Aiemmin kirjoitin Kaarnan syntyhistoriasta. Valtuusto päätti yli 11 vuotta sitten uuden koulukampuksen (ala- ja yläasteet, lukio ja kirjasto) rakentamisesta hyvin nopealla vauhdilla. "Savun hälvettyä" ja arjen alettua oli aika katsoa, mitä oli päätetty.
Yläkoulun tilanne oli selvä. Uusi rakennus tarvittiin. Alakoulun osalta Lystinmäen juuri valmistunut 1,6 miljoonan euron remontti puhutti. Rakennuksen maine oli kuitenkin niin huono, että ala-astekin piti valtuuston enemmistöpäätöksen mukaisesti sisällyttää kampusinvestointiin.
Lukion tilanne oli samankaltainen. Vaikka rakennus sinänsä oli varsin hyvässä kunnossa, valtuuston päätöstä oli vaikea ohittaa. Yläkoulun ja lukion yhteinen rehtori ja yhteiset opettajat omalta osaltaan pakottivat koulutasot samaan rakennukseen. Uuden ja vanhan (saastuneen) rakennuksen välillä ei ollut oikein luvallista edes liikkua, koulutarvikkeita ei olisi saanut viedä vanhasta uuteen jne.
Kirjaston sijainti olikin hankalampi ratkaista. Kuntalaisetkin kävivät asiasta vilkasta keskustelua. Päätöksentekoa vaikeutti vielä se, että Parkano oli saanut opetusministeriöltä miljoonan euron investointituen uuden kirjaston rakentamiseen. Aikaraja avustuksen käyttämiselle läheni loppuaan.
Kaupunginhallitus olikin vaikean valinnan edessä. Silloinen kirjastokiinteistö oli erinomaisella paikalla. Se oli kuitenkin ulkopuolisen omistama, eli valtionavun saamiseksi kaupungin olisi ensin pitänyt ostaa rakennus omaksi. Huono vaihtoehto.
Kirjasto osana uutta koulukampusta oli, ainakin itselleni, sitäkin huonompi vaihtoehto. Turvallisuus ja koulurauha olivat tärkeimmät syyt, miksi valtuuston päätöksestä huolimatta sitä vaihtoehtoa en olisi missään tapauksessa hyväksynyt. Mahdollisessa äänestyksessäkin olisin ollut valmis luopumaan jopa miljoonan valtionavusta, mutta Kaarnan sisälle en ulkopuolisia eli kirjastoa halunnut.
Kokous keskeytettiin välillä. Puhelimessa saatiin viimein sovittua kirjastorakennuksen silloisen omistajan kanssa tarvittavista kiinteistökaupoista. Ja kun tuli päätöksenteon aika, kaupunginhallitus oli yksimielinen. Kirjaston sijainniksi linjattiin sen vanha ja siten myös nykyinen paikka. Koulukampukseen kirjastoa ei viety.
Kun Kaarnaan vielä laajalla yksimielisyydellä päätettiin rakentaa laadukas auditorio ja täysimittaisella salibandykentällä varustettu liikuntasali, oli sisältö valmis. Koulukampuksen suunnittelutyö pääsi toden teolla alkamaan.
Puheilleni lähinnä naurettiin tai niitä paheksuttiin.
Jyrki Kataisen "sixpack-hallituksen" ohjelmaan kuului muun muassa peruskoulujen uusien opetussuunnitelmien laatiminen. Vasemmistoliitto oli "sateenkaarihallituksen" jättänyt ja Aleksander Stubb oli juuri vaihtunut pääministeriksi, kun uusi opetussuunnitelma (OPS) viimein kesällä 2014 vahvistettiin. Kouluilla uudistus tulisi voimaan porrastetusti syksystä 2016 alkaen. Valtioneuvostohan päättää perusopetuksen yleisistä tavoitteista, joiden perusteella opetushallitus sitten laatii tarkemmat OPS:n perusteet.
Olen väärä henkilö kirjoittamaan uuden opetussuunnitelman sisällöstä. Siinä kuitenkin opettajakeskeisyyttä haluttiin vähentää ja vastaavasti oppilaiden roolia aktiivisina toimijoina lisätä. Pelkästä tietojen oppimisesta haluttiin siirtyä enemmän taitojen kehittämiseen?
Puhuttiin myös ilmiöpohjaisesta oppimisesta. Uuden OPS:n yksi merkittävä muutos vanhaan oli myös se, että perinteisten luokkien sijasta alettiin puhua avoimista oppimisympäristöistä.
Parkanossa uuden koulukampuksen suunnittelu osui juuri tähän muutosvaiheeseen. Itsekin suhtauduin kriittisesti avoimiin oppimisympäristöihin. Tuntui, kuin osa 1970-luvun alun joukko-oppihysteriasta olisi palannut takaisin uudessa muodossaan. Halusin uskoa, että historian saatossa vakiintuneet, suljetut luokkatilat 15 senttimetrin betoniseinineen olisivat aikuistuville nuorille jatkossakin paras oppimisympäristö. Puheilleni lähinnä naurettiin tai niitä paheksuttiin. Muutamaa yksittäistä opettajaa lukuun ottamatta en saanut tukea ajatuksilleni.
Sanahelinää tai ei, päätöksenteon hetkellä olin samassa rintamassa muiden kanssa. Ja niinpä suurella yksimielisyydellä hyväksyimme Kaarnaan opetussuunnitelmankin suosittelemat avoimen oppimisympäristön mukaiset luokkatilat.
Pertti Runsas
kaupunginvaltuutettu (kesk)
Kirjoitus on toinen osa kolmiosaisesta kirjoitussarjasta, jossa valtuutettu Pertti Runsas muistelee Kaarnaan liittyviä asioita.