Noin joka toi­nen suo­ma­lai­nen käy jos­sain vai­hees­sa elä­mään­sä läpi jon­kin­lai­sen psyyk­ki­sen häi­ri­ön. Mie­len­ter­vey­son­gel­mat ovat ylei­siä, ja ko­ro­na-ajan on vie­lä ar­vi­oi­tu li­sää­vän nii­tä.

On­gel­ma­na on, et­tä val­ta­kun­nal­li­ses­ti psy­ko­te­ra­pi­aan on vai­kea pääs­tä – eten­kin, jos ky­sees­sä ma­ta­lan kyn­nyk­sen var­hai­set hoi­dot, ku­ten ly­hytp­sy­ko­te­ra­pia.

Asi­an lai­ta on toi­nen par­ka­no­lai­sil­le ja kih­ni­ö­läi­sil­le, sil­lä Kol­mos­tien Ter­veys tar­jo­aa heil­le ly­hytp­sy­ko­te­ra­pi­an toi­min­ta­mal­lia Par­ka­non ter­veys­kes­kuk­ses­sa. Psy­ki­at­ri­an po­lik­li­ni­kan vas­taa­va sai­raan­hoi­ta­ja Kir­si Rau­ha­la ja psy­ki­at­ri­nen sai­raan­hoi­ta­ja Tii­na Her­ra­la ker­to­vat, et­tä ly­hytp­sy­ko­te­ra­pi­al­la tar­koi­te­taan 5–20 ker­ran psy­ko­te­ra­pi­a­jak­soa. Pää­sään­töi­ses­ti te­ra­pi­a­jak­sot py­ri­tään pi­tä­mään mak­si­mis­saan 10 ker­ran mit­tai­si­na.

– Ly­hytp­sy­ko­te­ra­pi­al­la on sel­keä al­ku ja lop­pu ta­voit­tei­neen. Te­ra­pi­as­sa ei sy­leil­lä koko elä­mää tai maa­il­maa ja kaik­kia on­gel­mia, vaan kes­ki­ty­tään 1–2 on­gel­maan, jot­ka vai­kut­ta­vat sii­nä vai­hees­sa eni­ten toi­min­ta­ky­kyyn ja elä­män­laa­tuun.

Sekä Rau­ha­la et­tä Her­ra­la ovat kou­lu­tuk­sel­taan myös rat­kai­su­kes­kei­siä psy­ko­te­ra­peut­te­ja eli Kol­mos­tien Ter­vey­del­tä löy­tyy psy­ko­te­ra­pi­a­kou­lu­tuk­sen käy­nei­tä omas­ta ta­kaa. Li­säk­si po­lik­li­ni­kal­la on aloit­ta­nut uu­si työn­te­ki­jä, koor­di­naat­to­ri­na toi­mi­va psy­ki­at­ri­nen sai­raan­hoi­ta­ja Eli­na Man­su­kos­ki.

Joh­ta­va lää­kä­ri Las­se Kor­pi sa­noo, et­tä tääl­lä ol­laan ta­val­laan edel­lä­kä­vi­jöi­tä, kun ma­ta­lan kyn­nyk­sen psy­ko­te­ra­pi­aa saa ter­veys­kes­kuk­ses­ta. Pal­ve­lun pii­riin pää­see ter­vey­den­huol­lon am­mat­ti­lai­sen oh­jaa­ma­na.

Suo­mes­sa suu­rin osa psy­ko­te­ra­pi­as­ta to­teu­te­taan yk­si­tyi­ses­ti Ke­lan tu­ke­ma­na kun­tout­ta­va­na psy­ko­te­ra­pi­a­na, joka on pit­kää, vuo­sien kes­tois­ta te­ra­pi­aa.

– Ylei­ses­ti ot­ta­en jär­jes­tel­mäs­sä on pal­jon pie­les­sä, kos­ka asi­ak­kaan pi­tää yleen­sä teh­dä pal­jon työ­tä saa­dak­seen psy­ko­te­ra­pi­aa, ei­kä sitä sil­ti­kään tah­do saa­da. Jos­tain syys­tä tämä on men­nyt pää­la­el­leen.

Kor­ven mu­kaan on eri­kois­ta, et­tei ly­hytp­sy­ko­te­ra­pia ole enem­pää yleis­ty­nyt maas­sam­me, vaik­ka sii­tä on niin hy­vät ko­ke­muk­set. Mitä no­pe­am­min psyyk­ki­siin häi­ri­öi­hin pys­ty­tään puut­tu­maan, sitä pa­rem­mat ovat tu­lok­set.

Ly­hytp­sy­ko­te­ra­pi­an hyvä puo­li on­kin sen vai­kut­ta­vuus. Puo­let po­ti­lais­ta toi­puu ly­hytp­sy­ko­te­ra­pi­an avul­la, ja lo­put­kin yleen­sä hyö­ty­vät te­ra­pi­as­ta.

Jos ly­hy­em­piä te­ra­pi­a­jak­so­ja suo­sit­tai­siin vuo­sia kes­tä­vien te­ra­pi­a­jak­so­jen si­jaan, psy­ko­te­ra­pi­aa oli­si pa­rem­min saa­ta­vil­la kai­kil­le sitä tar­vit­se­vil­le oi­ke­aan ai­kaan il­man pit­kiä jo­no­tuk­sia.

– Yk­si asi­a­kas ku­va­si ly­hytp­sy­ko­te­ra­pi­an aut­ta­van, sil­lä sen myö­tä saa ko­ke­mil­leen asi­oil­le ni­men, oi­reil­leen se­li­tyk­sen ja sit­ten oi­reil­leen avun, Tii­na Her­ra­la ker­too.

Toi­min­ta otet­tiin omiin kä­siin

Alun pe­rin par­ka­no­lai­sil­le ja kih­ni­ö­läi­sil­le tar­jot­tiin ma­ta­lan kyn­nyk­sen ly­hytp­sy­ko­te­ra­pi­aa yh­teis­työs­sä Psy­ko­te­ra­pi­a­kes­kus Vas­taa­mon kans­sa. Pi­lot­ti­han­ke oli käyn­nis­sä vuo­den 2018 ajan, ja pal­ve­lun tar­jo­a­mi­nen jat­kui sen­kin jäl­keen.

Yh­teis­työ Vas­taa­mon kans­sa päät­tyi, kun yri­tyk­sen tie­to­tur­vas­ta pal­jas­tui suu­ria puut­tei­ta. Tie­to­mur­ron myö­tä kym­me­nien tu­han­sien suo­ma­lais­ten tie­dot vuo­ti­vat, ja tie­to­ja hal­lus­saan pi­tä­nyt taho pyr­ki ki­ris­tä­mään Vas­taa­moa ja suo­raan asi­ak­kai­ta. Hel­sin­gin kä­rä­jä­oi­keus aset­ti yri­tyk­sen kon­kurs­siin hel­mi­kuus­sa.

Kol­mos­tien Ter­veys on­kin nyt ot­ta­nut psy­ko­te­ra­pi­a­toi­min­nan täy­sin omiin kä­siin­sä.

Joh­ta­va lää­kä­ri Kor­pi ku­vai­lee Vas­taa­mon ta­paus­ta traa­gi­sek­si. Täl­lä­kin alu­eel­la tie­to­mur­ros­ta on jou­dut­tu kär­si­mään, ja sa­mal­la ylei­nen luot­ta­mus psy­ko­te­ra­pi­aan koki ko­lauk­sen.

Kos­ka psy­ko­te­ra­pi­as­ta on kai­ken kaik­ki­aan niin pal­jon apua ih­mi­sil­le, on tär­ke­ää pa­laut­taa luot­ta­mus toi­min­taan.

– Olen pe­rus­tel­lut asi­ak­kail­le ti­lan­net­ta niin, et­tä meil­lä tie­to­jär­jes­tel­mät ovat eri­lai­set. Suo­jaus­jär­jes­tel­mät ovat par­haim­mal­la ta­sol­la, sa­noo Tii­na Her­ra­la.

Lau­ra Jo­ki­sa­lo