Jos on haa­vei­ta, läh­te­kää ih­mees­sä ta­voit­te­le­maan nii­tä, kan­nus­ti Kaa­po Sa­vo­lai­nen kih­ni­ö­läis­nuo­ria. Hän ve­tää Kai Ka­ra­rin kans­sa Oho, tein sen taas! -pod­cas­tia, ja kak­sik­ko piti yh­te­näis­kou­lun Mar­ras­mes­su­jen tä­män­vuo­ti­sen pu­heen­vuo­ron.

Sa­vo­lai­nen unel­moi opis­ke­le­van­sa rum­pu­jen soit­toa Pop & Jazz Kon­ser­va­to­ri­os­sa. Kos­ka pie­nes­sä kai­nuu­lai­ses­sa Pal­ta­mos­sa muu­si­kon uraan ei hir­ve­äs­ti us­kot­tu, pää­tyi hän ha­ke­maan rek­ka­mie­hek­si, vaik­ka ala ei kiin­nos­ta­nut yh­tään. Opis­ke­lua kes­ti 8 kuu­kaut­ta.

– Har­mit­taa, mut­ta en to­del­la­kaan syy­tä ke­tään. Asi­at me­ni­vät niin kuin me­ni­vät omas­ta ha­lus­ta.

Sa­vo­lai­nen joi 8. luo­kal­la en­sim­mäi­set hu­ma­lat, jol­loin hä­nen lap­ses­ta as­ti ko­ke­man­sa ah­dis­tus hel­lit­ti en­sim­mäi­sen ker­ran. Tun­tee­seen jäi kouk­kuun, ja hän odot­ti­kin vii­kon­lop­pu­ja pääs­täk­seen juo­maan. Am­mat­ti­kou­lun jää­tyä kes­ken mu­kaan tu­li­vat ki­pu­lääk­keet ja Su­bu­tex.

Ro­va­nie­mel­tä ko­toi­sin ole­vaa Ka­ra­ria kiu­sat­tiin ra­jus­ti lap­ses­ta läh­tien, mikä vah­vis­ti tun­net­ta sii­tä, et­tä hä­nes­sä on jo­tain vi­al­la. Ka­rar pa­ke­ni kir­jo­jen maa­il­maan, ja sit­tem­min nyrk­kei­lys­tä tuli tär­keä har­ras­tus.

Kiu­saa­mi­nen päät­tyi Ka­ra­rin voi­tet­tua kiu­saa­jat tap­pe­lus­sa.

– Sain ke­hu­ja, kun voi­tin tap­pe­lun. Ker­ran­kin joku sa­noi mi­nul­le, et­tä olet tosi hyvä tyyp­pi.

Ka­rar tu­tus­tui mui­hin "ko­viin jät­kiin" ja al­koi käyt­tää al­ko­ho­lia, lääk­kei­tä, liu­ot­ti­mia, kan­na­bis­ta ja lo­pul­ta am­fe­ta­mii­nia, jota en­si ker­taa ko­keil­les­saan hän tun­si it­sen­sä ko­ko­nai­sek­si.

– Ha­lu­sin ko­kea sen tun­teen ai­na vain uu­des­taan, mut­ta sitä ei iki­nä enää tul­lut.

Sa­vo­lai­nen ku­va­si mo­lem­pien ol­leen rik­ki­näi­siä ja isät­tö­miä nuo­ria, jot­ka ha­ki­vat vää­rän­lais­ta loh­tua ja rat­kai­sua päih­teis­tä.

Nuorisovaltuuston pisteellä oli tarjolla muun muassa mahdollisuus osallistuvaan budjetointiin: yhtenäiskoululaiset saivat kertoa ideansa siitä, mihin Kihniön nuoriso haluaa käyttää 500 euroa.

Laura Jokisalo

Pitkä tie osaksi yhteiskuntaa

Kaa­po Sa­vo­lai­nen on­nis­tui rai­tis­tu­maan 20-vuo­ti­aa­na. Pit­käs­sä lai­tos­kun­tou­tuk­ses­sa Ku­rus­sa sai ver­tais­tu­kea muil­ta nuo­ril­ta. Sil­ti hän rie­hui aluk­si kuin ylä­as­teel­la ja mei­na­si len­tää pi­hal­le.

– Oh­jaa­ja sa­noi, et­tä huo­mi­saa­mus­ta läh­tien pu­hut it­ses­tä­si re­hel­li­ses­ti. Is­tuin soh­val­la ja sa­noin, et­tä mi­nua ah­dis­taa. Se oli ai­noa, mitä osa­sin sa­noa. Se hel­pot­ti, ja asi­at läh­ti­vät pur­kau­tu­maan.

Kai Ka­rar rai­tis­tui 22-vuo­ti­aa­na. Tam­pe­reel­la am­mat­ti­kou­lun ku­raat­to­ri oh­ja­si hoi­toon, hän meni ja ret­kah­ti muu­ta­man ker­ran. Lo­pul­ta Ka­rar ta­ju­si tu­le­van­sa kuo­le­maan.

– Kos­ka olin ai­em­mis­sa hoi­dois­sa ta­van­nut ih­mi­siä, jot­ka oli­vat pys­ty­neet lo­pet­ta­maan huu­mei­den käy­tön, tie­sin sen ole­van mah­dol­lis­ta. Sii­tä läh­ti rai­tis­tu­mis­pol­ku.

Päih­de­maa­il­man pe­rin­tö seu­ra­si mu­ka­na rai­tis­tu­mi­sen jäl­keen­kin: mie­len­ter­veys- ja ta­lou­son­gel­mat sekä ri­kos­re­kis­te­ri. Yh­teis­kun­taan kiin­nit­ty­mi­nen oli pit­kä tie. Ny­kyi­sin Sa­vo­lai­nen on kui­ten­kin pa­lo­mies ja Ka­rar sai­raan­hoi­ta­ja ja en­ti­nen am­mat­ti­lais­va­paa­ot­te­li­ja.

Vaik­ka kak­sik­ko te­kee men­nei­syy­des­tään ja rai­tis­tu­mi­ses­taan si­säl­töä pod­cas­tiin ja so­si­aa­li­seen me­di­aan, voi some an­taa hei­dän mie­les­tään vää­ris­ty­neen ku­van päih­de­maa­il­mas­ta pois­tu­mi­ses­ta.

– Mel­kein kaik­ki ka­ve­rit ovat kuol­leet. Ei ole hyvä tu­le­vai­suu­den­suun­ni­tel­ma käy­dä ve­tä­mäs­sä päih­tei­tä ja kir­joit­taa sii­tä sit­ten kir­ja. En­sin pi­tää sel­vi­tä hen­gis­sä koko tou­hus­ta, mikä on erit­täin pie­ni to­den­nä­köi­syys, Ka­rar sa­noi.

– Päih­de­maa­il­mas­ta ei jää mi­tään san­ka­ri­ta­ri­noi­ta ker­rot­ta­vak­si, Sa­vo­lai­nen to­te­si.

Yksi Marrasmessujen pisteistä oli Kihniön vapaa-aikapalveluiden. Sitä piti vapaa-aikaohjaaja Arttu Latvajärvi (kolmas vas.).

Laura Jokisalo

Puheenvuoron jälkeen messupisteille

Ylä­kou­lu­lai­sil­le suun­na­tut Mar­ras­mes­sut jär­jes­tet­tiin nyt kol­man­nen ker­ran. Kou­lu­nuo­ri­so­työn­te­ki­jä Han­na Nordst­rö­min mu­kaan idea nuor­ten hy­vin­voin­tiin kes­kit­ty­vis­tä mes­suis­ta syn­tyi, kun hän osal­lis­tui et­si­vä­nä nuo­ri­so­työn­te­ki­jä­nä Par­ka­nos­sa pi­det­tyyn vas­taa­van­lai­seen ta­pah­tu­maan.

– Ha­lu­sin tuo­da sa­man­lai­sen pa­ke­tin Kih­ni­öön­kin.

Mes­su­jen kaa­va on ol­lut kaik­ki­na vuo­si­na sama: en­sin nuo­ret kuu­le­vat vie­rai­li­ja­pu­heen­vuo­ron, ja sen jäl­keen he kier­tä­vät pis­teil­lä mes­su­pas­sin kans­sa. Ai­em­pi­na vuo­si­na pu­heen­vuo­rot ovat kä­si­tel­leet vä­ki­val­lan vaa­ro­ja ja kou­lu­kiu­saa­mis­ta.

Mes­su­pis­tei­tä pi­ti­vät kah­dek­san eri ta­hoa. Nordst­röm ker­toi, et­tä mu­ka­na on ol­lut kaik­ki­na vuo­si­na ai­ka lail­la sama po­ruk­ka.

– Olen lait­ta­nut kai­kil­le kih­ni­ö­läi­sil­le, jot­ka te­ke­vät nuor­ten kans­sa jol­lain ta­val­la töi­tä, vies­tiä sii­tä, ha­lu­a­vat­ko he tul­la osak­si tätä ta­pah­tu­maa.

Li­säk­si mes­su­ja tuki kak­si kih­ni­ö­läis­tä yri­tys­tä.

Lau­ra Jo­ki­sa­lo