Maaseudun kehittämiseen tarkoitettua Leader-rahoitusta ollaan Euroopan komission toimesta uudistamassa, ja päätökset voivat vaikuttaa suoraan alueemme kylien toimintaan, yritysten käynnistymiseen ja yhteisöjen hyvinvointiin.
Leader-toiminnan jatko ei ole itsestäänselvyys. Pian Suomessa päätetään siitä, millaiset mahdollisuudet paikallisella kehittämisellä on vuoden 2027 jälkeen.
Paikallinen Leader-ryhmä on viime vuosina mahdollistanut alueelle satoja hankkeita, joilla on ollut näkyvä vaikutus asukkaiden arkeen.
Rahoituksen avulla on muun muassa kunnostettu kylätaloja ja muita kokoontumispaikkoja, remonttien avulla käyttökustannuksia on saatu laskettua. Rakennettu harrastuspaikkoja, jotka ovat lisänneet alueen harrastus- ja ulkoilumahdollisuuksia. Edistetty maaseutumatkailua kehittämis- ja investointituilla. Myönnetty aloitus- ja investointitukia pienille yrityksille, joista osa on kasvanut työnantajiksi. Autettu alueen toimijoita kansainvälistymään.
Vaikka yksittäiset Leader-hankkeet ovat usein pieniä, niiden yhteisvaikutus asukkaille ja kylille on merkittävä. Talkootyö, vapaaehtoisuus ja yksityinen rahoitus moninkertaistavat julkisen rahan vaikutuksen paikallistasolla.
Leader-toiminta ei ole vain hankerahoitusta. Se tuo alueelle yhteistä tekemistä, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tarjoaa yrittäjille matalan kynnyksen mahdollisuuksia. Leaderin vahvuus on sen paikallisuus: paikallisista asukkaista koostuva hallitus tekee hankepäätökset alueen omista tarpeista ja lähtökohdista käsin.
Leader on myös maaseudun pienimmille yrityksille lähes ainoa mahdollisuus päästä tukien piiriin.
Leader Pohjois-Satakunnan puheenjohtaja Pauli Pukaralammi korostaa hankerahoituksen merkitystä Pohjois-Satakunnalle. Yleishyödyllisten toimijoiden investoinnit ja kehittämistoimet olisivat useissa tapauksissa lähes mahdottomia toteuttaa ilman Leader-tukea. Palveluiden ylläpitäminen ja niiden uusien tuottamistapojen kehittäminen ovat paljolti hankerahoituksen varassa.
Leader on myös maaseudun pienimmille yrityksille lähes ainoa mahdollisuus päästä tukien piiriin. Helppo lähestyttävyys ja asiakaslähtöinen toiminta yhdessä uusien tukimuotojen kanssa muodostavat Leader-toiminnan lisäarvon yrityksille.
Leader on ollut pakollista EU:n jäsenmaille 30 vuoden ajan ja siihen on Suomessa käytetty pakollisen minimin verran rahoitusta, 5 % maaseuturahoituksesta. Nykyisellä rahoituskaudella (2023–2027) tämä tarkoittaa 230 miljoonaa euroa julkista rahoitusta.
Leader Pohjois-Satakunnan osuus tästä on n. 5,2 miljoonaa euroa. Jatkossa Suomi päättää itse Leader-toiminnan rahoittamisen laajuudesta.
Kun kunta satsaa yhden euron kehittämistyöhön, on sen vipuvaikutus paikallisesti seitsenkertainen.
Leader-toiminta kattaa 99 % Suomen pinta-alasta ja sen piirissä on 2,5 miljoonaa suomalaista. Juuri siksi sen merkitys näkyy arjessa: kylissä, kunnissa ja ihmisten elämässä. Suomen 53 Leader-ryhmää tekevät vaikuttavaa työtä koko Suomen puolesta.
Leader-ryhmät ovat maaseutukuntien tärkein rahoituskumppani. Leader-toiminnassa on mukana 298 kuntaa, jotka myös osarahoittavat toimintaa. Kun kunta satsaa yhden euron kehittämistyöhön, on sen vipuvaikutus paikallisesti seitsenkertainen. Näin siksi, että kuntaeuron lisäksi toimintaa rahoittavat myös EU ja Suomen valtio. Lisäksi hankkeiden toteuttajilta mukaan tulee omarahoitusta, vapaaehtoistyötä ja yritysrahoitusta.
Kun rahoituksen tulevaisuus ratkaistaan, kyse ei ole yksittäisistä hankkeista, vaan koko alueen elinvoiman jatkumisesta – säilyvätkö kylät elinvoimaisina ja saavatko pienet yritykset jatkossakin tukea kasvuunsa.
Juha Vanhapaasto
Kirjoittaja on Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja.