Metsähallituksen luontopalveluissa Seitsemisen luontokeskuksen myynnin haasteita ei ole loppuun saakka mietitty. Seitsemisen myyntimahdollisuudet eivät ole kovinkaan hyvät.
Rakennus on fyysisiltä mitoiltaan ja toiminnallisilta ratkaisuiltaan miltei mahdoton muuttaa mihinkään muuhun tarkoitukseen, mihin se on suunniteltu. Se karsinee niin matkailualan toimijat kuin muut yksityisen puolen ostajaehdokkaat hyvin vähiin.
Yrittäjävetoisena ylläpidettynä matkailu- ja luontopalvelukeskuksena sen syrjäinen sijainti tuo huomattavia haasteita ympärivuotiseen taloudellisesti kannattavaan toimintaan.
On todennäköistä, että ainoaksi vaihtoehdoksi tulee jäämään luontokeskuksen säilyminen jatkossakin yhteiskunnan omistuksessa.
Seitsemisen luontokeskus avattiin 38 vuotta sitten ensimmäisenä Lapin eteläpuolelle toteutettuna keskuksena. Arkkitehti Pekka Laation suunnittelema luontokeskus on arkkitehtonisesti ainutlaatuinen ja uniikki Seitsemisen harjun laelle taitavasti sijoitettu rakennus.
Rakennus on 50 metriä pitkä ja 10 metriä leveä jyrkkäharjainen postmoderni luomus, jonka muotokielessä on kansallisromanttisia piirteitä. Sisätiloiltaan upea interiööri, seitsemän metriä korkea, ylös saakka avoin, kolmeen tasoon toteutettu ratkaisu on lähes loppuun saakka mietitty luontokeskuksen käyttöön sopivaksi. Sen kansallispuistoon harjunlaelta avautuva kokoseinän ikkuna tuo metsäluonnon suoraan rakennukseen sisään.
Metsähallituksen ainoa vaihtoehto säästötoimenpiteiksi on luontokeskuksen lopettaminen ja myynti. Muita vaihtoehtoja ei ole selvitetty. Eduskuntaan onkin tulossa näinä päivinä lakimuutos luontokeskusrakennuksen erottamisesta Seitsemisen kansallispuistosta myyntiä varten.
Kuitenkin Metsähallitus konsernissa on toimivana tytäryhtiönä Nuuksiokeskus Oy, Haltian luontokeskus, jota ylläpitää Metsähallitus, kuusi pääkaupunkiseudun kuntaa ja Solvallaopisto. Vaihtoehtoinen malli on siis olemassa osana Metsähallituksen organisaatiota.
Nuuksion ylängön kansallispuisto on Etelä-Suomen kansallispuistojen kärkikohteita. Niin on myös Seitsemisen ja Helvetinjärven muodostama kansallispuistovyöhyke, joka uudessa maakuntakaavassa on toiminnallisesti yhdistetty yli 20 000 hehtaarin kokonaisuudeksi.
Se on Pirkanmaan luontomatkailun kehittämisen ja markkinoinnin kannalta merkittävä ja maakunnan matkailun kehittämiskärkiä. Seitseminen luontokeskus on Pirkanmaalla valtakunnalliselta merkittävyydeltään rinnastettavissa Haltian luontokeskukseen.
Nyt vauras ja elinvoimainen maakunta on varsin hiljaa.
Luontokeskuksen pelastamiseksi nykyisessä käytössään maakunnassa on laajaa huolta luonto- ja retkeilyväen sekä matkailutoimijoiden kesken. Myös maakuntaliitto on kannanotossaan vastustamassa lakimuutosta keskuksen erottamista kansallispuistosta.
Metsähallitukselta saadut kattavat tiedot luontokeskuksen kiinteistöjen ylläpitokustannuksista sekä teknisten ratkaisujen päivitystilanteesta sekä ylläpidon investointitarpeista osoittavat, että kansallispuistosta ja luontokeskuksesta hyötyvien kuntien osalta laajapohjainen kuntayhteistyö olisi varsin pieni vuosittainen kehittämispanostus luontomatkailuun.
Rakennus on ikäisekseen varsin hyvin päivitetty. Muun muassa rakennuksen lämmitys- ja jätevesijärjestelmät ovat juuri uudistettu kustannustehokkaiksi.
On valitettavaa, että maakunnassa keskustelu luontokeskuksen kohtalosta on lähes olematonta. Aikoinaan 1970- ja 1980-luvuilla maakunta ja kunnat tekivät hartiavoimin vaikuttamistyötä Seitsemisen kansallispuiston ja luontokeskuksen saamiseksi.
Nyt vauras ja elinvoimainen maakunta on varsin hiljaa. Keskustelut Pirkanmaan sekä Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kesken pitäisi käynnistää mitä pikimmiten. Seitsemisen upeaa luontokeskusta ei saa jättää tyhjänpäälle.
Hannu Raittinen
Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton Ylöjärven yhdistyksen varapuheenjohtaja sekä Pirkanmaan piirin hallituksen jäsen.