JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.

Sunnuntaiksi: Enkelit ja lapset

Mik­ke­lin­päi­vä, en­ke­lien sun­nun­tai on syk­syn suu­ria juh­la­päi­viä. Se on omis­tet­tu ylien­ke­li Mi­ka­e­lil­le. Kris­tus on voit­ta­nut pi­mey­den val­lat pää­si­äi­se­nä, en­ke­lit pal­ve­li­vat hän­tä. Tais­te­lu hy­vän puo­les­ta jat­kuu. En­ke­li edus­taa suo­jaa ja hy­vää. Päi­väs­tä on tul­lut kaik­kien en­ke­lien päi­vä ja en­ke­lit ja lap­set on lii­tet­ty yh­teen.

Ope­tus­lap­set tu­li­vat Jee­suk­sen luo ja ky­syi­vät: "Kuka on suu­rin tai­vas­ten val­ta­kun­nas­sa?"

Sil­loin Jee­sus kut­sui luok­seen lap­sen, aset­ti hä­net hei­dän kes­kel­leen ja sa­noi: To­ti­ses­ti: el­let­te kään­ny ja tule las­ten kal­tai­sek­si et­te pää­se tai­vas­ten val­ta­kun­taan. Se joka nöyr­tyy tä­män lap­sen kal­tai­sek­si, on suu­rin tai­vas­ten val­ta­kun­nas­sa. Ja joka mi­nun ni­mes­sä­ni ot­taa luok­seen yh­den­kin täl­lai­sen lap­sen, se ot­taa luok­seen mi­nut. Mut­ta jos joku joh­dat­taa lan­kee­muk­seen yh­den­kin näis­tä vä­häi­sis­tä, jot­ka us­ko­vat mi­nuun, hä­nel­le oli­si pa­rem­pi, et­tä hä­nen kau­laan­sa pan­tai­siin myl­lyn­ki­vi ja hä­net upo­tet­tai­siin me­ren sy­vyy­teen. Kat­so­kaa, et­tet­te hal­vek­si yh­tä­kään näis­tä vä­häi­sis­tä. Sil­lä minä sa­non teil­le: hei­dän en­ke­lin­sä saa­vat tai­vais­sa joka het­ki kat­sel­la mi­nun tai­vaal­li­sen Isä­ni kas­vo­ja. (Matt. 18: 1-6 (7-9))

Sel­ke­ää Jee­suk­sen pu­het­ta. Kun ol­laan te­ke­mi­sis­sä lap­sen kans­sa, kyse ei ole vain maal­li­sis­ta asi­ois­ta. Lap­sil­la on nä­köyh­teys tai­vaa­seen. En­ke­lit val­vo­vat ja kat­se­le­vat joka iki­nen het­ki sekä Isän Ju­ma­lan et­tä pien­ten kas­vo­ja. En­ke­lit ovat Ju­ma­lan asi­al­la lap­sen par­haak­si.

Pie­nen lap­sen, vas­ta­syn­ty­neen, kas­voil­la me lä­hei­set ais­tim­me en­ke­lien lä­hei­syyt­tä. Luo­jan suu­reen maa­il­maan on syn­ty­nyt ai­nut­ker­tai­nen ih­mi­nen, jol­le Ju­ma­la on va­ran­nut oman en­ke­lin.

En­ke­lei­tä kai­va­taan tä­nään­kin kou­lu­jen pi­hoil­le ja käy­tä­vil­le, ko­tei­hin, ja kir­kon­kul­mil­le. En­ke­lei­tä kai­va­taan suur­tu­ho­jen, tul­vien, myrs­ky­jen ja pel­ko­jen kes­kel­le.

Lap­sen oi­keu­det ovat lu­jil­la mo­nis­sa krii­seis­sä ja ka­tast­ro­feis­sa. Mut­ta Ju­ma­la siu­naa ne, jot­ka puo­lus­ta­vat las­ta – nuor­ta. Tai­vaas­sa jär­jes­tys on­kin juu­ri tämä. Ta­pah­tu­koon niin myös maan pääl­lä. Jee­suk­sen rak­kaus lap­siin läm­mit­tää mei­tä kaik­kia.

Kaa­ri­na Hau­ta­la

Kar­vi­an srk

Lue myös