Kaupunginvaltuusto päätti kiireellä vuonna 2014, että Parkanoon rakennetaan uusi koulukampus. Vanhat "homekoulut" piti purkaa pikimmiten. Lukio on kuitenkin edelleen pystyssä ja Lystinmäki peräti päiväkotikäytössä. Yhteiskoulu sentään on purettu.
Lukio oli ennestään suojeltu. Koulukampushankkeen alkuvaiheessa pelättiin, että koko rakentaminen viivästyisi valitusten vuoksi. Kaupunginhallitus päättikin itse muuttaa lukion kaavaa uudella suojelumerkinnällä. Kampuksen valmistuttua kaavaa olisi taas muutettu ja lukio purettu.
Silmänkääntötemppu ei onnistunut. Vanha lukio on edelleen pystyssä. Sinänsä käyttämätön ja siten lapsille jopa vaarallinen rakennus tulisi voida purkaa pikimmiten. Aika on auttamatta ajanut sen ohi.
Lystinmäki eli vanha ala-aste on saneerattu kahdessa eri vaiheessa, ei siis kahteen kertaan. Viimeisimmät kuntotutkimukset viestivät, että remontit ovat aikanaan olleet onnistuneita.
Rakennuksella on valitettavasti koko tämän vuosituhannen ollut "homekoulun " maine. Siitä se ei pääse eroon, ennen kuin koko koulu on purettu.
Viimeiselle käyttäjällekin, noin sadan lapsen päiväkotiryhmälle, ollaan juuri suunnittelemassa ja rakentamassa uusia tiloja.
"Helsingin herrojen" uudet visiot, paikallinen poukkoileva päätöksenteko, tilankäytön maksimointi, talouden optimointi ja tietenkin oppilasennusteet piti yhdistää.
Kaarnan avoimet oppimisympäristöt olivat ajallisesti huonoa tuuria. Parkanossa ei kukaan sellaisia keksinyt. Ensiksi, valtiovallalta oli tullut uusi, kyseisiä opiskelutiloja suosiva opetussuunnitelma.
Toiseksi, rakennuttajaksi valituksi tulleella Lemminkäisellä (sittemmin YIT), oli kokemusta juuri tällaisista avoimista koulurakennuksista, joita oli meille helppo esitellä. Kävimme muun muassa Espoossa Saunalahden koululla tutustumassa sellaiseen.
Ja kolmanneksi, uuden, erilaisen rakennuksen huuma ja ehkä haju sekoitti meidän päättäjien päät.
Kirjaston sijainnista käytiin aikanaan kovaa keskustelua. Näin jälkikäteen silloista päätöstä voidaan pitää onnistuneena. Auditoriosta tuli omanlaisensa. Se on ahdas, mutta varmasti teknisiltä ominaisuuksiltaan maailman huippua. Isoa katsomoa, vaikkapa kokoontyönnettävänä, Kaarnaan ei saatu sopimaan. Liikuntasalikin lienee "seinäpressuepisodista" huolimatta täyttänyt odotukset.
Äkkiväärästä historiastaan huolimatta tai juuri sen vuoksi Kaarna seisoo ylväänä paikallaan. Tehtyä ei saa tekemättömäksi.
Kampuspalapelin kokoaminen oli johtaville viranhaltijoille valtava haaste. "Helsingin herrojen" uudet visiot, paikallinen poukkoileva päätöksenteko, tilankäytön maksimointi, talouden optimointi ja tietenkin oppilasennusteet piti yhdistää.
Pienillä resursseilla piti laatia päätösesitykset. Ja kun lopulliset päätökset oli tehty, tuli viranhaltijoiden niitä toimeenpanna ja eturintamassa puolustaa.
Mittavan investoinnin toteutus ajoittui onneksemme yleisen talouden taantumaan. Silloin rakentaminen oli suhteellisesti halpaa. Sijainniltaan koulukampus on keskeisessä paikassa ja sopii erinomaisesti tontilleen.
Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa. Sitä se oli myös kampuksen tilankäytön suhteen. Rakennuksesta tuli ahdas. Ongelma helpottuu, kun uuteen päiväkotiin suunnitellut lisätilat alaluokkalaisille valmistuvat.
Kaarna on valmistumisensa jälkeen antanut opetukselle ajanmukaiset, valoisat ja ennen kaikkea puhtaat koulutilat. Muistin virkistämiseksi nykyoppilaat kannattaa retkeilyttää vanhoissa tiloissa ennen kuin ne puretaan.
Uusi opetussuunnitelma korosti digitaitojen merkitystä. Siinä Kaarna on mahdollistanut todellisen superloikan. Liian avoimien luokkien opiskelurauhaakin on paranneltu liikuteltavilla väliseinillä.
Koulukampus Kaarna on valtava kokonaisuus. Sokkeloisessa ympäristössä satapäinen henkilökunta pyörittää 600 oppilaan kouluarkea. Takaiskuja ja "otsikoita" tulee vääjäämättä. Näin on koulumaailmassa pienemmissäkin ympyröissä aina ollut ja tulee valitettavasti jatkossakin olemaan.
Kiusaaminen ja sen torjunta on kuitenkin jatkuvaa työtä. Kaarnassakaan ei ole tältä osin jääty "tuleen makaamaan". Kouluarki pyörii loppujen lopuksi varsin hyvin. Ja se on meille kuitenkin se oleellisin asia.
Pertti Runsas
kaupunginvaltuutettu (kesk)
Kirjoitus on kolmas ja viimeinen osa kirjoitussarjasta, jossa valtuutettu Pertti Runsas muistelee Kaarnaan liittyviä asioita.