Jou­ko Aho­nen osui kir­joi­tuk­ses­saan (YS 24.9.2026) oi­ke­aan. Ny­ky­po­lii­tik­ko ei ole asuk­kai­den­sa asi­al­le omis­tau­tu­nut puur­ta­ja. Hän on po­liit­ti­nen huip­pu-ur­hei­li­ja, jon­ka la­ji­na on kol­mi­loik­ka: vauh­di­not­to kun­nan­val­tuus­tos­ta, pit­kä loik­ka alu­e­val­tuus­toon ja siel­tä vii­mei­nen ry­pis­tys Ar­ka­di­an­mä­en "kirk­kaam­piin kam­ma­rei­hin".

Kun loik­ka­sar­ja on käyn­nis­sä, po­lii­ti­kon sil­mis­sä pais­taa vain so­kea mi­nis­te­rin kiil­to.

Pir­kan­maan vaa­li­pii­ris­tä on edus­kun­taan ja luot­ta­mu­se­li­miin va­lit­tu suo­ras­taan maa­jouk­ku­e­ta­son loik­ka­rei­ta. Ku­lu­van vaa­li­kau­den ti­las­to­jen va­los­sa tätä “kol­min­ker­tais­ta" suo­rit­taa Pir­kan­maal­la pe­rä­ti vii­si SDP:n edus­ta­jaa, nel­jä pe­rus­suo­ma­lais­ta, kol­me ko­koo­mus­lais­ta sekä yk­si edus­ta­ja niin kes­kus­tas­ta kuin kris­til­lis­de­mok­raa­teis­ta­kin.

On in­hi­mil­li­ses­ti ja fyy­si­ses­ti täy­sin mah­do­ton­ta, et­tä näil­lä ot­te­li­joil­la riit­täi­si ai­kaa tai mie­len­kiin­toa ta­val­li­sen asuk­kaan ar­keen. Kun ka­len­te­ri on ah­det­tu täy­teen val­ta­kun­nan ta­son pe­le­jä, edun­val­von­ta pai­kal­lis­ta­sol­la ty­pis­tyy nol­liin. Sa­to­jen si­vu­jen sote-asi­a­kir­jo­ja ei eh­di­tä lu­kea, saa­ti ym­mär­tää. Ei­kä edes yri­te­tä.

On pal­jon help­poa nos­taa kil­tis­ti kun­nan- ja alu­e­val­tuus­ton ko­kous­palk­ki­ot ja men­nä vir­ka­ko­neis­ton ta­lu­tus­nuo­ras­sa Aho­sen sa­noin mu­ka­vas­ti ”val­lan mu­ka­na”.

Myön­nän au­liis­ti ol­lee­ni it­se ai­em­min op­ti­mis­ti Pir­han suh­teen. Ha­lu­sin an­taa työ­rau­han ja ai­kaa saa­da mas­sii­vi­nen or­ga­ni­saa­tio toi­min­ta­kun­toon. Ajat­te­lin, et­tä al­ku­vai­keu­det kuu­lu­vat asi­aan.

Nyt on kui­ten­kin pak­ko kat­soa pei­liin ja to­de­ta to­si­a­si­at: sote-uu­dis­tus on epä­on­nis­tu­nut sur­ke­as­ti. Koko sote-pal­ve­lui­den ydin oli­si pi­tä­nyt ra­ken­taa vii­den yli­o­pis­tol­li­sia sai­raa­loi­ta yl­lä­pi­tä­vän ER­VA-alu­een (eri­tyis­vas­tuu­a­lue) va­raan.

Sen si­jaan saim­me lo­put­to­man näl­käi­sen ja li­ha­van ra­ha­syö­pön, joka on unoh­ta­nut pe­rus­teh­tä­vän­sä. Näyt­tää sil­tä, et­tä koko se­ka­sot­kus­sa ai­noa toi­mi­va pal­ve­lu on edel­leen van­ha kun­non eri­kois­sai­raan­hoi­to eli TAYS, jon­ne sy­dän­po­ti­laat kus­ka­taan maa­kun­ta­mat­kan päät­teek­si.

Sa­mal­la Pir­han esi­mer­kik­si so­si­aa­li­huol­lon vir­ka­ko­neis­to saa rau­has­sa lai­min­lyö­dä vir­ka­vel­vol­li­suuk­si­aan ja ylit­tää toi­mi­val­tuuk­si­aan, kos­ka kii­rei­sil­tä kol­mi­loik­kaa­jil­ta puut­tuu halu, kyky ja ai­ka vah­tia hei­tä.

Kaik­kiin on­gel­miin tar­jo­taan ai­na rat­kai­suk­si li­sää ra­haa. Tun­tuu sil­tä, et­tä ny­kyi­nen­kin raha elää isän­tää vail­la, vir­ka­mies­ten mu­ka­vuu­den mu­kaan.

Esi­tän­kin kai­non pyyn­nön kai­kil­le Pir­kan­maan ny­kyi­sil­le ja tu­le­vil­le kol­mi­loik­kaa­jil­le: kun seu­raa­van ker­ran so­vi­tat­te piik­ka­rei­ta jal­kaan, jät­tä­kää suo­si­ol­la yk­si loik­ka pois. Tai mei­dän ve­ron­mak­sa­jien ja pe­rus­pal­ve­lui­den ni­mis­sä – jät­tä­kää mie­luum­min kak­si.

Va­lit­kaa yk­si taso, ja hoi­ta­kaa edes ne asi­at, joi­hin tei­dät on va­lit­tu.

Jaak­ko Ry­ti­lä
Par­ka­no-Kih­niö