Tämän lehden edellisessä numerossa oli mielenkiintoinen Heikki Pettisen kirjoitus kaupungin Pihlajalinnan kanssa käymistä Kolmostien Terveys Oy:n osakekaupoista.
Koko tämän Pihlajalinna-prosessin alusta alkaen itse mukana olleena luottamushenkilönä haluan myös kirjoittaa näkemyksiäni liittyen tähän osakekauppaan.
Pitää palata ajassa vuoteen 2015, jolloin solmittiin Pihlajalinnan kanssa koko perusturvaa koskeva ulkoistamissopimus. Sopimuksen tarkoituksena oli saada kustannuksia kuriin lähinnä erikoissairaanhoidon osalta.
Perusterveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden osalta Parkano oli yksi edullisimmin toimintansa järjestäneistä kunnista koko Suomessa.
Erikoissairaanhoidon kustannuksia oli kuitenkin vaikea ennakoida, ja siksi saattoi loppuvuodesta tulla miljoonankin euron lisälaskuja, joihin kaupunki ei voinut omalla toiminnallaan vaikuttaa.
Oli kylläkin hyviä toteutuksia lyhyt kirurgian eli LyhKi-toiminnan osalta, mistä kaupunki sai selkeää säästöä useiden vuosien ajalta erikoissairaanhoidon kustannuksiinsa. Valitettavasti sekin toiminto ajettiin alas.
Pihlajalinna aloitti sopimuksen mukaan toiminnan perustamalla Kolmostien Terveys Oy:n, joka alihankkijana on toteuttanut käytännössä ulkoistamiseen liittyvät tehtävät.
Sama vääntö on käyty aikaisemminkin
Vuosi 2015 ei kuitenkaan tuottanutkaan Pihlajalinnalle Kolmostien Terveyden kautta toivottua tulosta vaan jäi haluttu voitto saamatta.
Tästä oli seurauksena vuonna 2016 Pihlajalinnan taholta tiukat vaatimukset lisämaksusta, joka oli määrältään 1,2 miljoonaa euroa. Silloin alkoi samanlainen vääntö kuin tällä hetkellä on käynnissä.
Kaupunki kieltäytyi vuonna 2016 hyväksymästä esitettyä laskua sopimuksen mukaan perusteettomana aivan kuten nytkin. Kaupunkia uhattiin jo silloin oikeuteen joutumisella.
Kesällä tehtiin jopa erityistilintarkastus, jonka tuloksena mitään virhettä ei ollut kaupungin puolesta tehty ja sopimuksen mukaan lasku todettiin perusteettomaksi.
Samoin nyt kaupungin hankkiman lakitoimiston lausunnossa todetaan, että laskut ovat perusteettomia.
Salaisella sopimuksella lisää rahaa
Yllättäen syksyllä 2016 neuvoteltiin salaiseksi julistettu sopimus, jossa muutettiin ulkoistamissopimusta kustannusten korvausten osalta siirtymällä kiinteähintaiseen maksatukseen. Tämä järjestely nosti kaupungin kustannuksia juuri tuon 1,2 miljoonaa euroa vuosittain.
Tähän liittyi sitten tämä outo osakekauppa. Pihlajalinna osti kaupungin osakkeita 1,2 miljoonalla kolmen vuoden ajalla. Ostosumma ei ollut missään suhteessa osakkeiden arvoon nähden. Nämä asiat ovat löydettävissä vuoden 2016 hallituksen ja valtuuston pöytäkirjoista.
Ihmetellessäni tätä järjestelyä vastattiin kaupungin virkamiehen taholta, että se on nollasummapeliä. Mielestäni se oli tahallinen harhautus, koska kaupunki myi omaisuuttaan samalla summalla kuin se maksoi lisää Pihlajalinnalle eli kaupunki ei saanut mitään itselleen.
Kolmen vuoden jälkeen kaupunki ei enää saanut tuloja, mutta korotettu maksu jäi maksettavaksi.
Lisälaskut todettu taas perusteettomiksi
Jälleen on viritelty epämääräistä sopimusta Pihlajalinnan kanssa, mihin olisi huhujen mukaan liittynyt myös osakekauppaa. Kaupunginhallitus on äänestyspäätösten jälkeen päätynyt pysymään sopimuksessa ja todennut lisälaskut perusteettomiksi.
Jyrki Uotila
kaupunginvaltuutettu (sd)