Par­ka­no­lai­sel­la Kari Ala­kos­kel­la on ta­ka­naan har­ras­tus­ta mu­se­oa­jo­neu­vo­jen pa­ris­sa jo vii­ti­sen­kym­men­tä vuot­ta. En­sim­mäi­sen van­han moot­to­ri­pyö­rän­sä Ala­kos­ki muis­te­lee hank­ki­neen­sa jo ”mo­po­ai­koi­na”, ja vuo­sien var­rel­la har­ras­tus on vie­nyt mu­ka­naan.

– Vai­kea sa­noa tar­kal­leen, kuin­ka tä­hän tuli in­nos­tut­tua. Joi­tain kiin­nos­taa pos­ti­merk­kien ke­räi­ly, toi­sia van­hat ajo­neu­vot, ker­too Ala­kos­ki.

Mu­se­oa­jo­neu­vok­si hy­väk­sy­tään lain mu­kaan ajo­neu­vo, jon­ka val­mis­tus­vuo­den päät­ty­mi­ses­tä on ku­lu­nut vä­hin­tään 30 vuot­ta ja joka on säi­ly­tet­ty al­ku­pe­räis­tä vas­taa­vas­sa kun­nos­sa tai en­ti­söi­ty asi­an­mu­kai­ses­ti. Pait­si iäl­lä, on siis kun­nol­la­kin mer­ki­tys­tä.

– Ajo­neu­von on ol­ta­va siis­ti. Ruos­tee­seen, ver­hoi­luun ja mui­hin vas­taa­viin asi­oi­hin kiin­ni­te­tään huo­mi­o­ta, mut­ta ku­lu­mi­nen ja käy­tön jäl­jet saa­vat toki nä­kyä.

En­ti­söi­ty­jen mu­se­oa­jo­neu­vo­jen rin­nal­la, to­sin mää­räl­tään vä­häi­si­nä, ovat kon­ser­voi­dut ajo­neu­vot. Niis­sä ajo­neu­vo ”lu­ki­taan” ajal­li­ses­ti tiet­tyyn het­keen. Esi­mer­kik­si ruos­te­vi­at kor­ja­taan, mut­ta uu­sia maa­lauk­sia ei teh­dä. Sa­moin lom­mot saa­vat jää­dä pai­kal­leen.

– Kon­ser­voi­tu au­to ker­too au­ton ta­ri­nan tiet­ty­nä het­ke­nä. Vaik­ka­pa his­to­ri­an merk­ki­hen­ki­löi­den ajo­neu­vo­ja saa­te­taan pi­kem­min­kin kon­ser­voi­da kuin en­ti­söi­dä.

Autot kuntoon talven aikana

Mu­se­oa­jo­neu­vo­har­ras­ta­jan vuo­si ja­kau­tuu kar­ke­as­ti kah­teen osaan. Tal­vel­la on ai­kaa tar­vit­ta­vil­le huol­to- ja en­ti­söin­ti­töil­le. Ke­säl­lä ajo­kau­den al­ka­es­sa vuo­ros­sa ovat näyt­te­lyt ja muut au­to­har­ras­ta­jien ta­pah­tu­mat.

Par­ka­nos­sa au­to­har­ras­ta­jien toi­min­ta on var­sin vil­kas­ta. Rom­pe­to­reil­le ja eri­lai­siin ta­pah­tu­miin osal­lis­tu­taan pit­kin ke­sää. Myös pe­rin­tei­nen vap­pu­a­jo jär­jes­te­tään tä­nä­kin vuon­na. Vii­me ker­ran ta­paan se aloi­te­taan Par­ka­nos­sa, jon­ka jäl­keen ha­luk­kaat jat­ka­vat mat­kaa Ikaa­li­siin.

– Vap­pu­a­jo­han ei ole pel­käs­tään mu­se­oa­jo­neu­voil­le tar­koi­tet­tu, vaan sii­hen voi osal­lis­tua mui­ta­kin au­to­har­ras­ta­jia, Ala­kos­ki ker­too.

Yk­si nä­ky­vä toi­min­nan muo­to, au­to­mu­se­on yl­lä­pi­to, on sen si­jaan edel­leen tau­ol­la.

– Mu­se­on yl­lä­pi­tä­mi­ses­sä ku­lu­ja on pal­jon. Jo pelk­kä vuok­ran mak­sa­mi­nen tar­peek­si isos­ta ti­las­ta on ta­lou­del­li­ses­ti haas­ta­vaa.

Nash löytyi rapakon takaa

Ala­kos­kel­le it­sel­leen on ker­ty­nyt kah­dek­san mu­se­oa­jo­neu­voa, nel­jä au­toa ja nel­jä moot­to­ri­pyö­rää. Yh­del­lä au­tois­ta on eri­tyi­nen mer­ki­tys.

– Naa­pu­ris­sa oli ai­ka­naan vuo­den 1939 Nash leik­ki­mök­ki­nä. Aja­tuk­se­na­ni oli sen en­ti­söi­mi­nen ja os­tin­kin run­gon it­sel­le­ni.

Pro­jek­ti ei kui­ten­kaan pää­ty­nyt maa­liin saak­ka.

– Pel­käs­tään osien hank­ki­mi­nen oli haas­ta­vaa, vaik­ka haa­lin kyl­lä kai­ken mah­dol­li­sen mitä Suo­mes­ta yli­pää­tään oli saa­ta­vil­la.

Lo­pul­ta vas­taa­van­lai­nen Nash pää­tyi kuin pää­tyi­kin Ala­kos­ken ko­ko­el­miin yh­dys­val­ta­lai­ses­ta net­ti­huu­to­kau­pas­ta.

– Lai­toin il­lal­la vii­mei­sen tar­jouk­se­ni si­sään ja sen jäl­keen tie­to­ko­neen kiin­ni. Aa­mul­la kun käyn­nis­tin taas ko­neen sain on­nit­te­lu­vies­tin voit­toi­sas­ta tar­jouk­ses­ta.

Vaik­ka Nash saa­pui siis lo­pul­ta ra­pa­kon ta­kaa, löy­tyy myös naa­pu­ril­ta ai­ka­naan han­kit­tu run­ko yhä Ala­kos­ken tal­lis­ta.

Jus­si Ran­ta­la