Kihniö ei numeroiden perusteella näytä kovin suurelta tekijältä Suomen, saati sitten maailman, mittakaavassa. Noin 1 900 asukkaallaan Kihniö on sijalla 267 Suomen 310 kunnan joukossa.
Pinta-alalistalla olemme jo hieman korkeammalla, sijoituksemme on 214. Olemme suurin piirtein Vaasan kokoinen kunta, mutta reilusti suurempi kuin Helsinki tai Espoo. Eurooppalaisessa tarkastelussa päihitämme pinta-alallamme esimerkiksi Maltan valtion.
Kihniön luonto on tyypillistä Suomenselän soiden, järvien ja harjujen rytmittämää maisemaa. Metsää on 27 000 hehtaaria. Keskimäärin puuta hehtaarilla on 124 neliömetriä. Järviä on runsaasti, jokaiselle vuoden viikolle yksi. Rantaviivaa on 174 kilometriä, ja mökkejä rantaviivalla on yli 900. Kausiasukkaat kaksinkertaistavatkin Kihniön asukasmäärän kesäisin.
Toimivia yrityksiä meillä on runsaat 160. Joukkoon mahtuu monipuolista osaamista, kärkialoina puutuote- ja metalliteollisuus. Maatiloja on noin 60, suurin osa niistä on sivutoimisia. Työpaikkaomavaraisuutemme on yli 90 prosenttia, työttömyysprosentti on seitsemän ja vuoden alussa avoimia työpaikkoja oli viisi.
Kunnan budjetti on noin 14,8 miljoonaa euroa. Sillä rahalla tuotamme kaikille kuntalaisille tärkeitä palveluita. Verotuloja keräämme 6 miljoonaa euroa, ja valtionosuudet ovat lähes 7 miljoonaa euroa. Rahat eivät meinaa kuitenkaan millään riittää, sen kanssa kipuilemme.
Työntekijöitä kunnan palkkalistoilla on noin 70. Koulussa on 180 oppilasta. Googlen kuvahaussa Kihniö-kuvissa vilahtelee usein Pyhäniemi, Käskyvuori, järvimaisemat, mökkikuvat ja kirkonkylän raitti.
Tältä 100-vuotias Kihniö näyttää tilastojen, numeroiden ja netin kuvien valossa. Ne eivät kuitenkaan kerro juurikaan mitään kunnan ytimestä, ihmisistä. Kunta koostuu ihmisistä, kunta on ihmisiä varten.
Millaisia sitten kihniöläiset ovat? Minulle kihniöläiset ovat yhdistelmä satakuntalaisuutta, hämäläisyyttä ja pohjalaisuutta. Sotien jälkeen saimme joukkoon myös karjalaisuutta.
Satakuntalaisuudesta olemme ottaneet suorasukaisuuden, Pohjanmaalta olemme saaneet aimo annoksen yritteliäisyyttä, Hämeestä vakautta. Karjalaisuudesta olemme napanneet lisää eloisuutta. Tällaisesta eri Suomen heimojen sulatusuunista ovat kihniöläiset syntyneet: lämminhenkiset, yhteisölliset ja käytännönläheiset – joskus hieman jääräpäisetkin ihmiset.
Näyttää myös siltä, että voit lähteä Kihniöstä, mutta kihniöläisyys ei lähde sinusta. Kihniöläisiin törmää maailmalla joka puolella. Tai ainakin niihin, joilla on jokin Kihniö-side.
Kihniö on itse asiassa paljon suurempi kuin mitä tilastolukujen perustella voisi päätellä. Tämä maailmankolkka on tärkeä hyvin monelle ihmiselle: vaki- ja kausiasukkaille, Kihniössä syntyneille, some-kihniöläisille ja kaikille muille Kihniön ystäville.
Haluan toivottaa kaikille lukijoille hyvää Kihniö 100 -juhlavuotta! Juhlavuosi on tarkoitettu kaikille meille. Kihniö on yhteinen juttu, juhlitaan sitä yhdessä!
Juha-Matti Markkola
Kihniön kunnanhallituksen puheenjohtaja
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.