Mo­nes­ti olen men­nyt kaup­paan huo­ma­tak­se­ni vain, et­tä ovet ovat jo kiin­ni ja sul­ke­mi­sai­ka on tul­lut. Näis­tä ti­lan­teis­ta op­pii ai­na sen, et­tä seu­raa kel­loa ja ajan ku­lu­mis­ta, jos on asi­aa ky­sei­siin liik­kei­siin.

It­sel­lä­ni on soi­nut mie­les­sä­ni vii­me ai­koi­na lau­lu, jon­ka vii­mei­nen ker­to­säe kuu­luu seu­raa­vas­ti. ”Sil­män­rä­päys ja ovi sul­jet­tiin, ovi jon­ka ohi usein kul­jet­tiin.”

Jee­sus opet­ti maal­li­sen va­el­luk­sen­sa ai­ka­na kan­saa seu­raa­maan ajan merk­ke­jä. Hän sa­noi Matt. 16:3 ”Tai­vaan muo­don te osaat­te ar­vi­oi­da, mut­ta ai­kain merk­ke­jä et­te osaa.”

Ih­mi­set voi­vat tänä ai­ka­na pa­hoin ja pel­kää­vät tu­le­vai­suut­ta, mitä huo­mi­nen tuo tul­les­saan. On ko­ro­na, joka on aja­nut mo­net kon­kurs­siin ja työt­tö­myy­teen, apua ei tun­nu tu­le­van mis­tään hal­li­tuk­sen tu­ki­pa­ke­teis­ta­kaan juu­ri mi­nun tar­pei­sii­ni. Ai­nut suun­ta, mis­tä me saam­me avun kaik­kiin on­gel­miim­me on yk­sin­ker­tai­ses­ti Jee­sus.

Jee­sus it­se sa­noi Joh. 14:6 "Minä olen tie ja to­tuus ja elä­mä; ei ku­kaan tule Isän tykö muu­toin kuin mi­nun kaut­ta­ni.”

Jee­sus on it­se tuo ovi, jon­ka kaut­ta meil­lä vain on pää­sy tai­vaan ko­tiin ja tuo ovi on vie­lä avoin­na ja kut­suu si­nu­a­kin as­tu­maan sii­tä si­säl­le.

Jee­sus sa­noi myös: "Val­vo­kaa, sil­lä et­te tie­dä päi­vää, et­te­kä het­keä mil­loin tuo ovi sul­je­taan."

Ny­ky­ään on myös sel­lai­sia kaup­po­ja, jot­ka ovat au­ki 24/7, eli öin ja päi­vin voit men­nä te­ke­mään os­tok­sia. Tuo tai­vaan ovi on myös­kin au­ki joka het­ki. On vie­lä sik­si iha­na ovi, kun sii­tä käy si­säl­le, et tar­vit­se ra­haa, pe­las­tus on il­mai­nen.

Jee­sus pyy­tää vain, et­tä jä­tät kaik­ki huo­le­si ja mur­hee­si Hä­nen hoi­det­ta­vak­seen, teet pa­ran­nuk­sen, jä­tät syn­tie­lä­mä­si ja otat vas­taan Hä­nen ar­mon­sa ja ”pe­rin­nön”, jon­ka Hän on lu­van­nut omil­leen. Jee­sus an­taa meil­le myös voi­man, jota me tar­vit­sem­me muu­tok­seen. Jee­sus on lu­van­nut myös an­taa meil­le kai­ken, mitä me tar­vit­sem­me jo tääl­lä maan pääl­lä, esi­mer­kik­si elan­non ja vaa­te­tuk­sen, sekä jat­ku­van läs­nä­o­lon­sa.

Ke­ho­tan­kin si­nua ot­ta­maan to­sis­saan tuon lau­lun sa­nat, sil­lä vie­lä tuo ovi on avoin­na. Tark­kaa sul­ke­mi­sai­kaa ei Raa­ma­tun mu­kaan tie­dä ku­kaan muu kuin Isä yk­sin. Me em­me myös­kään tie­dä, kos­ka ovi mei­dän koh­dal­la sul­keu­tuu, sik­si on­kin ää­rim­mäi­sen tär­ke­ää va­ra­ta paik­ka tai­vaan ko­tiin, kun me tääl­tä ajas­ta läh­dem­me.

Mik­ko Ju­ha­la

Kar­vi­an Hel­lun­tai­seu­ra­kun­ta