Karhujen määrä koko Suomessa on lisääntynyt viime vuosina. Poikkeuslupia karhunmetsästykseen ei kuitenkaan ole myönnetty juuri muualle kuin Itä-Suomeen. Arkistokuva.

Ylä-Satakunnan arkisto

Ylä-Satakunnan arkisto / Niina Kivioja

Metsäkauriskolarien määrä on ollut viime vuosina kasvussa samalla kuin kauriiden määräkin. Kauriit eivät myöskään, kaihda asutusta. Kuvan eläimet on kuvattu Parkanon Pahkalassa omakotitaloalueella.

Niina Kivioja

Hirvijahtiin päästään jälleen lokakuun alkupuolella.

Ylä-Satakunnan arkisto / Niina Kivioja

Leirin yhtenä vetäjänä toiminut Mikko Vuollet (oik.) kertoi, että metsästyskoiria ja niiden omistajia oli helppo saada vierailemaan Metsolle, vaikka ajankohta oli keskellä arkipäivää. Yksi vierailijoista oli jämtlanninpystykorva Piina, jota kuvassa silittää karvialainen Eino Nivus.

Laura Jokisalo

Kihniön riistanhoitoyhdistyksen ampumaradan rakenteet on poistettava tämän kevään aikana.

Ylä-Satakunnan arkisto / Laura Jokisalo

Hirviluvissa ei isoja muutoksia tapahtunut.

Niina Kivioja

Kuusi sutta tallentui riistakameraan lokakuun loppupuolella Kihniön puolella.

Sasa Hautamäki

Vaasan hallinto-oikeuden mukaan Kihniön rhy:n kivääriampumaradan sijoituspaikka ei täytä ympäristönsuojelulaissa säädettyjä vaatimuksia.

Ylä-Satakunnan arkisto / Laura Jokisalo

Hirvenkaatolupia on jaossa viimevuotista vähemmän.

Ylä-Satakunnan arkisto / Niina Kivioja

Pääkirjoitukset ovat Ylä-Satakunnan kannanottoja ajankohtaisiin asioihin.

Kihniön rhy:n ampumaradan toiminta on alkanut ennen ympäristölainsäädäntöä, mutta sillä on ollut Turun ja Porin lääninhallituksen vuonna 1963 myöntämä lupa.

Ylä-Satakunnan arkisto / Laura Jokisalo

Niina Kivioja

Vaasan hallinto-oikeus ratkaisee aikanaan Kihniön riistanhoitoyhdistyksen ampumaradan kohtalon.

Parkanon-Karvian alueella hirvenkaatoluvat käytettiin yli 90-prosenttisesti, Kihniössä alle 80-prosenttisesti.

Ylä-Satakunnan arkisto / Niina Kivioja