Viime viikolla kaupungin Facebook-sivulla julkaistiin artikkeli Kangaslammin tuuli- ja aurinkovoimahankkeen esittelytilaisuudesta. Artikkelin sisältö herätti voimakasta kritiikkiä erityisesti tuulivoiman vastustajien parissa.
Yksi ensimmäisistä kommentoijista oli kaupunginvaltuutettu Tapio Järvensivu (kd), joka piti julkaisua kyseenalaisena mainospuheenvuorona ja muistutti, että kaupunki on hankkeessa ensisijassa lupaviranomainen.
Ottamatta kantaa itse artikkelin sisältöön, Järvensivu tekee täysin oikean muistutuksen kaupungin objektiivisuuden vaatimuksista. Samaa alleviivaa Ylä-Satakunnan haastattelema professori Tomi Voutilainen toisessa yhteydessä (YS 25.3.2026).
Kaupungin muuta kuin omaa toimintaa koskevien julkaisujen sisällöt ovat herättäneet kummastelua jo pidempään.
Muusta kuin omasta toiminnasta viestiminen on laajennettu varsin laajamittaiseksi, osittain jopa suorasukaiseksi mainonnaksi. Ajoittain kaupunki ottaa osaa jopa uutiskilpailuun.
Myöskään tämä toimintatapa ei ole ongelmaton. Se voi olla jopa lainvastainen. Toimittaja Mari Kallio purkaa aihetta kolumnissaan (YS 21.3.2026). Toiminta kaipaa rajanvetoja.
Uskottavuus rakentuu riippumattomuudesta ja tasapuolisuudesta.
Kolmas vyyhti on kaupungin viestinnän ja markkinoinnin kilpailutus, jossa palveluntuottajille asetettiin kovat kriteerit. Yllättäen kilpailutuksen voitti toimialan ulkopuolelta tuleva Klaus Myllymäki (kesk), yksi Parkanon johtavista poliitikoista.
Syntyvä asetelma on vaikea, ja professori Voutilaisen mukaan todennäköisesti vaikeasti yhteensovitettavissa.
Kaupungin viestinnän ja markkinoinnin uskottavuus rakentuu riippumattomuudesta ja tasapuolisuudesta.
Kun operatiivinen viestintä kytkeytyy paikallispolitiikkaan, hämärtyy väistämättä raja viranomaisen ja vaikuttajan välillä. Siksi viestinnän on pysyttävä tiukasti erillään poliittisista intresseistä – myös kuntalaisten luottamuksen vuoksi.
Myllymäki on arvioitu kilvassa parhaaksi ja edullisimmaksi, mutta poliittinen kytkös on nyt katkaistava.
Jukka Huikko