Me­di­a­han on suu­reen ää­neen uu­ti­soi­nut Yh­dys­val­tain pre­si­den­tin­vaa­leis­ta. Täl­lä ker­taa pre­si­den­tin­vaa­lit ovat­kin ol­leet huo­mat­ta­vas­ti vä­rik­kääm­mät kuin ai­em­pi­na vuo­si­na.

Vaa­li­ta­paa­han on mo­nis­sa yh­teyk­sis­sä tuo­tu esil­le. Ää­net­hän me­ne­vät osa­val­ti­ois­ta kah­ta osa­val­ti­o­ta lu­kuun ot­ta­mat­ta eni­ten ää­niä saa­neel­le. Tai siis niil­lä rat­kais­taan va­lit­si­ja­mies­ten va­lit­se­ma eh­do­kas ja va­lit­si­ja­mie­hiä on osa­val­ti­ois­sa sen asu­kas­lu­kuun ver­rat­ta­va mää­rä. Va­lit­si­ja­mie­het ovat kui­ten­kin ää­nes­tä­neet jos­sain vaa­leis­sa jo­ta­kin muu­ta­kin eh­do­kas­ta kuin hei­dän oli­si pi­tä­nyt ää­nes­tää. Nämä ta­pauk­set ovat kui­ten­kin yk­sit­täis­ta­pauk­sia ei­kä nii­den pi­täi­si vai­kut­taa vaa­lien tu­lok­seen. Saas näh­dä saat­taa­ko joku yk­sit­täi­nen va­lit­si­ja­mies ää­nes­tää lo­pul­ta näis­sä­kin vaa­leis­sa eri­lail­la ku­ten piti.

Neb­ras­ka ja Mai­ne ovat siis nii­tä osa­val­ti­oi­ta, jois­sa saat­ta­vat va­lit­si­ja­mies­ten ää­net ja­kaan­tua eh­dok­kai­den vä­lil­lä. Neb­ras­kas­sa ol­lut kol­me ää­nes­ty­sa­lu­et­ta ja Mai­nes­sa kak­si. Kak­si va­lit­si­ja­mies­tä on men­nyt alu­eil­la sen mu­kaan mikä on osa­val­ti­on koko tu­los. Nyt ää­nien ja­kaan­tu­es­sa näis­sä mo­lem­mis­sa osa­val­ti­ois­sa on mie­len­kiin­tois­ta voi­si­ko se joh­taa sii­hen, et­tä use­am­pi muu osa­val­tio ja­kai­si myös omaa va­lit­si­ja­mie­sää­ni­ään alu­ei­den kes­ken. Tus­kin eh­kä isois­sa osa­val­ti­ois­sa en­sin, mut­ta niis­sä osa­val­ti­ois­sa, jois­sa on vain muu­ta­ma va­lit­si­ja­mies.

Yleen­sä­hän Yh­dys­val­tain pre­si­den­tin­vaa­li on ol­lut kah­den eh­dok­kaan vä­li­nen kil­pai­lu. On hyvä kui­ten­kin huo­ma­ta, et­tä jos­kus on kol­mas­kin eh­do­kas saa­nut pal­jon ää­niä, ku­ten Ross Pe­rot vuon­na 1992 saa­den 19 pro­sent­tia ää­nis­tä. Tänä vuon­na­han ei­vät muut eh­dok­kaat juu­ri juh­li­neet. Kol­man­nek­si tul­leen li­ber­taa­ri­puo­lu­een Jo Jor­gen­se­nin ää­ni­pot­ti on ar­vi­ol­ta 1–2 pro­sent­tia. Voi­si­ko vaa­li­ta­van muu­tos joh­taa sii­hen, et­tä kol­man­net­kin puo­lu­eet voi­si­vat saa­da enem­män ää­niä?

Mut­ta tul­laan­kin Suo­meen. Nuo­rem­mat ei­vät muis­ta sitä, et­tä ai­em­min Suo­mes­sa­kin oli va­lit­si­ja­mie­het pre­si­den­tin­vaa­lis­sa. Sen ver­ran tou­hu kui­ten­kin ero­si Yh­dys­val­lois­ta, et­tä vaa­leis­sa ää­nes­tet­tiin­kin va­lit­si­ja­mies­tä ei­kä suo­raan it­se pre­si­dent­tiä. Nyt­hän pre­si­den­tin­vaa­leis­sa on enim­mil­lään kak­si kier­ros­ta, mut­ta va­lit­si­ja­mies­ten ää­nes­tä­es­sä kier­rok­sia on voi­nut ol­la kol­me­kin. Ja kos­ka va­lit­si­ja­mie­het va­lit­tiin vain ker­ran, ovat he jou­tu­neet poh­ti­maan jäl­kim­mäi­sil­lä kier­rok­sil­la ketä he ää­nes­tä­vät, jos oman puo­lu­een eh­do­kas oli­si pu­don­nut. Va­lit­si­ja­mie­hiä on ol­lut 300 tai 301, ja ne ovat men­neet vaa­li­pii­rien mu­kai­sis­sa vä­ki­mää­ris­sä.

Jos Yh­dys­val­tain mal­lil­la ol­tai­siin men­ty Suo­men pre­si­den­tin­vaa­leis­sa, ja vaa­li­pii­rit toi­mi­neet kuin suu­rin osa osa­val­ti­oist,a niin Sau­li Nii­nis­tö oli­si vie­nyt edel­li­sis­sä vaa­leis­sa kaik­ki va­lit­si­ja­mie­het. Sen ver­ran piti kui­ten­kin tut­kia tiuk­kaa ase­tel­maa esi­mer­kik­si vuo­del­ta 1994. Jos toi­sen kier­rok­sen eh­dok­kaat oli­si­kin pää­tet­ty täl­lä ta­val­la, ja ver­rat­tu­na alu­ei­den vä­li­siin kan­sa­ne­dus­ta­ja­mää­riin näil­tä vuo­sil­ta, niin oli­si Ah­ti­saa­ren kans­sa mi­tel­lyt lo­puk­si Paa­vo Väy­ry­nen Eli­sa­beth Reh­nin si­jaan. Rehn oli­si voit­ta­nut Hel­sin­gin, Uu­den­maan ja Ah­ve­nan­maan saa­den 51 va­lit­si­ja­mies­tä, mut­ta Väy­ry­nen oli­si saa­nut 54 va­lit­si­ja­mies­tä Poh­jois-Sa­vos­ta, Vaa­san vaa­li­pii­ris­tä, Poh­jois-Poh­jan­maal­ta ja La­pis­ta.

Ar­to Pa­pu­nen