Kotikuntamme Parkanon työttömyydestä aiheutuvat sakkomaksut olivat 700 000 euroa vuonna 2025. Ennusteen mukaan tänä vuonna ne nousevat.
Tämä kuntia rankaiseva, valtion tällä eduskuntavaalikaudella uudistama rahoitusmalli siirsi yhä suuremman osan pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyydestä kuntien maksettavaksi. Valtion tavoitteena on kannustaa kuntia aktiiviseen työllisyyden hoitoon.
Käytännössä pienissä kunnissa, kuten Parkanossa, tilanne on paljon monimutkaisempi. Hyvä kysymys on, onko nykyinen järjestelmä oikeasti tehokas tapa hoitaa työllisyyttä? Vai rangaistaanko kuntia kasvavasta pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden isosta ongelmasta, johon ne eivät yksin voi vaikuttaa?
Sakkomaksun vuosittainen meno on Parkanon kokoiselle kaupungille iso summa. Se raha on pois muiden muassa koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta, tiestön kunnossapidosta ja muista kuntalaisten yleisistä ja yhtäläisistä palveluista.
Olisiko tehokkaampaa käyttää sama raha tehokkaampaa paikallisiin työllistämistoimiin, koulutukseen ja uusien työpaikkojen luomiseen?
Parkanossa on kehitetty työllisyyspalveluja, kun vuoden 2025 alusta työvoimapalvelut siirtyivät kaupungin vastuulle. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden taustalla on monia syitä: rakennemuutos, talouden suhdanteet, työkykyhaasteet, osaamisen puutteet ja työpaikkojen alueellinen keskittyminen. Sekä valtiovallan työllisyyden hoitoon/kehittämiseen kohdistamat isot ”säästötoimet”, jotka valitettavasti ovat kasvattaneet Suomessa työttömyyttä koko Euroopan isoimmaksi.
Tietojeni mukaan Parkanossa osassa yrityksistä on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Eikä työvoimapula tulevan talouskasvun alkaessa helpota.
Työttömyyden johdosta maksettava sakkomaksu ei valitettavasti tuo yhtään uutta työpaikkaa paikallisiin yrityksiin eikä julkisiin palveluihin. Sen sijaan se vie mahdollisuuksia niiltä toimilta ja palveluilta, joilla uusia työpaikkoja voitaisiin parkanolaisiin yrityksiin synnyttää. Siksi nykyisen järjestelmän kunnallisia kokonaisvaikutuksia on hyvä arvioida kriittisesti.
On uskallettava kysyä, palvelevatko sakkomaksut työllisyyden edistämistä vai ainoastaan työttömyydestä aiheutuvien kustannusten siirtämistä valtiolta kunnille? Ihmetellä pitää myös näin jälkikäteen, miten esimerkiksi Kuntaliitto on tämän nykyisen kunnille erittäin kalliin ja tehottoman mallin hyväksynyt.
Palvelevatko sakkomaksut työllisyyden edistämistä vai ainoastaan työttömyydestä aiheutuvien kustannusten siirtämistä valtiolta kunnille?
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tapio Ristamäki (sd)
Tähän mielipidekirjoitukseen sain kipinän kaupunginvaltuuston viime kokousta ennen olleessa valtuustoseminaarista. Siellä työllisyysasioita oli esittelemässä läntisen Pirkanmaan työllisyysalueen asiantuntijoita.
Työttömyys on monelle meistä epäinhimillisen traaginen painajainen yksilötasolla. Suurtyöttömyys on myös koko yhteiskuntaa koskettava kansallinen ja kuntataloudellinen haaste, nykyisellä lainsäädännöllä kuntien veronmaksajille jaettava iso lasku.
Nyt onkin mitä pikimmin tähän ”raippalakiin” saatava muutos, joka palvelee inhimillisesti sekä ihmisarvoa kunnioittavasti työttömiä ihmisiä sekä kunnallisten julkisten palvelujen kokonaisrahoitusta unohtamatta niitä yrityksiä tai pienyrittäjiä, joiden arvomaailma pohjautuu vankasti rehtiin ja reiluun lakeja kunnioittavaan yritystoimintaan.
Hyvää ja rauhallista juhannusta toivottaen
Tapio Ristamäki
Parkanon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd)