Päät­ty­väl­lä vii­kol­la vie­te­tyn Uu­tis­ten vii­kon tee­moi­na oli­vat vas­tuul­li­nen me­dia sekä luo­tet­ta­van si­säl­lön erot­ta­mi­nen.

Val­ta­kun­nal­li­sen Uu­tis­ten vii­kon yk­si pe­rim­mäi­nen ta­voi­te on opet­taa me­di­a­lu­ku­tai­toa nuo­ril­le.

Me­di­a­lu­ku­tai­dol­la on pe­rin­tei­ses­ti tar­koi­tet­tu ky­kyä ym­mär­tää ja ar­vi­oi­da me­di­aa kriit­ti­ses­ti, tun­nis­taa eri si­säl­tö­la­jit, ar­vi­oi­da läh­tei­den luo­tet­ta­vuut­ta sekä tul­ki­ta ku­via ja teks­te­jä nii­den kon­teks­tis­sa.

On osa kan­sa­lais­tai­toa erot­taa fak­ta fik­ti­os­ta ja mai­non­ta jour­na­lis­mis­ta.

Me­di­a­lu­ku­tai­don mer­ki­tys on 2000-lu­vul­la harp­po­nut, kun ver­kos­ta ja sit­tem­min so­si­aa­li­ses­ta me­di­as­ta kas­va­vi­ne pal­ve­lui­neen on tul­lut väy­lä, jos­sa kuka ta­han­sa voi jul­kais­ta lä­hes mitä ta­han­sa.

So­men yk­si va­ka­va lie­veil­miö on, et­tei­vät si­säl­tö­jen asi­at­to­muu­det – tai jopa lain­vas­tai­suu­det – joh­da käy­tän­nös­sä min­kään­lai­siin seu­raa­muk­siin. Ny­kyi­nen lain­sää­dän­tö ei juu­ri mää­ri­tä vas­tui­ta pal­ve­lui­den yl­lä­pi­tä­jil­le. Vas­tuu sy­sä­tään käyt­tä­jil­le.

Oma lu­kun­sa on so­men kes­kus­te­lu­kult­tuu­ri, jo­hon kuu­lu­vat muun mu­as­sa ta­hal­li­nen vää­ri­nym­mär­tä­mi­nen ja kup­lau­tu­mi­nen.

Kaik­ki on­gel­mat ei­vät tie­ten­kään ole tek­no­lo­gia- tai pal­ve­lu­pe­rus­tei­sia. Se ei ole muut­tu­nut mik­si­kään, et­tä ar­ki so­ra­tien var­rel­la poik­ke­aa isos­ti esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la re­hot­ta­vas­ta tie­dos­ta­vas­ta elä­män­ta­vas­ta. Mut­ta po­la­ri­saa­tio voi ja elää hy­vin juu­ri so­mes­sa.

Kä­sit­tee­nä me­di­a­lu­ku­tai­to on syn­ty­nyt ai­ka­na, jol­loin ku­vien tai vi­de­oi­den muok­kaa­mi­nen vaa­ti am­mat­ti­tai­toa ja eri­koi­soh­jel­mis­to­ja.

Ti­lan­ne on pa­ris­sa vuo­des­sa muut­tu­nut ra­jus­ti. Te­ko­ä­ly­a­vus­tei­sis­sa pal­ve­luis­sa voit hel­pos­ti muo­ka­ta ku­via, vi­de­oi­ta ja ään­tä ta­val­la, joka näyt­tää ai­dol­ta. Eng­lan­nin­kie­li­nen ter­mi moi­sel­le on deep­fa­ke.

So­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa jul­kai­su saat­taa le­vi­tä rä­jäh­dys­mäi­ses­ti. Yk­sit­täi­sen käyt­tä­jän on koh­ta mah­do­ton­ta ar­vi­oi­da ku­van, au­di­on, vi­de­on tai vaik­ka­pa vi­de­on vä­liin uju­te­tun pät­kän ai­tout­ta, vaik­ka me­di­a­lu­ku­tai­to oli­si kuin­ka hyvä.

Tois­tai­sek­si suu­rin osa käy­tös­tä on ol­lut huu­mo­ria tai ivai­lua. Mitä ta­pah­tuu, kun si­säl­tö muut­tuu tar­koi­tus­ha­kui­sek­si vai­kut­ta­mi­sek­si?

On vain ajan ky­sy­mys, kun hak­sah­dam­me isos­ti tä­män­tyyp­pi­sen si­säl­lön edes­sä. Se jää näh­tä­väk­si, ta­pah­tuu­ko se en­sin pai­kal­li­ses­ti, val­ta­kun­nal­li­ses­ti tai maa­il­man­laa­jui­ses­ti.

On täy­sin mah­do­ton aja­tus, et­tä si­säl­lön­tuo­tan­non pal­ve­lui­den ja tek­no­lo­gi­oi­den ke­hi­tys py­säy­tet­täi­siin. Sik­si kat­seet koh­dis­tu­vat yhä suu­rem­min jul­kai­su­ka­na­viin ja niil­le ase­tet­ta­viin vas­tui­siin.

Mis­sä si­säl­tö jul­kais­taan, kuka sii­tä vas­taa ja mil­lä pe­ri­aat­teil­la? Lain­sää­tä­jil­lä on – niin ha­lu­tes­saan – mah­dol­li­suus asi­ain­ti­laan vai­kut­taa.

Perin­tei­sel­lä me­di­al­la oli­si nyt mah­dol­li­suus ko­ros­taa roo­li­aan. Jour­na­lis­mis­sa tie­don tuot­ta­ja kan­taa oi­keu­del­li­sen ja eet­ti­sen vas­tuun myös ver­kos­sa.

Ai­ka­naan oli suu­ri mer­ki­tys sil­lä, et­tä asia ker­rot­tiin päi­vä­tys­sä sa­no­ma­leh­des­sä. Pää­ka­na­va on nyt verk­ko.

Ei ole nä­kö­pii­ris­sä, et­tä me­di­a­lu­ku­tai­don opet­ta­mi­sen tar­ve vä­he­ni­si. Päin­vas­toin sen pii­riin pi­täi­si laa­jen­taa ai­kuis­ten ikä­luo­kat.

Juk­ka Huik­ko