritarinoita kerrottavaksi, Savolainen totesi.
Yksi Marrasmessujen pisteistä oli Kihniön vapaa-aikapalveluiden. Sitä piti vapaa-aikaohjaaja Arttu Latvajärvi (kolmas vas.).
Laura Jokisalo
Yläkoululaisille suunnatut Marrasmessut järjestettiin nyt kolmannen kerran. Koulunuorisotyöntekijä Hanna Nordströmin mukaan idea nuorten hyvinvointiin keskittyvistä messuista syntyi, kun hän osallistui etsivänä nuorisotyöntekijänä Parkanossa pidettyyn vastaavanlaiseen tapahtumaan.
– Halusin tuoda samanlaisen paketin Kihniöönkin.
Messujen kaava on ollut kaikkina vuosina sama: ensin nuoret kuulevat vierailijapuheenvuoron, ja sen jälkeen he kiertävät pisteillä messupassin kanssa. Aiempina vuosina puheenvuorot ovat käsitelleet väkivallan vaaroja ja koulukiusaamista.
Messupisteitä pitivät kahdeksan eri tahoa. Nordström kertoi, että mukana on ollut kaikkina vuosina aika lailla sama porukka.
– Olen laittanut kaikille kihniöläisille, jotka tekevät nuorten kanssa jollain tavalla töitä, viestiä siitä, haluavatko he tulla osaksi tätä tapahtumaa.
Lisäksi messuja tuki kaksi kihniöläistä yritystä.
Laura Jokisalo
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.