Jos ikää oli­si kor­kein­taan 28 vuot­ta, oli­si Jar­mo Ham­mo ken­ties osal­lis­tu­nut tam­mi­kuun lop­puun as­ti kes­tä­vään, 4H-yh­dis­tyk­sen nuo­ril­le jär­jes­tä­mään Kih­niö 100 -tuot­teen suun­nit­te­lu­kil­pai­luun kih­ni­ö­läis­ten puu­mer­keis­tä hu­vik­seen teet­tä­mäl­lään t-pai­dal­la.

Puu­mer­kit hän bon­ga­si Par­ka­non ja Kih­ni­ön kir­jas­ta, jota var­ten his­to­ri­an­tut­ki­ja Heik­ki Ran­ta­tu­pa oli ai­ka­naan ke­rän­nyt pe­run­kir­jois­ta par­ka­no­lais­ten ja kih­ni­ö­läis­ten 1830- ja 1860-lu­vuil­ta pe­räi­sin ole­via puu­merk­ke­jä. Ham­mo poi­mi jou­kos­ta 15 kih­ni­ö­läis­tä merk­kiä ja to­te­si, et­tä niis­tä oli­si ai­nes­ta lo­gok­si.

Puu­mer­keil­lä tar­koi­te­taan omis­ta­jaa tai asi­a­no­sais­ta osoit­ta­via merk­ke­jä, joi­ta kir­joi­tus­tai­dot­to­mat käyt­ti­vät ni­mi­kir­joi­tuk­si­na tai al­le­kir­joi­tuk­si­na. Nii­den käyt­tö yleis­tyi Suo­mes­sa 1500-lu­vul­la. Kir­joi­tus­tai­don yleis­tyt­tyä merk­ke­jä saa­tet­tiin sil­ti käyt­tää al­le­kir­joi­tuk­sen kans­sa rin­nak­kain. Ko­ko­naan nii­den käyt­tö hii­pui vas­ta 1950-lu­vun koit­ta­es­sa.

Osa kih­ni­ö­läis­ten puu­mer­keis­tä on mo­nog­ram­me­ja eli ni­mien al­ku­kir­jain­ten som­mi­tel­mia, jot­ka oli­vat var­sin ylei­siä 1800-lu­vul­la. Ko­ti­seu­tu­kir­jas­sa ker­ro­taan­kin, et­tä tä­ten van­hem­mat mer­kit on help­po erot­taa nuo­rem­mis­ta.

Kun­nas­ta ker­ro­taan, et­tä Ham­mon ko­ko­a­mil­le puu­mer­keil­le on tu­los­sa käyt­töä. Suun­nit­teil­la on ai­na­kin juh­la­vuo­den t-pai­ta, jon­ka etu­puo­lel­la on Kih­niö 100 -logo ja ta­ka­puo­lel­la puu­mer­kit.

Lau­ra Jo­ki­sa­lo