Ko­ro­na­pan­de­mi­an ai­heut­ta­mat poik­keu­so­lot vaa­ti­vat suo­ma­lai­sil­ta myös met­sä­mar­jo­jen poi­min­taan poik­keuk­sel­li­sia toi­mia.

Mi­kä­li suo­ma­lai­set ei­vät in­nos­tu ke­rää­mään mar­jo­ja, ne uh­kaa­vat jää­dä met­sään.

– Oli­si ka­tast­ro­fi jät­tää kym­me­nien mil­joo­nien eu­ro­jen ar­voi­set mar­jat met­sään, sa­noo Ark­ti­set Aro­mit ry:n toi­min­nan­joh­ta­ja Bir­git­ta Par­ta­nen.

– Tar­vit­sem­me suo­ma­lais­ten yh­teis­hen­keä ja vas­tuu­not­toa. Yh­des­sä, isol­la jou­kol­la, voim­me teh­dä tal­tee­no­ton en­nä­tyk­sen tänä vuon­na. Sa­to­nä­ky­mät ovat nyt poik­keuk­sel­li­sen hy­vät, hän jat­kaa.

Käy­tän­nös­sä kau­pal­li­siin tar­koi­tuk­siin met­sä­mar­jo­ja poi­mi­vat Suo­mes­sa vain ul­ko­maa­lai­set. Thai­maa­lai­set, jot­ka ovat ke­rän­neet val­ta­o­san te­ol­li­suu­del­le me­ne­vis­tä mar­jois­ta, ei­vät pää­se Suo­meen. Sel­vit­te­lyn al­la on, jos mar­ja­ti­loil­la työs­ken­te­le­vät uk­rai­na­lai­set voi­si­vat ti­la­poi­min­nan pää­tyt­tyä jää­dä Suo­meen ke­rää­mään met­sä­mar­jo­ja. Se ei kui­ten­kaan pois­ta sitä, et­tä suo­ma­lais­ten ke­ruu­in­toa tar­vi­taan nyt.

– Ul­ko­maa­lai­sil­la ke­rää­jil­lä on ja on ol­lut iso mer­ki­tys mar­ja­y­ri­tyk­sil­le ja sitä kaut­ta jat­ko­ja­los­tuk­sen raa­ka-ai­neen saan­nil­le ja sa­toi­hin työ­paik­koi­hin, sa­noo Par­ta­nen.

– Ti­lan­ne on huol­to­var­muu­den kan­nal­ta ris­ki­al­tis. On ai­ka ot­taa poi­min­ta jäl­leen omiin kä­siin, hän jat­kaa.

Suu­rin osa jää poi­mi­mat­ta joka vuo­si

Vii­me vuon­na Ark­ti­set Aro­mit ry aloit­ti Mar­ja­ka­ve­ri-kam­pan­jan, jon­ka avul­la ha­lut­tiin roh­kais­ta suo­ma­lai­sia mar­ja­met­sään. Kam­pan­ja kan­nus­taa ke­rää­mään tal­ven mar­jat vä­hin­tään it­sel­le ja sel­lai­sil­le lä­him­mäi­sil­le, jot­ka ei­vät it­se met­sään pää­se, mut­ta myös myyn­tiin.

– Luon­non­mar­jois­tam­me suu­rin osa, yli 90 pro­sent­tia, jää myös nor­maa­li­o­lois­sa poi­mi­mat­ta, sa­noo Bir­git­ta Par­ta­nen.

– Use­am­pi läh­ti­si mie­lel­lään mar­jaan, jos oli­si joku ka­ve­ri mu­kaan läh­ti­jäk­si. Joku tar­vit­see kyy­tiä, toi­nen mar­ja­maas­to­jen tun­ti­jaa ja kol­mas ei toh­di yk­sin läh­teä met­sään pe­to­jen tai ek­sy­mi­sen pe­los­sa. Ja mo­nen mie­les­tä mar­jas­ta­mi­nen vain on mo­nin ver­roin haus­kem­paa hy­väs­sä seu­ras­sa. Vie­lä on hy­vää ai­kaa so­pia val­miik­si seu­raa met­sät­ref­feil­le. En­nak­koon kan­nat­taa ul­koil­les­saan jo käy­dä kat­so­mas­sa so­pi­via mar­ja­paik­ko­ja, Par­ta­nen jat­kaa.

Ark­ti­set Aro­mit ry on luon­non­tuo­te­a­lan val­ta­kun­nal­li­nen toi­mi­a­la­jär­jes­tö. Sen toi­min­ta kat­taa luon­non­mar­jat, -sie­net, -yr­tit ja eri­kois­luon­non­tuot­teet.

Met­sän uu­si tu­le­mi­nen

Ko­ro­na­pan­de­mia saat­taa ai­heut­taa myös hy­vää si­ten, et­tä yhä use­am­pi suo­ma­lai­nen ja per­he to­si­aan löy­tää met­sän uu­del­leen.

Mar­jain­poi­min­nan ei tar­vit­se ol­la urak­ka­työ­tä aa­mus­ta il­taan, vaan vaik­ka koko per­heen yh­tei­nen ret­ki. Sa­mal­la voi kat­sel­la luon­toa, syö­dä eväi­tä ja leik­kiä.

Met­sä­mar­jo­jen myyn­ti ve­ro­ton­ta

It­se poi­mi­tuis­ta met­sä­mar­jois­ta ei jou­du mak­sa­maan ve­roa, mi­kä­li ne myy. Nii­tä voi myy­dä ve­ro­va­paas­ti esi­mer­kik­si to­ril­la tai tien­var­sien le­väh­dy­sa­lu­eil­la. Ne voi ve­rot­ta myy­dä myös suo­raan esi­mer­kik­si to­ri­kaup­pi­ail­le, tuk­kuos­ta­jil­le ja ra­vin­to­loil­le.

Ve­rol­lis­ta sen si­jaan on mar­jo­jen myyn­ti jat­ko­ja­los­tet­tu­na eli esi­mer­kik­si me­hus­tet­tu­na, sur­vot­tu­na, ma­keu­tet­tu­na tai pa­kas­tet­tu­na.

Kari Kaup­pi­nen