Par­ka­non Yrit­tä­jät ry:n 90-vuo­tis­juh­la­jul­kai­su on il­mes­ty­nyt. Voit tu­tus­tua sen nä­köis­leh­ti­ver­si­oon tääl­lä tääl­lä.

Juh­la­leh­ti ja­e­taan 2.10.2024 il­mes­ty­vän Ylä-Sa­ta­kun­nan vä­lis­sä.

Yh­dis­tys viet­tää 90-vuo­tis­juh­laa lau­an­tai­na 26. lo­ka­kuu­ta Kä­en­kos­ki­kes­kuk­ses­sa Par­ka­nos­sa. Li­sä­tie­to­ja juh­las­ta Par­ka­non Yrit­tä­jät ry:n verk­ko­si­vuil­ta.

His­to­riikki

Par­ka­non Yrit­tä­jil­lä on val­ta­kun­nal­li­ses­ti­kin kat­so­en poik­keuk­sel­li­sen pit­kä his­to­ria. Yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen pe­rus­ta­mi­seen joh­ta­nut ke­hi­tys al­koi 1800-lu­vun puo­lel­la. Vuon­na 1879 an­net­tu kei­sa­ril­li­nen ase­tus elin­kei­no­va­pau­des­ta tar­koit­ti käy­tän­nös­sä va­paan yri­tys­toi­min­nan al­kua Suo­mes­sa. Ase­tuk­sen myö­tä Suo­men kan­sa­lai­nen sai har­joit­taa va­paas­ti sitä tai nii­tä elin­kei­no­ja, jot­ka hän hy­väk­si nä­kee.

Käy­tän­nös­sä vuo­den 1879 ase­tus sal­li esi­mer­kik­si jo­kai­sen täy­si-ikäi­sen ja hy­vä­mai­nei­sen hen­ki­lön pe­rus­taa kaup­pa­puo­din ai­no­as­taan jät­tä­mäl­lä il­moi­tus vi­ra­no­mai­sil­le. Tämä syn­nyt­ti Par­ka­noon­kin uu­sia kaup­pa­liik­kei­tä 1800- ja 1900-lu­ku­jen vaih­tees­sa. Pe­rus­ta­mis­tah­ti oli al­ku­vai­hees­sa no­pe­aa, ja useim­mat uu­det kaup­pi­aat alal­la täy­sin ko­ke­mat­to­mia. Niin­pä kaup­po­ja tuli ja meni vilk­kaa­seen tah­tiin, mo­net kaup­pa­liik­keet toi­mi­vat vain muu­ta­man vuo­den.

Nopeaa kehitystä kaupan alalla

Vuon­na 1914 Par­ka­nos­ta löy­tyi 13 re­kis­te­ris­sä ole­vaa yk­si­tyis­kaup­pi­as­ta, jois­ta nel­jä si­jait­si ny­kyi­sen Kih­ni­ön alu­eel­la. 1900-lu­vun en­sim­mäi­si­nä vuo­si­kym­me­ni­nä kau­pan ke­hi­tys oli kui­ten­kin hy­vin no­pe­aa, ja var­sin­kin pa­ran­tu­neet lii­ken­neyh­tey­det vil­kas­tut­ti­vat alaa. Niin­pä Par­ka­noon al­koi vä­hi­tel­len va­kiin­tua jo vah­vo­ja­kin kau­pan alan yri­tyk­siä, ku­ten Ki­vi­nie­men ja Kor­pe­lan kaup­pa­liik­keet.

Yri­tys­toi­min­nan ke­hit­ty­es­sä niin Par­ka­nos­sa kuin koko Suo­mes­sa al­koi kas­vaa myös tar­ve yri­tys­maa­il­man jär­jes­täy­ty­mi­seen. Vuon­na 1933 pe­rus­tet­tiin­kin val­ta­kun­nal­li­nen Yk­si­tyi­sy­rit­tä­jien Liit­to, joka on sit­tem­min vaih­ta­nut ni­me­ään use­as­ti; ny­ky­ään jär­jes­tö toi­mii ni­mel­lä Suo­men Yrit­tä­jät ry. Alus­ta läh­tien uu­si kes­kus­jär­jes­tö pyr­ki edis­tä­mään yri­ty­se­lä­män toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia vai­kut­ta­mal­la niin päät­tä­jiin kuin ylei­seen mie­li­pi­tee­seen.

Toiminta käyn­nis­tyy Par­ka­nossa

Par­ka­nos­sa yrit­tä­jien jär­jes­täy­ty­mi­nen ta­pah­tui häm­mäs­tyt­tä­vän var­hai­ses­sa vai­hees­sa. Sii­nä mis­sä val­ta­kun­nal­li­nen jä­sen­jär­jes­tö pe­rus­tet­tiin siis vuon­na 1933, läh­det­tiin Par­ka­nos­sa liik­keel­le pe­rus­ta­mal­la pai­kal­li­nen yrit­tä­jäyh­dis­tys jo seu­raa­va­na vuon­na. Sama tren­di nä­kyi koko lä­hi­a­lu­eel­la, kun Ikaa­li­nen ja Kan­kaan­pää sai­vat oman yh­dis­tyk­sen­sä sa­maan ai­kaan Par­ka­non kans­sa.

Vi­ral­li­ses­ti Par­ka­non Yk­si­tyi­sy­rit­tä­jät ry. pe­rus­tet­tiin 11.6.1934. Yh­dis­tyk­sen pe­rus­ta­ja­jä­se­niä oli­vat kaup­pi­aat Paa­vo Kor­pe­la, V.F. Väi­nö­lä, M. Kuop­pa­sal­mi, L. Met­to­mä­ki, Toi­vo Päl­jä­no­ja, ––––O.A. Lai­ne ja K. Nie­mi­nen, sa­ha­no­mis­ta­ja An­sel­mi Yli­jär­vi ja lii­ke­mies E. Roi­ha. Ko­kouk­sen oli kut­su­nut kool­le Kor­pe­la, joka va­lit­tiin myös en­sim­mäi­sen hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­jak­si. Sih­tee­rik­si va­lit­tiin Väi­nö­lä.

Yh­dis­tyk­sen tar­koi­tuk­sek­si mää­ri­tel­tiin yk­si­tyi­sy­rit­te­li­äi­syyt­tä hait­taa­vien epä­koh­tien pois­ta­mi­nen, toi­mi­mi­nen hyö­dyl­lis­ten uu­dis­tus­ten ai­kaan­saa­mi­sek­si yrit­tä­jyy­den alal­la, yk­si­tyi­sy­rit­tä­jien etu­jen val­vo­mi­nen ja yk­si­tyi­sy­rit­tä­jien vä­li­sen to­ve­ri­hen­gen ja ym­mär­tä­myk­sen kas­vat­ta­mi­nen. Käy­tän­nön toi­min­nas­sa ”to­ve­ri­hen­gen kas­vat­ta­mi­nen” ta­pah­tui muun mu­as­sa kes­ki­näis­ten ta­paa­mis­ten ja yh­teis­ten ret­kien avul­la.

Sodasta rauhaan

Vii­si vuot­ta pe­rus­ta­mi­sen jäl­keen al­ka­nut sota-ai­ka hei­jas­tui myös yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen toi­min­nas­sa. Niin­pä jat­ko­so­dan vuo­si­na 1941–1943 val­ta­kun­nal­li­sen yrit­tä­jä­vii­kon tun­nuk­se­na oli ajan hen­keen so­pi­va ”Yk­si­tyi­sy­rit­te­li­äi­syys on tä­män maan voi­ma” ja vii­mei­se­nä, vai­ke­a­na vuon­na 1944 ”Nyt jos kos­kaan on yri­tet­tä­vä”. So­dan jäl­keen par­ka­no­lai­set yrit­tä­jät puo­les­taan toi­voi­vat Ylä-Sa­ta­kun­nas­sa sään­nös­te­lyn pur­ka­mis­ta ja mark­ki­noi­den va­pau­tu­mis­ta.

Heti so­dan jäl­keen pu­laa oli yhä mo­nis­ta hyö­dyk­keis­tä, mikä vai­keut­ti yrit­tä­jien toi­min­taa, mut­ta 1950-lu­vul­la ti­lan­ne pa­ra­ni, mikä nä­kyi myös yri­ty­syh­dis­tyk­sen toi­min­nas­sa. Tuol­loin yh­dis­tys al­koi pa­nos­taa voi­mak­kaas­ti ylei­sö­juh­liin ja pie­nem­piin­kin tem­pauk­siin, ku­ten kah­vi­tar­joi­lui­hin asi­ak­kail­le yk­si­tyi­sy­rit­tä­jien vii­kon ai­ka­na. Vuon­na 1953 yrit­tä­jien joh­toon aset­tui Erk­ki Syr­jä­nen, joka on yh­dis­tyk­sen pit­kä­ai­kai­sin pu­heen­joh­ta­ja, toi­mien nui­jan var­res­sa pe­rä­ti 12 vuot­ta.

Naiset astuvat esiin

Tär­ke­ä­nä tee­ma­na 1950-lu­vul­la yh­dis­tyk­sel­le oli kau­pan va­paut­ta­mi­nen sota-ajal­ta pe­räi­sin ol­lees­ta val­ti­on hol­houk­ses­ta. Myös vii­mei­sis­tä sään­nös­te­lyis­tä ha­lut­tiin eroon. Kou­lu­tus ja opin­to­ret­ket oli­vat tär­keä osa käy­tän­nön yh­dis­tys­toi­min­taa, kun kau­pan­käyn­ti vil­kas­tui ja loi uu­sia haas­tei­ta ja mah­dol­li­suuk­sia yk­si­tyi­sy­rit­tä­jil­le.

Sa­mal­la vuo­si­kym­me­nel­lä myös nai­set nos­ti­vat pro­fii­li­aan, kun hel­mi­kuus­sa 1955 pe­rus­tet­tiin Par­ka­non Yrit­tä­jä­nai­set ry. Pu­heen­joh­ta­jak­si va­lit­tiin Sis­ko Ma­ria Lai­ne, sih­tee­rik­si El­ma Tien­suu ja muik­si jä­se­nik­si Kert­tu Ru­ha­la, Vap­pu Tuo­mi, Lai­na Ki­vi­nie­mi, Tyy­ne Aar­nio, Ee­va Hyt­ti­nen, Hel­mi Kan­to­la, El­li Pel­to­maa ja Sa­nel­ma Syr­jä­nen. Nai­syh­dis­tys oli muu­ta­man vuo­den ajan hy­vin ak­tii­vi­nen, jär­jes­tä­en ti­lai­suuk­sia niin ylei­söl­le kuin jä­se­nil­leen. Mel­ko pian toi­min­ta kui­ten­kin käy­tän­nös­sä su­lau­tui Par­ka­non Yk­si­tyi­sy­rit­tä­jien toi­min­taan, vaik­ka vi­ral­li­ses­ti nai­syh­dis­tys jat­koi­kin ole­mas­sa­o­lo­aan.

Yleinen ilmapiiri heikkenee

Seu­raa­val­la vuo­si­kym­me­nel­lä elin­kei­non ra­ken­ne­muu­tos vai­kut­ti voi­mak­kaas­ti myös Par­ka­nos­sa, muun mu­as­sa kau­pan­käyn­nin ja kaup­pa­liik­kei­den mää­rän li­sään­ty­mi­se­nä. Paik­ka­kun­nal­la aloit­ti toi­min­tan­sa en­tis­tä suu­rem­pia yri­tyk­siä.

Sa­mal­la muut­tui kui­ten­kin yh­teis­kun­nal­li­nen il­ma­pii­ri, ja yrit­tä­mi­sen kan­nal­ta huo­nom­paan suun­taan. Po­liit­ti­ses­ti la­tau­tu­neel­la 1960-lu­vul­la ja vie­lä seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen alus­sa yrit­tä­jyy­teen asen­noi­dut­tiin jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa vä­hek­sy­en, jopa kiel­tei­ses­ti.

– Yrit­tä­jyy­teen suh­tau­dut­tiin to­del­la nur­jas­ti, yrit­tä­jä oli oi­ke­as­taan ki­ro­sa­na. Il­ma­pii­ri oli sel­lai­nen vie­lä 70-lu­vun al­ku­puo­lel­la­kin, muis­te­lee jo 50 vuot­ta yh­dis­tyk­sen jä­se­ne­nä vai­kut­ta­nut, ja 1980- ja 90-lu­ku­jen vaih­tees­sa pu­heen­joh­ta­ja­na­kin toi­mi­nut Heik­ki Saa­re­la.

Han­ka­las­sa il­ma­pii­ris­sä yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen­kin toi­min­ta­kin hil­je­ni Par­ka­nos­sa 1960-lu­vul­la, ra­joit­tu­en lä­hin­nä har­voi­hin ko­kouk­siin. Ajan hen­ges­tä ker­too esi­mer­kik­si vuo­den 1966 yrit­tä­jä­vii­kon tee­ma Va­paan kil­pai­lun puo­les­ta val­ti­ol­lis­ta­mis­ta vas­taan.

Uusi akti­voi­tu­mi­nen

Ti­lan­ne al­koi kui­ten­kin vä­hi­tel­len pa­ran­tua 1970-lu­vun ku­lu­es­sa. Par­ka­non yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen joh­dos­sa aloit­ti 1974 An­ne­li Hu­ma­la, joka oli pait­si en­sim­mäi­nen nais­puo­li­nen pu­heen­joh­ta­ja, myös yk­si pit­kä­ai­kai­sim­mis­ta (1974–1985). Yh­dis­tyk­sen toi­min­nal­le mää­ri­tel­tiin kol­me osa-alu­et­ta: yh­teis­kun­nal­li­nen vai­kut­ta­mi­nen, kou­lu­tus­toi­min­ta ja jä­sen­ten yh­tei­nen toi­min­ta.

Ylei­sö­ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­jä­nä yh­dis­tys ak­ti­voi­tui jäl­leen voi­mak­kaas­ti, osal­lis­tu­en muun mu­as­sa Par­ka­non mark­ki­noi­den ja mes­su­jen jär­jes­tä­mi­seen. Iso mer­ki­tys oli myös omil­le jä­se­nil­le suun­na­tuil­la ti­lai­suuk­sil­la.

– Jär­jes­tet­tiin esi­mer­kik­si huu­to­kaup­po­ja, jo­hon jä­se­net lah­joit­ti­vat huu­det­ta­vat tuot­teet. Sil­lä saa­tiin yh­dis­tyk­sel­le va­ro­ja, kun jä­sen­mak­su­ja tuli tuol­loin ai­ka niu­kas­ti, ker­too Saa­re­la.

Va­rain­han­kin­nan kei­not oli­vat mo­net. Usein ol­tiin ai­ka kek­se­li­äi­tä­kin.

– Yk­si haus­ka tapa ke­rä­tä ra­haa yh­dis­tyk­sen ti­lai­suuk­sis­sa oli se, et­tä si­dot­tiin vod­ka­pul­lo sii­mas­ta roik­ku­maan. Sii­hen sit­ten yri­tet­tiin osua tik­ka­nuo­lil­la, joi­ta sai vii­del­lä mar­kal­la vii­si. Se, joka osui, voit­ti pul­lon omak­seen, Saa­re­la nau­rah­taa.

Innokasta toimintaa ja hyvää henkeä

Pa­ran­tu­nut ylei­nen il­ma­pii­ri nä­kyi sii­nä­kin, et­tä 1980-lu­vul­la kau­pun­ki al­koi ja­ka­maan yh­dis­tyk­sen aloit­tees­ta vuo­sit­tais­ta yrit­tä­jä­pal­kin­toa. En­sim­mäi­sek­si vuo­den yrit­tä­jäk­si Par­ka­nos­sa va­lit­tiin vuon­na 1982 Pent­ti Ki­vi­nie­mi Ky. Vuo­si­kym­me­nen lo­pul­la yh­dis­tys vaih­toi myös alu­e­jär­jes­töä, Sa­ta­kun­nas­ta Pir­kan­maa­han.

Heik­ki Saa­re­lan mu­kaan yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen hen­ki oli erit­täin hyvä.

– Toi­min­ta oli in­nos­tu­nut­ta. Esi­mer­kik­si kun läh­det­tiin yrit­tä­jä­po­liit­ti­siin ti­lai­suuk­siin Tam­pe­reel­le, oli bus­si ai­na täyn­nä. Omal­ta pu­heen­joh­ta­ja­kau­del­ta voi mai­ni­ta vaik­ka­pa yrit­tä­jät­ref­fit, joi­hin kut­sut­tiin niin isom­pia kuin pie­nem­piä yri­tyk­siä mu­kaan. Ak­tii­vis­ta ai­kaa se oli, muis­te­lee Saa­re­la.

Ta­lou­del­li­nen lama 1990-lu­vul­la vai­kut­ti jäl­leen yh­dis­tyk­sen toi­min­taan, niin vä­he­ne­vä­nä jä­sen­mää­rä­nä kuin hil­jen­ty­nei­nä ylei­sö­ti­lai­suuk­si­na. Sii­tä huo­li­mat­ta toi­min­taa jat­ket­tiin sit­ke­äs­ti. Jä­se­nil­le tar­jot­tiin voi­ma­va­ro­jen mu­kaan edun­val­von­taa, kou­lu­tus­ti­lai­suuk­sia ja muu­ta hyö­dyl­lis­tä.

Uusi vuo­si­tu­hat, vanhat haasteet

Ta­lou­del­li­sen ti­lan­teen vaih­te­lu­jen hei­jas­tu­mi­nen yh­dis­tys­toi­min­taan ei ole uut­ta. Sama tren­di on jat­ku­nut näi­hin päi­viin saak­ka; hei­ken­ty­vä ta­lous nä­kyy yh­tei­sös­sä jo­kai­sel­la osa-alu­eel­la, myös yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen toi­min­nas­sa. Par­ka­non Yrit­tä­jät on kui­ten­kin jat­ka­nut myös uu­del­la vuo­si­tu­han­nel­la sit­ke­äs­ti toi­min­taan­sa paik­ka­kun­nan hy­väk­si, niin Par­ka­non elin­voi­man kuin elä­vyy­den vah­vis­ta­ja­na.

Paik­ka­kun­ta­lai­sil­le tämä on nä­ky­nyt eten­kin ylei­sö­ti­lai­suuk­si­na, ku­ten eri­lai­si­na mark­ki­noi­na ja isom­pi­na­kin ta­pah­tu­ma­päi­vi­nä, pai­kal­li­sil­le yri­tyk­sil­le neu­von­ta­na, ver­kos­toi­tu­mi­sen edis­tä­mi­se­nä, tie­don ja­ka­mi­se­na ja vuo­ro­pu­he­lu­na kau­pun­gin suun­taan. Ku­ten yh­dis­tyk­sen ny­kyi­nen pu­heen­joh­ta­ja Jan­ne Hol­ma to­te­si pai­kal­lis­leh­den haas­tat­te­lus­sa pian va­lin­tan­sa jäl­keen, paik­ka­kun­ta me­nes­tyy, kun yri­tyk­set me­nes­ty­vät. Yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen toi­min­nal­la on täs­sä yh­tä­lös­sä tär­keä roo­li tä­nä­kin päi­vä­nä.

Jus­si Ran­ta­la
fi­lo­so­fi­an toh­to­ri, Tam­pe­reen yli­o­pis­ton his­to­ri­an do­sent­ti

Läh­teet: An­ne­li Hu­ma­la: Par­ka­non Yrit­tä­jät ry 1934–1994; Timo Mik­ki­lä: Työn te­ki­jät. Suo­men Yrit­tä­jät ja sen edel­tä­jät 1898–2016; Heik­ki Ran­ta­tu­pa (toim.): Par­ka­non ja Kih­ni­ön Kir­ja; Ylä-Sa­ta­kun­ta 10.3.2024; Heik­ki Saa­re­lan haas­tat­te­lu.

Tu­tus­tu Par­ka­non Yrit­tä­jät ry:n 90-vuo­tis­juh­la­jul­kai­sun nä­köis­leh­ti­ver­si­oon tääl­lä.