Kävin Vakerinmäen datakeskushankkeen kaavatilaisuudessa 10.11.2026. Huoli heräsi: Nukkuuko Parkano onnensa ohi?
Katsotaanko Vakerinmäkeä nyt vain erillisten datakeskusten tontteina, vai varaudutaanko laajemman teollisen kokonaisuuden sijoittamiseen erillisiin kortteleihin? Kiire tuntuu olevan.
Johtajavaihdoksenkin keskellä kaupungin on otettava Vakerinmäen hankkeissa prosessin omistajuus ja käytettävä kaavoitusmonopoliaan – ei vain annettava hanketoimijoiden viedä suunnitelmia läpi pala kerrallaan ilman kokonaiskuvaa.
Parkanon kaupunki on juuri päättänyt vakinaistaa maankäyttöinsinöörin viran, jolla on jo haltijakin. Nyt tarvitaan hänelle vielä selkeä toimeksianto Parkanon luottamushenkilöiltä, jotta kaupungin logistinen asema datakeskusten ja ratakeskuksen risteyksessä saadaan kunnolla hyödynnettyä.
Neliapilamalli voi muodostaa kokonaisen ekosysteemin: Eriytetyt alueet datakeskuksille (TY-merkintä), sähköverkkoa tukevat moottorivoimalat (EN-merkintä) sekä biokaasun tuotanto ja ratakytkentä (T/kem- ja LR-merkinnät). Vakerinmäen radanvarsisijainti, biokaasu ja hukkalämpö mahdollistaisivat myös mittavan kasvihuonetuotannon, jos tilavaraukset tehdään nyt oikein.
Näin neliapila toimii. Datakeskus tarvitsee väljää, turvallista ja häiriötöntä toimintaympäristöä. Osoittamalla hallimaisille keskuksille teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (TY), varmistetaan datakeskusten vaatima korkeatasoinen tietoturva ja fyysinen suojaus.
Datakeskusten vaatima valtava sähköteho joudutaan muun puuttuessa tuottamaan lähinnä tuulivoimalla, jota Vakerinmäen kytkinaseman kautta saadaan. Mutta Suomessa tuulee riittävästi alle 100 päivää vuodessa, jostain muualta sähkö pitää saada 250 päivänä vuodessa osittain tai kokonaan.
Energiahuollon alueeksi (EN) rajatuille tontille voidaan sijoittaa biokaasua tai LNG:tä käyttäviä moottorivoimaloita ja akkuvarastoja. Kaavoituksella hallitaan melu, päästöt ja polttoainevarastot riittävin suojaetäisyyksin.
Kaavaratkaisulla on valtava merkitys aluetaloudelle.
Vakerinmäen toinen valttikortti on pääradan läheisyys. Massatavaran syöttö biokaasulaitokselle on järkevintä hoitaa raiteita pitkin. Tämä edellyttää vaarallisten kemikaalien teollisuusalueen (T/kem) kaavamerkintää sekä tilavarausta teollisuusraiteelle ja kuormausalueelle (LR). Moottorivoimaloiden tarvitsema nesteytetty maakaasukin voidaan tuoda junilla.
Neliapilan synergia on huikea: datakeskuksen tuottamaa hukkalämpöä voidaan hyödyntää suoraan biokaasulaitoksen mädätysprosessissa, mikä parantaa laitteiston hyötysuhdetta merkittävästi.
Datakeskuksen lauhdelämpö ja biokaasulaitoksen sivuvirrat luovat täydellisen pohjan ympärivuotiselle kasvihuonetuotannolle. Kasvihuoneet voivat hyödyntää suoraan alueen matalalämpöistä hukkalämpöä sekä biokaasun tuotannosta saatavaa, puhdistettua hiilidioksidia kasvien kasvun tehostajana, mikä on kasvihuoneen kannattavuuden edellytys.
Normaalisti kasvihuoneissa poltetaan maakaasua (LNG) lannoitetarkoituksessa, kesällä lämpöä syntyy liikaakin. Neliapila on ekosysteemi, jossa yhden toimijan jäte on toisen arvokas raaka-aine ja maakaasun poltto voidaan jättää moottorivoimaloille.
Kaavaratkaisulla on valtava merkitys aluetaloudelle. Pelkkä palvelinhalli työllistää valmistuttuaan vain kourallisen ihmisiä. Neliapilamalli – biokaasulaitos, logistiikka ja laajat kasvihuoneet – sen sijaan luo jatkuvaa, monipuolista työllisyyttä ja merkittävästi laajemman kiinteistöveropohjan Parkanon kaupungille.
Jos Parkanon kaupunki ei nyt ole hereillä ja hyödynnä kaavoitusmonopoliaan kunnolla, Vakerinmäen kiire loppuu Hämeenlinnan hallinto-oikeuden valitusruuhkaan, kasvavan jonon jatkoksi.
Jaakko Rytilä