Hau­ta­mä­en per­heen las­ten pit­kä­ai­kai­nen haa­ve on käy­nyt to­teen: Pi­ha­maal­le on nous­sut iki­o­ma puu­ma­ja. Idea läh­ti alun pe­rin per­heen van­him­mal­ta po­jal­ta, At­te Hau­ta­mä­el­tä (10).

– Minä vaan ha­lu­sin ra­ken­taa ma­jan. Mie­tit­tiin sitä var­maan 2 vuot­ta, ja sit­ten me teh­tiin, At­te Hau­ta­mä­ki ker­too.

– Ko­ro­na-ai­ka toi te­ke­mi­seen ai­kaa, kun har­ras­tuk­set ja muut jäi­vät, to­te­aa per­heen äi­ti Kat­ri Toi­vo­nen.

Ma­jaa alet­tiin ra­ken­taa koko per­heen voi­min huh­ti­kuus­sa pian kou­lu­jen sul­ke­mi­sen jäl­keen. Ra­ken­nus­hom­miin pää­si­vät myös per­heen lap­set At­te, Ai­no, (7) ja Aa­po (6). Li­säk­si suu­re­na apu­na oli At­te Hau­ta­mä­en kum­mi­se­tä Mik­ko Vuol­let, joka huo­leh­ti ma­jan tu­ke­mi­ses­ta ja tur­val­li­suu­des­ta.

Kat­ri Toi­vo­nen ker­too, et­tä läh­tö­koh­ta­na ma­jan ra­ken­nuk­ses­sa oli eri­tyi­ses­ti se, et­tä lap­set­kin pää­se­vät osal­lis­tu­maan. Sik­si mit­ta jä­tet­tiin lä­hes ko­ko­naan si­vuun.

– Tosi no­pe­aa ra­ken­ta­mis­ta, kun ei tar­vit­se mi­ta­ta. Ei pi­tä­nyt kuin ha­ka­ta nau­lat, niin sei­nät ja muut nou­si­vat äk­kiä. Sil­lä ta­val­la osaa lap­si­kin ra­ken­taa, ei tar­vit­se ol­la niin suo­raa.

Ra­ken­nus­ma­te­ri­aa­lit omas­ta ta­kaa

Ra­ken­nusp­ro­jek­ti al­koi van­ho­jen pu­he­lin­pyl­väi­den aset­ta­mi­ses­ta ma­jan tu­ki­ja­loik­si. Sen jäl­keen ylä­o­saan ra­ken­tui lat­tia ko­toa löy­ty­vis­tä lan­kuis­ta. Myös maan ta­sol­le teh­tiin lat­tia.

– Aa­po oli na­kut­ta­mas­sa ala­lat­ti­aa, se oli sii­nä koh­taa hel­poin hom­ma, Kat­ri Toi­vo­nen ker­too.

At­te ja Ai­no Hau­ta­mä­ki taas pää­si­vät kul­jet­ta­maan tu­ki­pi­la­reik­si tu­le­via pu­he­lin­pyl­väi­tä, jot­ka osoit­tau­tui­vat­kin mel­koi­sen pai­na­vik­si. Kan­to­a­pu­na oli At­te Hau­ta­mä­en kum­mi­se­tä.

– Kul­je­tim­me Mi­kon kans­sa ta­va­raa ruo­hon­leik­ku­ril­la, Ai­no Hau­ta­mä­ki ker­too.

Ma­jaa var­ten kaik­ki ra­ken­nus­ma­te­ri­aa­lit löy­tyi­vät omas­ta ta­kaa va­ras­to­jen pe­ru­koil­ta. Esi­mer­kik­si oman ta­lon re­mon­toin­nis­ta oli jää­nyt yli puu­ta­va­raa, jota hyö­dyn­net­tiin ma­jan ra­ken­nuk­ses­sa.

– Osa ma­te­ri­aa­leis­ta tai­si ol­la vaa­ri­ni van­ho­ja, ja osa oli tääl­lä ti­lal­la val­mii­na, kun os­tim­me tä­män, Kat­ri Toi­vo­nen sa­noo.

Per­heen las­ten mie­les­tä ma­jan ra­ken­ta­mi­nen on ol­lut ki­vaa. He to­te­a­vat, et­tä työ­tä on kui­ten­kin riit­tä­nyt ai­ka pal­jon.

Tur­val­li­suut­ta puu­ma­jaan tuo­vat por­taat kai­tei­neen. Li­säk­si ylä­ta­san­teel­le on teh­ty tu­ke­vat kai­teet.

– Teh­tiin ylös vie­lä kuis­ti, et­tä on tur­val­li­sem­paa tul­la alas, ja saa­tiin rap­pu­sis­ta vä­hän loi­vem­mat, Kat­ri Toi­vo­nen ker­too.

Puu­ma­jan ylä­lat­tia on noin 2 met­rin kor­keu­des­sa, ja kat­toon as­ti kor­keut­ta pii­saa noin 4 met­riä.

– Lap­sil­la oli toi­vee­na, et­tä ma­jas­ta tu­li­si kor­kea. Minä vä­hän top­puut­te­lin, mie­les­tä­ni se on jo nyt lii­an kor­kea, Kat­ri Toi­vo­nen tuu­maa.

Ai­no Hau­ta­mä­ki taas on sitä miel­tä, et­tä kor­keut­ta ei ole yh­tään lii­kaa.

Maja so­pii mo­niin leik­kei­hin

At­te, Ai­no ja Aa­po Hau­ta­mä­ki kek­si­vät ma­jan ää­res­sä mo­nen­mois­ta te­ke­mis­tä. Puu­ma­jas­ta löy­tyy ki­os­ki, roik­ku­via soit­ti­mia, kei­nu­ja ja puu­he­vo­nen. Ylä­ker­ras­ta löy­tyy ruo­kai­lu­ryh­mä ja tar­peet kah­vi­pöy­tään. Ma­jan edus­tal­la oli myös Ai­no Hau­ta­mä­en as­kar­te­le­ma pos­ti­laa­tik­ko, joka sai sii­peen­sä ve­si­sa­tees­sa.

Mo­ni­puo­li­nen maja tai­puu usei­siin eri­lai­siin leik­kei­hin.

– Maja so­pii mat­kus­te­lu­leik­kei­hin, ros­vo­leik­kei­hin ja ki­os­ki­leik­kei­hin, Kat­ri Toi­vo­nen lu­et­te­lee.

Ai­no ja Aa­po Hau­ta­mä­en mie­les­tä ma­jas­sa mu­ka­vin­ta on kei­nu­mi­nen. At­te Hau­ta­mä­en mie­les­tä taas pa­ras puo­li on se, et­tä jos ha­lu­aa ol­la rau­has­sa, ma­jaan voi men­nä oles­ke­le­maan yk­sik­seen.

Toi­vo­sen-Hau­ta­mä­en puu­ma­ja on saa­nut Kih­ni­ön kun­nal­ta oman vii­rin, niin sa­no­tun isän­nän­vii­rin.

Ai­no Tuo­hi­luo­ma