Seitsemiseen rakennettiin ensimmäinen Lapin eteläpuolelle 1988 toteutettu luontokeskus. Luontokeskuksen myyntiä valmistellaan parhaillaan aktiivisesti Metsähallituksessa. Ympäristöministeriö puolestaan valmistelee eduskunnalle lakimuutosta tontin erottamiseksi 1982 perustetusta kansallispuistosta.
Metsähallitus on käynnistynyt laajan luontokeskusten alasajon ja ulkoistaminen koko maassa. Toimenpiteet kohdistuvat nyt puoleen luontokeskuksista: Petola, Hossa, Teijo, Seitseminen, Syöte, Oulanka, Yllästunturi ja Pyhä-Luosto.
Aiemmin on lopetettu ja myyty Hämeen luontokeskus, ja Sinisimpukka on muutettu luontopalveluiden työtilaksi ja varastoksi. Liminganlahden luontokeskus siirtyi äskettäin kunnan omistukseen.
Seutukaavaliitto, maakuntaliitto ja Kurun kunta tekivät 50 vuotta sitten lujasti töitä Seitsemisen kansallispuiston ja luontokeskuksen eteen. Nyttemmin nämä varhaiset ponnistelut näyttävät unohtuneen. Mitään merkkejä maakunta- eikä kuntakentässä Pirkanmaalla ole näkyvissä siitä, että luontokeskuksen jatkon turvaaminen nostettaisiin pöydälle ja lähdettäisiin etsimään toimivaa uutta ylläpitomallia. Seitsemisen taru uhkaa nyt loppua.
Hämeen luontokeskus on varoittava esimerkki siitä, miten voi käydä, kun keskus myydään yksityiselle taholle. Uusi omistaja, viereinen urheiluopisto, siirsi ja saneerasi välittömästi Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoja palvelleen upean hämäläisen umpipihakompleksin vain tilauskäyttöön. Se nimettiin Villa Eerikiksi ja samalla hieno Torronsuo-näyttely vaihdettiin entistä Palloliiton puheenjohtajaa esittelevään näyttelyyn.
Luontokeskusten merkitys alueelle niin Pirkanmaalla kuin muissakin maakunnissa on suuri. Puistoissa kävijät jättivät vuonna 2024 koko Suomessa 286 miljoonan euroa paikalliseen talouteen. Vuonna 2024 luontokeskuksissa oli 1 145 800 käyntikertaa ja 41 kansallispuistossamme 3,6 miljoonaa käyntikertaa.
Hämeen luontokeskus on varoittava esimerkki siitä, miten voi käydä, kun keskus myydään yksityiselle taholle.
Seitsemisen luontokeskuksessa kävijöitä vuonna 2024 oli 14 700. Palvelupisteen siirtäminen Koverolle ei näytä vaikuttaneen kävijämäärään siellä. Koverossa kirjattiin vuonna 2025 vain 4 100 kävijää, mikä on saman verran tai vähän vähemmän kuin aiempina vuosina. Kansallispuistossa kävijöitä vuonna 2024 oli 42 300.
Luontokeskukset ovat tärkeitä lähtöpisteitä ja informaatiokeskuksia kansallispuistokävijöille, luontovirkistykselle ja luontomatkailun markkinoinnille. Luontoon ja historiaan liittyvät keskukset ovat erittäin kysyttäjä ja suosittuja käyntikohteita kaikkialla Euroopassa. Luontokeskusten lopettamisella ei Suomen taloutta pelasteta. Päinvastoin se on erityisen vahingollista aluetaloudelle, työllisyydelle ja luontomatkailulle. Luontokeskukset ovat kansallisomaisuutta osana Suomen arvokasta kansallispuistoverkkoa. Valtion metsät tuottavat puun myynnillä merkittävää ylijäämää, Metsähallitus kohdistaa kuitenkin mittavat säästötarpeet erityisesti luontopalveluihin.
Taloudellisten säästöjen löytämiseksi on hyvä hakea ylläpitoon uusia malleja ja leveämpiä hartioita, Erinomaisia esimerkkejä ovat Haltian luontokeskuksen kuuden pääkaupunkiseudun kunnan, samoin kuin Hämeen luontokeskuksen kuuden kunnan ylläpitomallit.
Maakunta teki ison työn Seitsemisen eteen 50 vuotta sitten. Luontokeskuksen pelastaminen laajapohjaisella yhteistyöllä nopeasti kehittyvällä Pirkanmaalla ei voi olla ylivoimainen ponnistus nykypäättäjille, ei myöskään taloudellisesti.
Hannu Raittinen
Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton Ylöjärven yhdistyksen varapuheenjohtaja ja Luonnonsuojelupiirin hallituksen jäsen.