Kihniön sivistys- ja hyvinvointilautakunta asetti 2. syyskuuta tulevaisuuden suunnittelun työryhmän. Työryhmän tehtävänä on selvittää yhtenäiskoulun toimintaedellytyksiä, tilannetta ja rakenteellisia vaihtoehtoja.
Kihniön hyvinvointijohtajan siirtyminen Laitilan kaupungin vapaa-aikapalveluiden päälliköksi antaa mahdollisuuden kunnan johtamis- ja hallintorakenteen uudelleenjärjestelyyn.
Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2024 Kihniöön syntyi 10 lasta ja vuonna 2025 kahdeksan. Tilastokeskuksen tuoreimpien ennakkotietojen mukaan alkuvuonna 2026 kuntaan on syntynyt kolme lasta.
Hedelmällisessä iässä olevien naisten lukumäärä ennakoi, että vuosittain syntyvien lasten määrä alenee jatkossa 3–5 lapseen vuodessa.
Kihniön yhtenäiskoulun vanhemmissa ikäluokissa on tällä hetkellä 15–20 oppilasta. Esikoulussa lasten määrä on laskenut alle kymmeneen, ja varhaiskasvatuksessa kihniöläisten lasten joukkoon saadaan vain hieman täydennystä naapurikunnista.
Vuoteen 2030 mennessä Kihniön yläkouluikäisten kokonaismäärä asettuu alle 30 oppilaaseen. Tämä merkitsee sitä, että yhdellä vuosiluokalla on enää 7–9 oppilasta. Oppilasmäärän lasku vaikuttaa suoraan opetusryhmien kokoon ja opettajatarpeeseen.
Parkanossa kehityssuunta on aivan sama. Parkanon perusopetuksesta poistuvissa ikäluokissa (10–14-vuotiaat) on noin 60 oppilasta vuotta kohden, tilalle on tulossa alle 40. Nykyisessä yläkoulussa opiskelee tällä hetkellä noin 170 oppilasta.
Vuoteen 2030 mennessä Parkanon omien yläkouluikäisten määrä laskee noin sataan oppilaaseen, jolloin vuosiluokan koko olisi enää noin 35 oppilasta.
Tämä 35 oppilaan ikäluokka muodostaisi vuosiluokkaa kohden vain 1,5 opetusryhmää. Tällöin valinnaisaineiden ryhmät eivät täyttyisi, kielivalikoima supistuisi ja aineenopettajille ei kertyisi täysiä opetusvelvollisuuksia omasta koulusta.
Seurauksena olisi aineenopettajien virkojen osa-aikaisuus, opettajien vaihtuvuus ja opintotarjonnan kaventuminen. Perusopetuslaissa määriteltyjen valinnaisten aineiden tarjoaminen edellyttää oppilaspohjaa, josta muodostuvat säännösten mukaiset opetusryhmät.
Mikäli Kihniön vuosiluokkien 7–9 oppilaat suorittaisivat yläkoulun Parkanossa, ikäluokan kooksi muodostuisi 42–43 oppilasta. Tämä mahdollistaisi kaksi rinnakkaisluokkaa kullekin luokka-asteelle. Kasvanut oppilasmäärä Parkanossa riittäisi myös valinnaisaineiden ryhmien toteuttamiseen ja aineenopettajien virkojen täyttämiseen päätoimisesti.
Kihniöläisille oppilaille järjestely takaisi opetussuunnitelman mukaiset valinnaisainevaihtoehdot ja kielivalikoiman. Yhteisessä yläkoulussa opettajilla olisi mahdollisuus opettaa aineita, joihin heillä on pätevyys, ilman tarvetta siirtyä koulujen välillä opetusvelvollisuuden täyttämiseksi.
Periaatteellinen itsepäisyys ei ole lasten etu.
Opetusjärjestelyjen lisäksi tarkasteltavana ovat hallinnon kustannukset. Erillisten yksiköiden hallinto sitoo määrärahoja, jotka vähentävät suoraan opetukseen käytettävissä olevia varoja.
Parkanossa yhtenäiskoulun ja lukion toiminnot on jo sovitettu yhteen siten, että lukiolla ja yläkoululla on yhteinen rehtori.
Uusi toimintamalli tehostaisi koko sivistystoimen hallintoa. Hallintojen yhdistäminen sivistyspalveluissa vähentäisi hallintomenoja, jolloin verotuloja ohjautuisi hallinnon sijasta suoraan opetuksen toteuttamiseen.
Alakoulutoiminta ja varhaiskasvatus täytyy tietenkin pitää lähipalveluna. Yläkoululaisten osalta linja-autokuljetus Kihniöltä Parkanoon vie aikaa vain 15–20 minuuttia suuntaansa, mikä alittaa kirkkaasti oppilaskuljetuksia koskevat säännösten aikarajat. Pohjois-Parkanon ja Kihniön koulukuljetukset voisi samalla yhdistää.
Numeroiden valossa yläkoulujen yhdistäminen Parkanoon ratkaisisi kuntien aineenopetuksen järjestämisen ja opetusryhmien muodostamisen vuoteen 2030 mentäessä. Bonuksena nuorille tulisi laajempi ystäväpiiri ja avarampi näkökulma maailmaan.
Kihniön päätöksenteon täytyy perustua faktoihin ja opetuksen laatuun sekä sisältöön, ei voivotteluun koulukuljetuksista, jotka muodostavat noin 10 % kustannuksista. Periaatteellinen itsepäisyys ei ole lasten etu.
Tekoäly tuo sitten tähän soppaan oman voimakkaan arominsa aivan lähiaikoina. Se vasta vaatiikin leveitä hartioita.
Jaakko Rytilä