Parkanon kaupunki on sitoutunut ja sijoittanut rahaa kaikkiin edellä mainittuihin. Ne eivät kuitenkaan tue toisiaan, vaan nyt pitää päättää mitä halutaan. Vuonna 2019 kaupunki on liittynyt Hinku-kunnaksi, jossa sitoudutaan vähentämään hiilidioksidipäästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta. Ensimmäinen toimenpide asian eteen oli aurinkopaneelit kaupungin talon katolle ja se oli hyvä asia. Tärkein tähän liittyvä toimenpide olisi nyt siirtyä kaukolämmöntuotannossa uusiutuviin, mutta se taitaa olla enemmän Leppäkosken Lämpö Oy:n kanssa neuvoteltava asia. Tärkeimpänä kaupungin keinona päästöasiassa olisi nyt energiansäästötoimet. Helpoin tapa on vähentää kaupungin kiinteistökantaa.
Tuulivoimalla tuotettu sähkö ei juuri hiilijalanjälkeä pienennä, kun lasketaan kokonaisuus, rakentaminen, purkaminen ja sähkönsiirron rakentaminen. Parkanoon suunnitellut tuulivoimalat vaativat lähes kaikki noin 10 km siirtoverkon rakentamisen, että päästään 110 kV:n kantaverkkoon. Tämä 10 km siirtoverkon rakentaminen tarkoittaa noin 10 hehtaarin avohakkuuta, mikä taas pienentää hiilinielua. Toinen asia on mökkiläisemme, jotka eivät näitä 300 metriä korkeita myllyjä halua vinkumaan mökkiensä lähelle, tuskin vakiasukkaatkaan. Haluammeko siis pitää mökkiläiset ja asukkaat vai tehdäänkö Parkanosta tuulivoimalakenttää?
Sitten on tämä luontomatkailu ja Geopark, johon Parkanokin on satsannut kymmeniä tuhansia, lisäksi tietenkin luontomatkailuyritykset ovat satsanneet paljon rahaa, kun viimeinkin Geopark-status saatiin. Tuskin kukaan ulkomaalainen turisti haluaa luonnonhelmaan, kun tuulivoimala viuhuu näkökentässä. Nyt siis on aika tehdä valintoja ja päätöksiä.
Itse olen tuulivoimaloita vastaan ja luontomatkailun, energiansäästön ja uusiutuvan kaukolämmön puolella.
Jarkko Piilola
Sitoutumaton kuntavaaliehdokas kokoomuksen listalla