Koen velvollisuudekseni raottaa tuota mystistä verhoa, millä pidetään Jouttensoran ”kultakukkulaa” pimennossa.
Ehdollinen ja mahdollinen käytäntö näissä kiinteistökaupoissa on alustava kauppakirja, jonka sitten tietyn ajan kuluessa kaupunginhallitus hyväksyy, hylkää tai kuten tässä tapauksessa, jättää valmisteluun.
Kyseisen kaupan kohdalla valmistelun tarkoitus oli määrittää alueella olevan käyttökelpoisen kiviaineksen todellinen määrä ja arvo. Arvailut ja perusteettomat arviot eivät ole päätöksentekoa ohjaavia faktoja.
Halusimme Heikki Mettomäen (kok) ja Reijo Ojennuksen (kd) kanssa täsmällistä tietoa arvosta. Muut yhtyivät tähän ja asia päätettiin jättää yksimielisesti valmisteluun.
Näitä tietoja ei koskaan saatu.
Halusimme tehdä kaupan mahdollisesti suuremmalla summalla kuin tuo tarjottu 60 000 euroa.
Niinpä oli suuri yllätys, kun kyseisestä kaupasta sai lukea 17 kuukautta myöhemmin, toteutuneena ilman kaupunginhallituksen hyväksyntää, mutta sen perusteella myös purettuna.
13.5.2025 pidetyssä kokouksessa, jossa päätettiin valmisteluun jättämisestä, oli läsnä myös kaupunginjohtaja ja tekninen johtaja.
Asiassa meneteltiin kaupunginhallituksen päätöksen vastaisesti. Tämä ei ole yleinen tapa Parkanossa.
Myimmekö kultaa katinkultana, vai toisinpäin?
Tämä kuitenkin pistää miettimään, onko tätä tapahtunut aiemmin, kuten kaupunginjohtaja toteaa vastauskirjoituksessaan Ylä-Satakunnassa (8.10.2026). Vaatiiko tämä laajempaa selvitystä?
Pitäisi myös kysyä, miten kauppa pääsi etenemään oikeudellisesti ilman hyväksyntää, minkä tahon olisi pitänyt valvoa tätä ja erityisesti, miksei valmisteluun jättöä toteutettu?
Maa-alue on nyt annettu vaihdossa toiseen, vieläkään arvottamatta sitä. Nyt jäämme epätietoisiksi, myimmekö kultaa katinkultana, vai toisinpäin?
Jari Sammatti (ps)
Kaupunginvaltuutettu