Vuo­den par­ka­no­lai­nen jul­kis­te­taan jäl­leen vap­pu­na. En jät­tä­nyt eh­do­tus­ta so­pi­vas­ta hen­ki­lös­tä mää­rä­ai­kaan men­nes­sä, mut­ta mi­nul­la on vah­va mie­li­pi­de sii­tä, ke­nel­le kun­ni­a­no­soi­tus kuu­luu.

Ni­mit­täin mi­nul­le. En kyl­lä­kään ole par­ka­no­lai­nen, mut­ta se­hän ei näi­nä maa­il­ma­nai­koi­na tun­nu ole­van mi­kään es­te ei­kä hi­das­te.

Mie­les­tä­ni an­sait­sen ka­san mui­ta­kin tun­nus­tuk­sia. Lis­tal­la ovat ai­na­kin nämä: Sta­din Kun­di, Suo­men Nei­to, suo­men­ruot­sa­lai­sil­le toi­mit­ta­jil­le myön­net­tä­vä To­pe­liusp­ri­set, uit­to­neu­vok­sen ar­vo­ni­mi, 1. luo­kan lii­ken­ne­tar­kas­ta­jan ar­vo­ni­mi, Ko­tuk­sen kuu­kau­den sana, Suo­men Luon­to -leh­den Vuo­den tur­ha­ke sekä Ku­nin­kuus­ra­vien ra­vi­ku­nin­gas ja ra­vi­ku­nin­ga­tar.

To­si­aan, ku­ka­pa No­be­lin rau­han­pal­kin­toa it­sel­leen vaa­ti­va ei uh­kai­li­si ko­ko­nai­sen si­vi­li­saa­ti­on tu­ho­a­mi­sel­la? Tai eri alu­ei­den val­taa­mi­sel­la?

Oli jo­ten­sa­kin kuu­mot­ta­vaa lu­kea Tans­kan yleis­ra­di­oyh­ti­ön ar­tik­ke­lia, jon­ka mu­kaan tam­mi­kui­nen har­joi­tus Grön­lan­nis­sa ei ol­lut­kaan har­joi­tus.

Tans­ka va­rau­tui Yh­dys­val­to­jen so­ti­laal­li­seen hyök­käyk­seen, kos­ka pel­ko sii­tä oli to­del­li­nen. Saa­rel­le kul­je­tet­tiin esi­mer­kik­si rä­jäh­tei­tä, joil­la oli­si tu­hot­tu kii­to­tei­tä, ja ve­ri­pus­se­ja tais­te­lus­sa haa­voit­tu­via var­ten (DR 19.3.2026).

Tur­val­li­suu­den nä­kö­kul­mas­ta Eu­roo­pas­sa on jou­dut­tu ha­vah­tu­maan myös sii­hen, mi­ten riip­pu­vai­sia tääl­lä ol­laan ame­rik­ka­lai­sis­ta di­gi­jä­teis­tä.

Hel­mi­kuus­sa käyn­nis­tet­ty kan­sa­lai­sa­loi­te di­gi­taa­li­ses­ta it­se­näi­syy­des­tä ko­ros­taa, et­tä kriit­tis­ten di­gi­taa­lis­ten pal­ve­lui­den ra­ken­ta­mi­nen suo­ma­lais­ten ja eu­roop­pa­lais­ten toi­mi­joi­den va­raan on vält­tä­mä­tön­tä.

Ja sit­ten on tie­ten­kin koko jouk­ko ei-niin-kriit­ti­siä pal­ve­lui­ta. Tä­mä­kin ko­lum­ni oli­si mah­dol­li­ses­ti jää­nyt te­ke­mät­tä. Kaik­ki vai­ku­tuk­set ei­vät siis vält­tä­mät­tä oli­si huo­no­ja.

Vii­meis­tään nyt pi­täi­si pys­tyä myön­tä­mään, mil­lai­sia toi­mi­joi­ta (suur­val­to­jen) so­si­aa­li­sen me­di­an yh­ti­öt oi­ke­as­ti ovat. Yle ja MTV ovat aloit­ta­neet yh­tei­sen kam­pan­jan, jos­sa uu­tis­ten­lu­ki­jat pyy­tä­vät muun mu­as­sa Fa­ce­boo­kin ja Ins­tag­ra­min omis­ta­vaa ame­rik­ka­lais­ta Me­taa lo­pet­ta­maan val­heel­li­set hui­jaus­mai­nok­set, jois­sa on käy­tet­ty lu­vat­ta hei­dän kas­vo­jaan (Yle 14.4.2026).

Kam­pan­jan tär­kein ta­voi­te lie­nee va­roit­taa ih­mi­siä näis­tä hui­jauk­sis­ta. Ve­to­a­mi­nen Me­taan on lä­hin­nä sym­bo­li­nen ele.

So­me­jät­te­jä ei kiin­nos­ta pät­kän ver­taa, me­net­tää­kö jo­kai­nen suo­ma­lai­nen ra­han­sa tai on­ko Suo­mi-ni­mis­tä maap­länt­tiä edes ole­mas­sa.

Nii­tä kiin­nos­taa kou­kut­taa käyt­tä­jän­sä viet­tä­mään alus­toil­la mah­dol­li­sim­man pal­jon ai­kaa ja ke­rä­tä kaik­ki lii­ke­ne­vä data myy­däk­seen koh­dis­tet­tu­ja mai­nok­sia. Oli­vat mai­nok­set sit­ten hui­jauk­sia tai ei­vät.

Näi­den alus­to­jen käyt­tä­mis­tä ei voi mi­ten­kään pe­rus­tel­la eet­ti­ses­ti ei­kä tur­val­li­suu­den kan­nal­ta. Eri­to­ten pi­täi­si tar­kas­tel­la sitä, kuin­ka pal­jon jul­ki­sia va­ro­ja on käy­tet­ty ja käy­te­tään yhä alus­toil­la toi­mi­mi­seen.

Te­ko­ä­lyn ke­hit­ty­es­sä hui­jauk­set ei­vät jää jul­ki­suu­den hen­ki­löi­hin. Jo­ten jos nä­et­te "uu­ti­sen", et­tä mi­nut on va­lit­tu Vuo­den par­ka­no­lai­sek­si, on se ta­kuu­var­mas­ti pal­tu­ria.

Va­li­tet­ta­vas­ti.

Lau­ra Jo­ki­sa­lo