Pal­jon­ko­han tä­män Kih­ni­ön uu­den, var­sin ym­pä­ri­pyö­re­äk­si jää­neen ra­ken­nus­jär­jes­tys­luon­nok­sen laa­ti­neen kon­sul­tin työ on mak­sa­nut kun­nal­le?

Ja mi­ten täl­lai­nen luon­nos on eden­nyt kun­nan­hal­li­tuk­ses­ta eteen­päin niin, et­tei pöy­tä­kir­jan pe­rus­teel­la ku­kaan näy­tä nos­ta­neen esiin näi­tä var­sin sel­viä por­saan­rei­kiä? Pari tek­nis­tä kor­jaus­ta kyl­lä teh­tiin, mut­ta it­se ran­ta­ra­ken­ta­mi­sen mi­toi­tuk­seen ei pöy­tä­kir­jan mu­kaan puu­tut­tu.

Olen yrit­tä­nyt ym­mär­tää eri­tyi­ses­ti juu­ri tuo­ta ran­ta­ra­ken­ta­mis­ta.

Luon­nok­ses­sa pu­hu­taan seit­se­mäs­tä ra­ken­nus­pai­kas­ta ran­ta­ki­lo­met­ril­le ja kaa­voi­tuk­ses­sa jopa kym­me­nes­tä. Nu­me­rot kyl­lä löy­ty­vät, mut­ta moni olen­nai­nen asia jää ko­ko­naan au­ki.

Aja­tel­laan ki­lo­met­rin mit­tais­ta ran­ta-alu­et­ta. Yk­si maa­no­mis­ta­ja omis­taa sii­tä 500 met­riä ja seit­se­män muu­ta ja­ka­vat kes­ke­nään lo­put 500 met­riä pie­nem­pi­nä pals­toi­na.

Jos jo­kai­sel­le pie­nem­män pals­tan omis­ta­jal­le myön­ne­tään yk­si ra­ken­nus­paik­ka, luon­nok­sen seit­se­män ra­ken­nus­pai­kan mi­toi­tus täyt­tyy. Jää­kö puo­let koko ran­ta­vii­vas­ta omis­ta­va maa­no­mis­ta­ja sil­loin ko­ko­naan il­man ra­ken­nus­paik­kaa vain sik­si, et­tä muut eh­ti­vät ha­kea en­sin?

Luon­nok­ses­ta ei käy il­mi, mil­lä pe­rus­teel­la täl­lai­nen ti­lan­ne rat­kais­tai­siin. Ra­ken­nu­soi­keut­ta ei voi­da ja­kaa jo­no­tus­pe­ri­aat­teel­la. Ha­ku­jär­jes­tys ei saa rat­kais­ta lu­van myön­tä­mis­tä, vaan sa­mas­sa ase­mas­sa ole­via maa­no­mis­ta­jia on koh­del­ta­va ta­sa­puo­li­ses­ti.

Jos tar­koi­tus to­del­la on luo­pua kan­ta­ti­la­tar­kas­te­lus­ta, jo­kai­sen poik­ke­a­mis­ha­ke­muk­sen koh­dal­la on käy­tän­nös­sä sel­vi­tet­tä­vä riit­tä­vän laa­jas­ti koko ky­sei­sen ran­ta-alu­een ti­lan­ne. Kuin­ka pal­jon alu­eel­le ja eri kan­ta­ti­loil­le on jo ra­ken­net­tu? Keil­le muil­le vas­taa­vas­sa ase­mas­sa ole­vil­le pi­täi­si voi­da myön­tää sa­man­lai­nen lupa? Jää­kö alu­eel­le vie­lä suun­nit­te­lu­va­raa ja oi­ke­as­ti käyt­tö­kel­pois­ta va­paa­ta ran­taa?

Tämä on Kih­ni­ös­sä eri­tyi­sen olen­nai­nen asia, kos­ka tääl­lä ran­ta­ra­ken­ta­mis­ta käy­tän­nös­sä kaa­voi­te­taan yk­sit­täi­sil­lä poik­ke­a­mis­lu­vil­la, yk­si ra­ken­nus­paik­ka ker­ral­laan.

Poik­ke­a­mis­lu­pa ei kui­ten­kaan ole kaa­va. Sil­lä ei pi­täi­si pala pa­lal­ta rat­kais­ta koko ran­ta-alu­een ra­ken­nu­soi­keuk­sien ja­ka­mis­ta il­man kun­nol­lis­ta ko­ko­nais­tar­kas­te­lua.

Yk­sit­täis­tä poik­ke­a­mis­lu­paa ei siis voi­da rat­kais­ta kat­se­le­mal­la vain ha­ki­jan omaa pals­taa. Jos kan­ta­ti­la­tar­kas­te­lu pois­te­taan ei­kä ti­lal­le tule muu­ta val­mis­ta ja ta­sa­puo­lis­ta jär­jes­tel­mää, sel­vi­tys­työ ei vä­he­ne vaan li­sään­tyy.

Luon­nok­ses­ta ei myös­kään sel­viä, las­ke­taan­ko to­del­lis­ta vai muun­net­tua ran­ta­vii­vaa ja tar­kas­tel­laan­ko koko jär­ven kes­ki­ar­voa vai juu­ri sitä alu­et­ta, jo­hon ra­ken­ta­mi­nen to­si­a­si­as­sa vai­kut­taa.

Sit­ten on vie­lä tuo va­paa ran­ta. Luon­nok­sen mu­kaan 100 met­riä va­paa­ta ran­taa riit­tää, kun se löy­tyy enin­tään 800 met­rin pääs­tä. Mis­sään ei kui­ten­kaan ker­ro­ta, mil­lai­nen ran­ta tä­hän kel­paa tai voi­daan­ko sa­maa va­paa­ta ran­taa käyt­tää use­am­man ra­ken­nus­pai­kan pe­rus­tee­na.

Esi­mer­kik­si lin­tu­jen pe­sin­tä­a­lue tai soi­nen lah­den­poh­ja voi­tai­siin las­kea va­paak­si ran­nak­si. Sa­na­muo­don pe­rus­teel­la sa­maa 100 met­rin pät­kää voi­tai­siin mah­dol­li­ses­ti käyt­tää uu­sien mök­kien pe­rus­tee­na 800 met­riä mo­lem­piin suun­tiin eli yh­teen­sä 1,6 ki­lo­met­rin mat­kal­la.

Lop­pu­tu­los oli­si nu­rin­ku­ri­nen. Her­kän pe­sin­tä­a­lu­een ym­pä­ril­le ra­ken­net­tai­siin uu­sia mök­ke­jä juu­ri sil­lä pe­rus­teel­la, et­tä pe­sin­tä­a­lue it­ses­sään jä­te­tään ra­ken­ta­mat­ta. Kun muut ran­nat ym­pä­ril­tä täyt­ty­vät, kul­ke­mi­nen jär­vel­le, ran­tau­tu­mi­nen ja muu vir­kis­tys­käyt­tö al­ka­vat hel­pos­ti kes­kit­tyä juu­ri sii­hen ai­no­aan va­paak­si jä­tet­tyyn paik­kaan.

Täl­lai­set ran­nat pi­tää tie­ten­kin jät­tää ra­ken­ta­mat­ta, mut­ta nii­tä ei pi­täi­si voi­da käyt­tää hy­vi­tyk­se­nä sil­le, et­tä ym­pä­ril­le ra­ken­ne­taan li­sää.

Lu­vut 7, 100 ja 800 näyt­tä­vät tar­koil­ta, mut­ta il­man las­ku­ta­po­ja ja sel­viä pe­li­sään­tö­jä nii­den so­vel­ta­mi­nen jää ar­vai­lun va­raan. Ra­ken­nus­jär­jes­tyk­sen pi­täi­si vä­hen­tää tul­kin­nan­va­raa, ei li­sä­tä sitä. Nämä asi­at pi­täi­si kir­joit­taa au­ki en­nen luon­nok­sen hy­väk­sy­mis­tä.

Joni Ala-Ka­ta­ra