Kihniön Nerkoon Hirviperän kylän kantatilan verojääkäritalon Hirvimäen perusti vuonna 1805 Taneli Kallenpoika Katajisto Hämeenkyröstä. Kihniön itsenäistyttyä omaksi pitäjäksi 100 vuotta sitten Hirviperän kylä jäi Parkanon pitäjään. Myöhemmin Hirvimäen taloon kuului kolme torppaa Heinämäki, Katajisto ja Koivumäki jotka itsenäistyivät omiksi tiloiksi torpparilain tultua voimaan.
Hirvimäen uusi komea päärakennus valmistui vuonna 1855. Maalari-Kustaa oli maalannut pirtin ja kamarin seiniin komeat ornamentit, jotka minäkin hyvin muistan.
Hirvimäessä vierailivat muun muassa Johan Ludvig Runeberg ja Carl Gustaf Polviander 28.12.1855. Kuuluisien vieraiden nimet ja päivänmäärä kaiverrettiin sisäeteisen pirtin ovipielen hirteen. Todennäköisesti vieraat juhlivat ja söivät hyvin useiden päivien ajan yli vuodenvaihteen, koska Hirvimäen talon isäntäväki tunnettiin ystävällisyydestään ja vieraanvaraisuudesta.
Runeberg kävi usein Kurussa Polvianderin luona, kun hän kirjoitti Vänrikki Stoolin tarinoita. Polviander osallistui Suomen sotaan lipunkantajana ja häntä pidetään yhtenä mahdollisena esikuvana vänrikki Stoolille.
Nälkävuodet
Laajan alueen väestöä koettelivat raskaasti suuret nälkävuodet 1860- luvun loppupuolella. Hirvimäen talokin joutui koville heikkojen satojen ja kerjäläisten auttamisen johdosta. Talo ei pystynyt maksamaan verojaan vaan määrättiin veronmaksukyvyttömänä kruunulle. Isäntäväki ei kuitenkaan antanut periksi vaan sai veronsa maksettua ja niin se sai jatkaa itsenäisenä talona.
Aleksin aika
Silloiselle isäntäparille Juholle ja Serafille o.s. Korhonen syntyi kymmenen lasta. Eloonjääneistä vanhin Aleksi peri talon. Aleksi meni avioliittoon Linnankylästä kotoisin olevan Maria Mäntylän kanssa. Heille syntyi ensimmäinen tytär, joka sai kasteessa nimen Lyyli Aleksandra. Toinen tytär sai kasteessa nimen Helmi Ilona. Äiti Maria kuoli kuitenkin vaikean synnytyksen jälkeen ja Helmi-tytär kuoli heti perään.
Aleksi joutui pitämään melko pian myös perunkirjoitukset, jossa kirjurina toimi Aleksin siskon Marian puoliso Iivari Alanen Parkanon Alaskylästä. Alaikäiselle Lyylille sovittiin lohkaistavaksi Hirvimäen 360 hehtaarin perintötalosta Hirviaho- niminen tila, pinta-alaltaan 128,06 hehtaaria. Lisäksi Lyylille määrättiin siirrettäväksi muutama rakennus Hirvimäestä Hirviahon tilalleen, jos hän muuttaa sinne asumaan.
Lyylin muutto
Lyylin isä Aleksi, Maria ja Iivari Alanen sopivat, että Lyyli-tyttären olisi hyvä muuttaa Alaselle asumaan ja kasvamaan Alasten saman ikäisten lasten kanssa. Päätös oli Lyylin kannalta hyvä, sillä hän pääsi lähelle Alaskylän koulua. Hirvimäestä koulunkäynti olisi ollut todella vaikeaa. Aleksi meni uudelleenavioliittoon vuonna Olga Hautamäen kanssa, joka oli kotoisin Hautamäen talosta Nerkoolta. Heille syntyi poika, joka sai nimen Toivo Anselmi. Toivostakaan ei ollut toivoa Aleksille, sillä Toivo oli jo syntyessään heikko ja kuoli pikkulapsena.
Lyyli meni avioliittoon Parkanon nimismiehen Armas Karppisen kanssa. Isot häät pidettiin Parkanon Päivölässä. Lyyli myi Hirviahon tilan Mouhijärveltä kotoisin oleville veljeksille Kaarle ja Johannes Rouhulle.
Kun Armas Karppinen valittiin 1920- luvulla Kauhavan nimismieheksi, niin Lyyli-puoliso päätti perustaa kahden muun naisen kanssa saamillaan Hirviahon myyntirahoilla vuonna 1925 Kangas- Aitta nimisen yrityksen Kauhavalle. Yritys työllisti parhaillaan 350 Etelä-Pohjalaista naista. Poikkesin noin kymmenen vuotta sitten Kangas- Aitassa ja keskustelin Lyylin pojan Jouko Karppisen kanssa Hirvimäestä ja Kangas-Aitasta ja sen eri vaiheista pitkään. Kangas-Aitan nimi muutettiin vuonna 2014 Lankavaksi. Yritys on edelleen suvun omistuksessa ja toimii hyvin. Veikko Mantilan sukuselvityksen mukaan Minä ja puolisoni Katriina Pylsy olemme molemmat Hirvimäen sukua.
Luopumisen aika
Aleksi Hirvimäki oli kaikesta vastoinkäymisistä henkisesti ja fyysisesti rasittunut eikä enää jaksanut jatkaa talonpitoa, vaan myi myös tilansa Hirvimäen Rouhun veljeksille, joilla oli isohko sahateollisuusyritys. Kaikkensa menettäneenä Aleksi Hirvimäki kuoli Hirvimäen suvun ja merkittävän talon viimeisenä isäntänä 55-vuotiaana 5.11.1918.
Mouhijärven Rouhut myivät Hirvimäen ja Hirviahon tilat 18.9.1920 tehtaanjohtaja Johan Reinhold Engvistille. J W Engvist Oy:llä oli jo silloin tuotannossa monta sahaa ja paperitehdasta. Hirvimäen taloa viljeli vuokralaisena Engvistin aikana Aapo ja Anna Kivinen. Yhtiön myynnin jälkeen 1930-luvun alussa, Engvist myi lähes kaikki maansa mm. Hirvimäen ja Hirviahon tilat Suomen valtiolle.
Leppäset ja Paulasalo
Hirviperän kylän valtion omistuksessa olevat Hirvimäen ja Hirviahon tilat menivät uusjakoon vuosina 1935-1936. Hirvimäen lunastivat Viljo ja Anni Leppänen Kihniöstä ja Hirvimäestä erotetun tilan Paulasalon lunastivat Usko ja Anni Paulasalo Kihniöstä sekä Hirviahon tilan lunastivat allekirjoittaneen vanhemmat Vieno ja Sylvi Leppänen Parkanosta. Viljo Leppänen ja isäni Vieno olivat 4, serkkuja, Anni Paulasalo ja isäni Vieno olivat 3, serkkuja. Kummankaan naapurin sukuyhteyksistä emme silloin tienneet mitään. Vasta Veikko Mantilan sukuselvityksen perusteella vuonna 2015 sain naapurieni sukulaisuudesta tietää.
Hirviahon tilakauppaan sisältyi myös monia rakennuksia jotka isäni sai siirtää Hirvimäestä Hirviahon tilan tulevalle talouskeskuksen tontille, kuten vilja- aitta, savusauna, tuulimylly, sikala, pakarilato jota ei tarvinnut siirtää, kun oli sopivalla paikalla.
Edellä mainittujen lisäksi kauppaan sisältyi myös Hirvimäen asuinrakennuksen toisesta päädystä isonpirtin osuus jonka isä sahasi irti ja siirsi Hirviahon tontille perheensä asuinrakennukseksi. Tämä syntymäkotini on edelleen pystyssä ja ainoa osa Hirvimäen komeasta pytingistä. Myös Paulasalot saivat kaupan yhteydessä muutamia rakennuksia siirrettäväksi Hirvimäestä tilalleen.
Kuuluisat arvovieraat Johan Ludvig Runeberg ja Carl Gustaf Polviander ovat siis vierailleet myös minunkin syntymäkodissani Hirviahossa, koska Hirviahon talo on merkittävä osa Hirvimäen vierailunaikaista asuinrakennusta vuodelta 1855. On myös todennäköistä, että he ovat saunoneet meidän savusaunassa, joka oli silloin Hirvimäen saunana. Minä olen saanut kunnian syntyä tuossa vuonna 1814 rakennetussa Savusaunassa 16.5.1943, joka on edelleen saunomiskunnossa.
Hirvimäen tynkätalo purettiin asuin kelvottomana 1970- luvulla. Hirviperän muistorikas korpikylä autioitui kokonaan 40 vuotta sitten.
Muita rakennuksia
Hirvimäen vanhemman päärakennuksen hirsiä käytettiin kuulemma myös Parkanon Päivölän rakentamiseen ja kuisti vietiin Koivumäen asuinrakennuksen kuistiksi.
Kuuluisa taidemaalari Osmo Rauhala Nokialta osti Kalle Leppäseltä viisitoista vuotta sitten Hirvimäen viimeisen merkittävän rakennuksen ison riihen, joka oli rakennettu vuonna 1865. Osmo tavoite on rakentaa riihestä ateljeen Hämeenkyrön Kierikkalan kylään Kirkkojärven rannalle. Hirsikehikot ovat jo pystyssä ja katto päällä. Ateljeesta tulee vaikuttava kun Osmo saa sen tehtyä valmiiksi. Meiltä Pylsyltä on ateljeehen näköyhteys ja matkaa linnuntietä noin kilometri.
Hirvimäen riihi oli Hirviperän varsinainen nuorison kokoontumispaikka aina 1960-luvulle asti. Minullakin on riihestä monta muistoa varsinkin siitä, kun olimme siellä usein vanhanaikaisella varstariihellä ym. Riihi toimi myös meidän tilan Hirviahon riihenä 1936 vuodesta aina 1940-luvun lopulle.
Eero Pylsy o.s. Leppänen
Metsäinen tie
Metsäinen tie kotiini vie
kaukaiseen kainaloon korpimaan.
Siellä on juuret mullassa kivisen maan.
Siel metsien lintujen laulujen kaiut
ylistää luontoa metsäisen korpimaan
Metsäinen tie kotiini vie
kaukaiseen kainaloon korpimaan.
Siellä on muistot kultaisen
ajan lapsuuden
Metsäinen tie kotiini vie
kaukaiseen kainaloon korpimaan.
Siellä on muistot kaihoisan
ajan nuoruuden
Metsäinen tie kotiini vie
kaukaiseen kainaloon korpimaan.
Siellä on eväät elämän tielle annettu.
Siel riekkojen raikuvat laulujen kaiut
säilyvät mielessä ainiaan.
Sävel ja sanat Eero Pylsy
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.