Suomenselän Savupirtin Kihniötä koskeva kuntaliitosselvitys on pääpiirteittäin valmis. Selvitys on syntynyt täysin vapaaehtoisvoimin, käytännössä Jaakko Rytilän toimesta.
Keväällä 2024 alkaneen työn edetessä Savupirtin nimi on ehtinyt vaihtua, samoin Rytilän kotipaikka Kihniöstä Parkanoon. Hän on edelleen Kihniön kunnan jäsen sekä vapaa-ajanasukas.
Selvityksessä on nykytila-analyysin jälkeen arvioitu kahta eri tietä. Parkanon ja Kihniön yhdistymistä sekä Kihniön jatkoa itsenäisenä.
Alkusuunnitelmissa oli ajatus tarkastella tarkemmin myös Virtain ja Ylöjärven suuntia.
– Virtain ja Ylöjärven suuntiin ei ole oikeastaan mitään yhteistoimintaa eikä asiointisuuntia, eikä näillä kunnilla ole tarvetta Kihniölle. Sen sijaan Parkanolle olisi Kihniöstä sekä hyötyä että tarve, arvioi Rytilä.
Itsenäisyys on umpikuja
Itsenäisyyden osalta kyse on Rytilän sanoin niin sanotusta best case -skenaariosta, jossa häämöttävät 2030-luvun tuulivoimatuotot. Sitä ennen Kihniön on selvittävä taloudellisesti 2020-luvun lopusta.
Rytilä muistuttaa, että tuulivoimatuottojen osalta on suuria epävarmuuksia. Ne liittyvät valituksiin, maakuntakaavaan, valtionosuuksiin, sähkönsiirtoyhteyksiin sekä lopulta myös siihen, mitkä hankkeet toteutuvat ja kuinka laajoina.
Kihniö kykenee tuottamaan kyllä peruspalvelut, mutta sekä käyttäjiä että maksajia on yhä vähemmän. Perusongelma on väestökato, johon ei ole löytynyt lääkkeitä 2000-luvulla kaikista kehittämistoimenpiteistä huolimatta.
Päinvastoin väestökato näyttää nyt kiihtyneen. Vakavin ongelma taustalla on nuorten naisten määrän romahtaminen, joka näkyy syntyvyydessä. Lapsiperheiden poismuutto on myös merkittävä havainto.
Selvityksen mukaan kyseessä on lopulta umpikuja.
– Itsenäisyys ei salli yhtään pettymystä, ja se vaatii kaikki tuotot maksimaalisina. Tuulivoima tuo ehkä noin 10–15 vuoden lisäajan, alleviivaa Rytilä.
– Kyse on Pyrrhoksen voitosta. Valtaapitävien pitäisi kyetä kertomaan, miksi tämä on hyvä tie, hän jatkaa.
Porkkanarahasta ehkä apuja
Kuntaliitosselvityksen lopputulos on, että siinä esitetään Parkanon ja Kihniön yhdistyminen vuodesta 2029 alkaen. Rytilän karkean arvion mukaan yhdistymisen myötä vuotuisia käyttökuluja olisi mahdollisuus leikata vähintään kahdella miljoonalla eurolla. Se syntyisi uudistamalla hallinto- ja palvelurakenne sekä poistamalla päällekkäisyydet. Hän korostaa, että kyseessä on vain suuruusluokka ja että tarkempi arviointi vaatisi lisätyötä.
Vapaaehtoinen liitos toisi jopa 2 miljoonaa euroa porkkanarahaa, jolla voisi esimerkiksi poistaa päiväjärjestyksestä Kihniön Vesi ja Lämpö Oy:öön liittyvän taseongelman.
– Parkano jatkaisi kehittymistä alueen logistisena, palveluiden ja teollisuuden keskuksena. Kihniöstä sekä Parkanon pohjoisosista aina Aurejärvelle saakka muodostettaisiin Kihniön järvialue -niminen alue, jossa elämä ja kehittämistoimet perustuisivat luonnonrauhaan sekä asumisen ja vapaa-ajan yhdistämiseen, Rytilä kuvaa.
Karkaako päätösvalta?
Kuntaliitoksissa yksi suurimmista nimenomaan poliitikkojen peikoista on päätösvallan karkaaminen. Ratkaisuna tähän on esitys järvialueen aluelautakunnasta, jolla olisi laajat valtaoikeudet, muun muassa kaavoituksessa.
Hyödyistä selvityksessä nousee esiin useita esimerkkejä. Konkreettisimpana on ajatus hyödyntää järvien ja rantojen rakentamisen potentiaali.
Rytilän laskelmien mukaan järvialueelle olisi mahdollista kaavoittaa jopa yli 700 uutta rakennuspaikkaa. Olipa määrä mikä hyvänsä, niin täysin realistisena tavoitteena Rytilä pitää noin 20 uuden vapaa-ajanasunnon rakentamista per vuosi. Se ruokkisi aluetaloutta ja palveluiden käyttöä.
Sekä Parkanon että Kihniön nykyisessä brändissä ja toimenpiteissä on Rytilän mukaan räikeä ristiriita tuulivoimaa ja luonnonrauhaa koskien, mutta yhdistymisen myötä tilanne voitaisiin ratkaista.
– Parkano voisi jatkaa teollisella linjalla ja osoittaa paikkoja tuulivoimalle, mutta vastaavasti järviseutu rauhoitettaisiin ja kaavoitettaisiin rantarakentamiselle.
Kuljetukset nippuun
Sivistystoimen osalta uusi kunta mahdollistaisi henkilöstön ja tilojen tehokkaamman yhteiskäytön sekä monia uusia mahdollisuuksia etä- ja läsnäopetuksen järjestämiseksi. Järvialue muodostaisi oman "koulupiirinsä".
– Todennäköisesti järjestely vähentäisi myös Parkanon investointipaineita, mutta tämä vaatisi lisää selvittelyä. Joka tapauksessa ikäluokat pienenevät, Rytilä sanoo.
Yksi mielenkiintoinen selvityksessä esiin nouseva konkreettinen idea on kaikkien kuljetuksien ja kuljetustarpeiden yhdistäminen varusmiehiä myöten. Yhteistyöhön tarvittaisiin mukaan siis naapurikunnat ja sotaväki.
– Kankaanpään, Niinisalon, Parkanon, aseman, Kihniön ja Virtain välillä olisi esimerkiksi neljästi päivässä ajettava kutsuliikennepohjainen runkoreitti sekä sitä tukevat syöttöliikenteet, hahmottelee Rytilä.
– Tavoitteena tulisi olla, että mökillä asuva pystyisi ilman omaa autoa poikkeamaan edullisesti töissä vaikka Helsingissä.
Aloitteena liikkeelle
Lähiaikoina, mahdollisesti jo ensi viikolla, Jaakko Rytilä jättää kuntaliitoksesta kuntalaisaloitteen. Aloitteen liitteenä on nyt valmistunut selvitys. Sitä kautta asia etenee Kihniön päättäville elimille.
Asian käsittelyn lopputulos on kuitenkin jo etukäteen selvä.
– Aloite ei aiheuta toimenpiteitä. Päätöksessä todetaan aikanaan, että itsenäinen kunta on alueensa paras elinvoiman edistäjä. Olen äärimmäisen yllättynyt, jos aloite muuta poikii, naurahtaa Rytilä.
– En kuvitellut, että oma läpipääsy tai vaaleihin osallistuminen olisivat tätä tilannetta muuttaneet. Tällä tavalla toimien Kihniön valtaapitävät eivät kuitenkaan pysty peittelemään todellisuutta, hän alleviivaa.
Rytilä tietää, että osa päättäjistä ei halua edes tutustua selvitykseen vain ja ainoastaan siksi, koska hän on sen tehnyt. Rytilä arvioi, että uudesta valtuustosta kuitenkin noin neljäsosa on sellaisia, joita selvitys kiinnostaa ja joissa se saattaa herättää ajatuksia.
– Toivon, että mahdollisimman moni reagoi. Tutkikaa ovatko asiat näin, kuten selvityksessä sanotaan. Jos ei ole, niin toivon kuulevani, miten asiat ovat, hän päättää.
Jukka Huikko
Tutustu liitosselvitykseen
Kuntaliitosselvitys on tutustuttavissa ja luettavissa kokonaan täällä.
Kuka? Jaakko Rytilä
Syntynyt Parkanossa Yli-Rytilässä.
Asunut lapsuutensa ja nuoruutensa pääkaupunkiseudulla, kun isä muutti opiskelemaan sinne.
Kirjoilla Parkanossa, Kihniön kunnan jäsen ja vapaa-ajanasukas.
Oli ehdolla viime kuntavaaleissa Kihniön Savupirtin (nyk. Suomenselän) ehdokkaana, mutta karsiutui niukasti valtuustosta. Toiminut aikaisemmin Kihniössä hetken luottamustehtävissä perussuomalaisten riveissä.
Suorittanut Helsingin yliopistossa ensin oikeustieteen maisterin tutkinnon ja sitten MBA:n Helsingin kauppakorkeakoulussa.
Ajautui opiskelijapolitiikkaan ja jäi töihin ylioppilaskunnalle liiketoimintojen HYY-yhtymän kehitystehtäviin. Nyt eläkkeellä.
Keskeinen työkokemus: HYY-yhtymä 1985–1988 (kehityspäällikkö Oy Gaudeamus Ab, johtaja Kaivopiha Oy), Kilroy travels International 1988–1992 (johtaja, maajohtaja, toimitusjohtaja Travela Oy, kehitysjohtaja Kilroy Travels International (Copenhagen), Academica Oy 1993–1997 (partner, hallituksen puheenjohtaja, talousjohtaja), Keskon käyttötavararyhmä 1997–2006 (talousjohtaja, toimitusjohtaja Academica Oy) ja Atea-konserni 2008–2009 (CIO Atea Finland).
Keskeisimmät luottamustehtävät: Helsingin verolautakunnan muutoksenhakujaosto 1982–1984, International Student Travel Confederation ISTC (Zürich) hallituksen jäsen 1989–1991, hallituksen jäsenyyksiä ja tilintarkastajana useissa PK-yrityksissä 1980–.