Lähetä oma kirjoituksesi sähköpostitse toimittajat@ylasatakunta.fi. Kirjoita napakasti.
Hyvän hallinnon periaatteisiin kuuluu esitysten perusteleminen niin, että luottamushenkilöt voivat tehdä kestäviä päätöksiä. Hyvinvointialueen kokonaisuudessa on kuitenkin parantamisen varaa tämän suhteen.
Hiljattain aluevaltuustoryhmämme jäsen julkaisi Facebookissa päivityksen, jossa lakkautetun sote-pisteen pihassa oli samaan aikaan kolme liikkuvaa yksikköä: hammashoidon vaunu sekä laboratorion ja terveyspalveluiden autot.
Tämä herätti kysymyksiä siitä, missä kyseenomaisten yksiköiden työntekijöiden sosiaaliset tilat ovat, missä he voivat käydä tarpeillaan tai pitää taukoa työstä.
Entä missä asiakkaat odottavat vuoroaan? Esimerkiksi viileässä laboratorionäyteautossa suonet voivat kadota ja näytteenotto vaikeutuu. Hammashoitovaunu taas on vain kaksi viikkoa samassa paikassa vuoden kierrossa.
Lisäksi autojen esteettömyydestä on tullut arvostelua. Liikkuvien palveluiden toimivuus jakaa sekä asiakkaita että työntekijöitä.
Päättäjille esitettiin, että liikkuvat yksiköt ovat kustannustehokkaampia verrattuna perinteisiin kivijalkapalveluihin.
Nykyiset yksiköt hankittiin valtion erillisellä hankerahalla, mutta tämä rahoituskanava on nyt suljettu, ja seuraavat hankinnat maksetaan kokonaan hyvinvointialueen budjetista.
Liikkuvien yksiköiden ylläpito ei ole halpaa: huoltokustannukset, sähkö, polttoaineet, vakuutukset ja muut mahdolliset kulut on otettava huomioon. Lisäksi terveyspalveluauton kuljettajilta on vaadittu kuorma-autokortti.
Monet päättäjät ovat toistuvasti pyytäneet selvityksiä liikkuvien yksiköiden todellisista ylläpitokustannuksista, mutta tietoa ei ole saatu. Vertailutietoa ei ole tarjolla siitä, mitkä ovat palvelun todelliset yksikkökustannukset verrattuna perinteisiin kivijalkapalveluihin.
Myös kotihoito vaikuttaa nykyisin olevan liikkuvampaa kuin ennen. Jos kotihoidon työntekijä ajaa yhden työvuoron aikana 400 kilometriä asiakkaiden välillä, voidaan kysyä, kuinka kustannustehokasta tämä on. Onko työntekijän tuottavuus parhaimmillaan, kun hän on koko ajan autossa siirtymässä paikasta toiseen?
Keskittäminen ei aina toimi kaikissa palveluissa kustannustehokkaasti. Lähellä tuotetut perinteiset palvelut voivat itse asiassa olla edullisempia kuin keskitetymmällä toimintamallilla toteutetut.
Kivijalkapalveluja voidaan kehittää uudella tavalla, kunhan varmistetaan, että ihmiset saavat asiantuntevaa palvelua lähellä asuinpaikkaansa.
Todellinen haaste tuntuu olevan myös palveluiden piiriin pääsy. Tuntuu, että kynnys on kasvanut niin, että se on jopa monille mahdoton ylittää – olipa kyse nuorten "matalan kynnyksen" mielenterveyspalveluista tai perusterveydenhuollon palveluista.
Hyvinvointialueen palveluiden kehittäminen on kuitenkin vaikeaa, sillä nykyinen hallitus ei näytä kykenevän ratkaisemaan rahoitukseen liittyviä ongelmia. Meillä on kuitenkin mahdollisuus tehdä asiat oikein, luotettaviin vaikutusten arviointeihin pohjautuen.
Jari Lepistö
Kirjoittaja on aluevaltuutettu ja Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja.
Paikallislehti Ylä-Satakunta tarjosi Satakunnan hyvinvointialueen johtajalle Tero Mäkirannalle tai muulle alueen edustajalle mahdollisuuden vastata Lepistön kirjoitukseen samassa yhteydessä yleisönosastolla. Mäkiranta kirjoitti vastauksena lehden toimituksen tiedusteluun, etteivät pidä tässä vaiheessa virallista vastausta tai kommenttia tarkoituksenmukaisena, koska liikkuvat palvelut ovat kehitysvaiheessa, eikä niiden vaikutuksesta ja käyttökelpoisuudesta ole vielä laajaa arviointia.
Toimituksen lisäys 15.12.2025 klo 14.30: Tiedot tarjotusta vastausmahdollisuudesta ja sen käyttämättä jättämisestä.
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.