Artikkelia ladataan...
Lähes 30 toimintavuotensa Leader Pohjois-Satakunta on avustanut noin 1500:ttä hanketta. Yksi niistä on ollut uusi Parkanon Urheilijoiden rakentama Käenkosken avantolaituri. Arkistokuva vuodelta 2023.
Niina Kivioja
Ensi vuosi näyttää, jatkuuko Leader-toiminta Suomessa samanlaisena tai samassa laajuudessa kuin tähän saakka.
Lähes 30 toimintavuotensa Leader Pohjois-Satakunta on avustanut noin 1500:ttä hanketta. Yksi niistä on ollut uusi Parkanon Urheilijoiden rakentama Käenkosken avantolaituri.
Juha Vanhapaasto on ollut mukana Leader-toiminnassa vuodesta 1997 saakka. Leader Pohjois-Satakunta oli yksi Suomen ensimmäisistä Leader-ryhmistä, virallisesti toiminta alkoi maassa pyöreät 30 vuotta sitten vuonna 1996.
Niina Kivioja
Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto on ollut mukana Leader-toiminnassa vuodesta 1997 saakka.
Leader Pohjois-Satakunta oli yksi Suomen ensimmäisistä Leader-ryhmistä, virallisesti toiminta alkoi maassa pyöreät 30 vuotta sitten vuonna 1996.
Lähes 30 toimintavuotensa Leader Pohjois-Satakunta on avustanut noin 1500:ttä hanketta. Yksi niistä on ollut uusi Parkanon Urheilijoiden rakentama Käenkosken avantolaituri. Arkistokuva vuodelta 2023.
Niina Kivioja
Ensi vuosi näyttää, jatkuuko Leader-toiminta Suomessa samanlaisena tai samassa laajuudessa kuin tähän saakka.
Lähes 30 toimintavuotensa Leader Pohjois-Satakunta on avustanut noin 1500:ttä hanketta. Yksi niistä on ollut uusi Parkanon Urheilijoiden rakentama Käenkosken avantolaituri.
Juha Vanhapaasto on ollut mukana Leader-toiminnassa vuodesta 1997 saakka. Leader Pohjois-Satakunta oli yksi Suomen ensimmäisistä Leader-ryhmistä, virallisesti toiminta alkoi maassa pyöreät 30 vuotta sitten vuonna 1996.
Niina Kivioja
Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto on ollut mukana Leader-toiminnassa vuodesta 1997 saakka.
Leader Pohjois-Satakunta oli yksi Suomen ensimmäisistä Leader-ryhmistä, virallisesti toiminta alkoi maassa pyöreät 30 vuotta sitten vuonna 1996.
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n toimisto sijaitsee Kankaanpäässä kaupungintalon vieressä. Toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto kertoo, että ihmiset ovat aina tervetulleita käymään ja tapaamaan työntekijöitä myös paikan päällä.
Niina Kivioja
Leader-toiminnan tulevaisuudesta päätetään ensi vuonna – hankerahoitukseen ei tule enää korvamerkittyä osuutta
Niina Kivioja
Ylä-Satakunta
Ensi vuosi näyttää, jatkuuko Leader-toiminta Suomessa samanlaisena tai samassa laajuudessa kuin tähän saakka.
Vuoden 2028 alussa alkava uusi ohjelmakausi tuo mukanaan ison muutoksen. Tähän asti Leader-toimintaan on ollut EU-maissa pakollista laittaa 5 prosentin suuruinen osuus maaseuturahoituksesta.
Jatkossa tämä korvamerkitty osuus poistuu, ja jäsenmaat saavat itse päättää, paljonko Leader-toimintaan ohjataan tukirahaa.
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto kuvailee tulevaa tilannetta.
– Suomen valtio saa NRP-rahaston eli yhden yhteisen rahasäkin, johon lyödään yhteen iso nippu nykyisiä rahastoja. Nyt on erikseen maakuntaliittojen rahat, elinvoimakeskusten rahat, maatalouden rahat, kalatalouden rahat ja niin edelleen, mutta sitten ne kaikki ovat samassa.
Valtio saa jakaa rahat eri toimintoihin pitkälti oman harkintansa mukaan. Leader-toimintatapa säilyy pakollisena, mutta yhden mahdollisen tulkinnan mukaan Leader-tukea voitaisiin myöntää jatkossa vain maa- ja metsätiloille.
Vanhapaaston mielestä soveltamisalan kaventaminen ei olisi toivottu lopputulos, sillä Leaderin suurimmat asiakasryhmät ovat yhteisöt, yhdistykset, oppilaitokset, kunnat ja mikroyritykset. Hän kertoo kuitenkin uskovansa, että nämä asiakasryhmät säilyvät.
Yritämme pitää puoliamme ja todistaa, miten tärkeää tämä on.
Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja Juha Vantapaasto
Pohjois-Satakunnan ryhmä lienee turvassa
Valtiotasolla työn alla on parhaillaan Suomen NRP-suunnitelma (National and regional partnership plan eli kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma), joka määrittelee muun muassa mainitut tulevat rahastokuviot. Suunnitelman tulisi valmistua ensi kesään mennessä, minkä jälkeen se menee EU-komission käsittelyyn.
– Me olemme suunnittelussa mukana maa- ja metsätalousministeriön työryhmissä, yritämme pitää puoliamme ja todistaa, miten tärkeää tämä on, Vanhapaasto sanoo.
Hän pohtii, mitä tapahtuu Suomen Leader-ryhmille, jos koko maan kattava tukipotti pienenee huomattavasti nykyisestä. Vanhapaaston mukaan on mahdollista, että maa- ja metsätalousministeriö päätyy vähentämään ryhmien määrää, jolloin Suomeen syntyy Leader-tyhjiöitä.
Aktiivinen Pohjois-Satakunta luultavasti saisi tässäkin tilanteessa jatkaa.
– Kyllä me olemme aika vahvoilla, koska tämä on Länsi- ja Etelä-Suomen mittapuulla hyvin harvaanasuttu alue.
Vuonna 2021 Parkanossa vieraili kansainvälisen Leader-yhteistyön merkeissä noin 40 henkeä ulkomaisia vieraita ja vuomalaisia vierailun järjestäjiä. Etualalla Ana Souto Portugalin Leader Dueceirasta ja Leader Kantrin Heidi Hallongren Parkanon metsämuseolla.
Niina Kivioja
Marjasuon kylätalo Karvian Sarvelassa valmistui Leader-tuen avulla vuonna 2019. Päärakennuksen terassilla Arto Laaksonen, Reijo Mäki, Marita Hietakoivisto ja Teija Keisala.
Niina Kivioja
Marjasuon kylätalo Karvian Sarvelassa valmistui Leader-tuen avulla vuonna 2019. Päärakennuksen terassilla Arto Laaksonen, Reijo Mäki, Marita Hietakoivisto ja Teija Keisala.
OP-Perhepuiston grillikatosta rakennettiin Leader-tuella keväällä 2020. Katoksen kimpussa Vesa Yli-Kärkelä, Juha Luomalahti, Kimmo Kortesluoma, Markku Toivonen ja Pekka Vehmasto.
Laura Jokisalo
OP-Perhepuiston grillikatosta rakennettiin Leader-tuella keväällä 2020. Katoksen kimpussa Vesa Yli-Kärkelä, Juha Luomalahti, Kimmo Kortesluoma, Markku Toivonen ja Pekka Vehmasto.
Kuntarahalle saa hyvin vastinetta
Lähes 30 vuoden aikana Leader Pohjois-Satakunta on jakanut Leader-tukea noin 24 miljoonaa euroa 1 500 hankkeelle. Juha Vanhapaasto korostaa, että summa ei koostu pelkästään EU-rahoituksesta.
– Mukana on 20 prosenttia kuntien ja 37 prosenttia Suomen valtion rahaa. EU-rahaa on loput 43 prosenttia.
Hän kehottaakin kuntapäättäjiä kannustamaan alueensa toimijoita hakemaan Leader-tukia, koska kunnat ovat itsekin rahoittamassa toimintaa. Hänen mukaansa kunta saa panokselleen hyvän tuoton, sillä Leader-tuen lisäksi hankkeeseen tulee mukaan myös yksityistä rahoitusta ja talkootyötä.
– Yhdestä kuntaeurosta tulee 7 euron hankkeet, Vanhapaasto sanoo.
Meille voi tulla käymään ja me käymme kentällä, tapaamme ihmisiä, teemme retkiä ja järjestämme tapahtumia.
Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja Juha Vantapaasto
Vahvuutena saavutettavuus
Juha Vanhapaasto on ollut mukana Pohjois-Satakunnan Leader-toiminnassa sen alusta eli vuodesta 1997 alkaen. Suomen ensimmäiset Leader-ryhmät aloittivat vuotta aiemmin.
Vanhapaasto oli aluksi Leader-ryhmän hallituksen jäsen ja vuodesta 2002 alkaen toiminnanjohtaja.
Leader-tukien myöntämisessä on koko ajan ollut oma byrokratiansa. Vanhapaaston mukaan sääntelyä on paljon, säännöt vain ovat välillä muuttuneet, mutta eivät keventyneet.
2000-luvun aikana tullut sähköinen Hyrrä-asiointipalvelu on kuitenkin tehnyt tukihakemuksen täyttämisestä reaaliaikaista, eikä nykyään enää lähetellä dokumentteja paperilla.
Korona-aikana kommunikointi siirtyi paljolti sähköisiin välineisiin, ja ihmisten kasvokkainen kohtaaminen väheni. Vanhapaasto kuitenkin painottaa, että he työntekijät ovat edelleen tavattavissa.
– Vahvuutemme on aina ollut ja on edelleen, että olemme täällä saavutettavissa. Meille voi tulla käymään ja me käymme kentällä, tapaamme ihmisiä, teemme retkiä ja järjestämme tapahtumia.
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n toimisto sijaitsee Kankaanpäässä kaupungintalon vieressä. Toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto kertoo, että ihmiset ovat aina tervetulleita käymään ja tapaamaan työntekijöitä myös paikan päällä.
Niina Kivioja
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n toimisto sijaitsee Kankaanpäässä kaupungintalon vieressä.
Toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto kertoo, että ihmiset ovat aina tervetulleita käymään ja tapaamaan työntekijöitä myös paikan päällä, vaikka varsinainen hankedokumentointi ja -asiointi tapahtuu vahvasti verkossa.
Karvia on kunnista aktiivisin
Toiminta-alueen kunnilla on kullakin erityispiirteensä. Karviasta Juha Vanhapaasto nostaa esiin, että se on väkilukuun suhteutettuna kunnista aktiivisin. Leimallista hänen mukaansa on, että Leader-tuen hakijana on usein kunta itse.
– Skantzin ympärille on muodostunut kulttuurikeskus, jossa on ollut ely-keskusrahaa mukana isoissa investoinneissa, mutta sitä on monella Leader-hankkeella vielä täydennetty, hän kertoo esimerkin.
Parkanon ja Kihniön erikoisuus Vanhapaaston mukaan on Kehitys-Parkki. Hän toteaa, että harvassa kunnassa on vastaavaa yritysneuvontaa tai elinkeinoyhtiötä.
– Meillä on Kehitys-Parkin kanssa todella hyvä ja tiivis yhteistyö varsinkin yrityspuolella. Siellä osataan hyödyntää meitä, koska he tuntevat hyvin tämän systeemin..
Tuskin monikaan pienistä yrityksistä osaisi hakea muuta rahoitusta
Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja Juha Vantapaasto
Yleishyödylliselle puolelle eniten rahaa
Juha Vanhapaasto kertoo, että tuen saajista pienyrityksiä on lukumääräisesti enemmän kuin yhteisöjä, mutta rahaa ne saavat silti vähemmän.
– Yritysten tukitasot ovat pienempiä kuin yhdistysten. Käytännössä kaksi kolmasosaa rahasta menee yleishyödylliselle puolelle ja kolmasosa yrityksille.
Vanhapaaston mukaan Leader-tuki on silti tärkeä myös yrityksille.
– Tuskin monikaan pienistä yrityksistä osaisi hakea muuta rahoitusta, kuten esimerkiksi elinvoimakeskuksen yritysrahoitusta. Ja vaikka ne hakisivat, eivät välttämättä saisi, koska kriteerit eivät täyttyisi, Vanhapaasto sanoo.
Yhdistyksille vaihtoehtoja on tätäkin vähemmän, koska niitä elinvoimakeskus ei rahoita lainkaan.
Niina Kivioja
Ylä-Satakunta
Ensi vuosi näyttää, jatkuuko Leader-toiminta Suomessa samanlaisena tai samassa laajuudessa kuin tähän saakka.
Vuoden 2028 alussa alkava uusi ohjelmakausi tuo mukanaan ison muutoksen. Tähän asti Leader-toimintaan on ollut EU-maissa pakollista laittaa 5 prosentin suuruinen osuus maaseuturahoituksesta.
Jatkossa tämä korvamerkitty osuus poistuu, ja jäsenmaat saavat itse päättää, paljonko Leader-toimintaan ohjataan tukirahaa.
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto kuvailee tulevaa tilannetta.
– Suomen valtio saa NRP-rahaston eli yhden yhteisen rahasäkin, johon lyödään yhteen iso nippu nykyisiä rahastoja. Nyt on erikseen maakuntaliittojen rahat, elinvoimakeskusten rahat, maatalouden rahat, kalatalouden rahat ja niin edelleen, mutta sitten ne kaikki ovat samassa.
Valtio saa jakaa rahat eri toimintoihin pitkälti oman harkintansa mukaan. Leader-toimintatapa säilyy pakollisena, mutta yhden mahdollisen tulkinnan mukaan Leader-tukea voitaisiin myöntää jatkossa vain maa- ja metsätiloille.
Vanhapaaston mielestä soveltamisalan kaventaminen ei olisi toivottu lopputulos, sillä Leaderin suurimmat asiakasryhmät ovat yhteisöt, yhdistykset, oppilaitokset, kunnat ja mikroyritykset. Hän kertoo kuitenkin uskovansa, että nämä asiakasryhmät säilyvät.
Yritämme pitää puoliamme ja todistaa, miten tärkeää tämä on.
Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja Juha Vantapaasto
Pohjois-Satakunnan ryhmä lienee turvassa
Valtiotasolla työn alla on parhaillaan Suomen NRP-suunnitelma (National and regional partnership plan eli kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma), joka määrittelee muun muassa mainitut tulevat rahastokuviot. Suunnitelman tulisi valmistua ensi kesään mennessä, minkä jälkeen se menee EU-komission käsittelyyn.
– Me olemme suunnittelussa mukana maa- ja metsätalousministeriön työryhmissä, yritämme pitää puoliamme ja todistaa, miten tärkeää tämä on, Vanhapaasto sanoo.
Hän pohtii, mitä tapahtuu Suomen Leader-ryhmille, jos koko maan kattava tukipotti pienenee huomattavasti nykyisestä. Vanhapaaston mukaan on mahdollista, että maa- ja metsätalousministeriö päätyy vähentämään ryhmien määrää, jolloin Suomeen syntyy Leader-tyhjiöitä.
Aktiivinen Pohjois-Satakunta luultavasti saisi tässäkin tilanteessa jatkaa.
– Kyllä me olemme aika vahvoilla, koska tämä on Länsi- ja Etelä-Suomen mittapuulla hyvin harvaanasuttu alue.
Vuonna 2021 Parkanossa vieraili kansainvälisen Leader-yhteistyön merkeissä noin 40 henkeä ulkomaisia vieraita ja vuomalaisia vierailun järjestäjiä. Etualalla Ana Souto Portugalin Leader Dueceirasta ja Leader Kantrin Heidi Hallongren Parkanon metsämuseolla.
Niina Kivioja
Marjasuon kylätalo Karvian Sarvelassa valmistui Leader-tuen avulla vuonna 2019. Päärakennuksen terassilla Arto Laaksonen, Reijo Mäki, Marita Hietakoivisto ja Teija Keisala.
Niina Kivioja
Marjasuon kylätalo Karvian Sarvelassa valmistui Leader-tuen avulla vuonna 2019. Päärakennuksen terassilla Arto Laaksonen, Reijo Mäki, Marita Hietakoivisto ja Teija Keisala.
OP-Perhepuiston grillikatosta rakennettiin Leader-tuella keväällä 2020. Katoksen kimpussa Vesa Yli-Kärkelä, Juha Luomalahti, Kimmo Kortesluoma, Markku Toivonen ja Pekka Vehmasto.
Laura Jokisalo
OP-Perhepuiston grillikatosta rakennettiin Leader-tuella keväällä 2020. Katoksen kimpussa Vesa Yli-Kärkelä, Juha Luomalahti, Kimmo Kortesluoma, Markku Toivonen ja Pekka Vehmasto.
Kuntarahalle saa hyvin vastinetta
Lähes 30 vuoden aikana Leader Pohjois-Satakunta on jakanut Leader-tukea noin 24 miljoonaa euroa 1 500 hankkeelle. Juha Vanhapaasto korostaa, että summa ei koostu pelkästään EU-rahoituksesta.
– Mukana on 20 prosenttia kuntien ja 37 prosenttia Suomen valtion rahaa. EU-rahaa on loput 43 prosenttia.
Hän kehottaakin kuntapäättäjiä kannustamaan alueensa toimijoita hakemaan Leader-tukia, koska kunnat ovat itsekin rahoittamassa toimintaa. Hänen mukaansa kunta saa panokselleen hyvän tuoton, sillä Leader-tuen lisäksi hankkeeseen tulee mukaan myös yksityistä rahoitusta ja talkootyötä.
– Yhdestä kuntaeurosta tulee 7 euron hankkeet, Vanhapaasto sanoo.
Meille voi tulla käymään ja me käymme kentällä, tapaamme ihmisiä, teemme retkiä ja järjestämme tapahtumia.
Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja Juha Vantapaasto
Vahvuutena saavutettavuus
Juha Vanhapaasto on ollut mukana Pohjois-Satakunnan Leader-toiminnassa sen alusta eli vuodesta 1997 alkaen. Suomen ensimmäiset Leader-ryhmät aloittivat vuotta aiemmin.
Vanhapaasto oli aluksi Leader-ryhmän hallituksen jäsen ja vuodesta 2002 alkaen toiminnanjohtaja.
Leader-tukien myöntämisessä on koko ajan ollut oma byrokratiansa. Vanhapaaston mukaan sääntelyä on paljon, säännöt vain ovat välillä muuttuneet, mutta eivät keventyneet.
2000-luvun aikana tullut sähköinen Hyrrä-asiointipalvelu on kuitenkin tehnyt tukihakemuksen täyttämisestä reaaliaikaista, eikä nykyään enää lähetellä dokumentteja paperilla.
Korona-aikana kommunikointi siirtyi paljolti sähköisiin välineisiin, ja ihmisten kasvokkainen kohtaaminen väheni. Vanhapaasto kuitenkin painottaa, että he työntekijät ovat edelleen tavattavissa.
– Vahvuutemme on aina ollut ja on edelleen, että olemme täällä saavutettavissa. Meille voi tulla käymään ja me käymme kentällä, tapaamme ihmisiä, teemme retkiä ja järjestämme tapahtumia.
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n toimisto sijaitsee Kankaanpäässä kaupungintalon vieressä. Toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto kertoo, että ihmiset ovat aina tervetulleita käymään ja tapaamaan työntekijöitä myös paikan päällä.
Niina Kivioja
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n toimisto sijaitsee Kankaanpäässä kaupungintalon vieressä.
Toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto kertoo, että ihmiset ovat aina tervetulleita käymään ja tapaamaan työntekijöitä myös paikan päällä, vaikka varsinainen hankedokumentointi ja -asiointi tapahtuu vahvasti verkossa.
Karvia on kunnista aktiivisin
Toiminta-alueen kunnilla on kullakin erityispiirteensä. Karviasta Juha Vanhapaasto nostaa esiin, että se on väkilukuun suhteutettuna kunnista aktiivisin. Leimallista hänen mukaansa on, että Leader-tuen hakijana on usein kunta itse.
– Skantzin ympärille on muodostunut kulttuurikeskus, jossa on ollut ely-keskusrahaa mukana isoissa investoinneissa, mutta sitä on monella Leader-hankkeella vielä täydennetty, hän kertoo esimerkin.
Parkanon ja Kihniön erikoisuus Vanhapaaston mukaan on Kehitys-Parkki. Hän toteaa, että harvassa kunnassa on vastaavaa yritysneuvontaa tai elinkeinoyhtiötä.
– Meillä on Kehitys-Parkin kanssa todella hyvä ja tiivis yhteistyö varsinkin yrityspuolella. Siellä osataan hyödyntää meitä, koska he tuntevat hyvin tämän systeemin..
Tuskin monikaan pienistä yrityksistä osaisi hakea muuta rahoitusta
Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja Juha Vantapaasto
Yleishyödylliselle puolelle eniten rahaa
Juha Vanhapaasto kertoo, että tuen saajista pienyrityksiä on lukumääräisesti enemmän kuin yhteisöjä, mutta rahaa ne saavat silti vähemmän.
– Yritysten tukitasot ovat pienempiä kuin yhdistysten. Käytännössä kaksi kolmasosaa rahasta menee yleishyödylliselle puolelle ja kolmasosa yrityksille.
Vanhapaaston mukaan Leader-tuki on silti tärkeä myös yrityksille.
– Tuskin monikaan pienistä yrityksistä osaisi hakea muuta rahoitusta, kuten esimerkiksi elinvoimakeskuksen yritysrahoitusta. Ja vaikka ne hakisivat, eivät välttämättä saisi, koska kriteerit eivät täyttyisi, Vanhapaasto sanoo.
Yhdistyksille vaihtoehtoja on tätäkin vähemmän, koska niitä elinvoimakeskus ei rahoita lainkaan.
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Leader-toiminta alkoi vuonna 1997 Pohjois-Satakunta Säätiön alaisuudessa
toiminta yhdistysmuotoiseksi vuonna 2000
nykyinen toiminta-alue Kankaanpää, Parkano, Ikaalinen, Karvia, Kihniö, Jämijärvi, Merikarvia, Pomarkku ja Siikainen
jakaa Leader-avustuksia maaseudun kehittämishankkeisiin keskimäärin miljoona euroa vuodessa
avustusten saajia yhteisöt, yhdistykset, oppilaitokset, kunnat ja mikroyritykset
järjestää ja tukee myös kansainvälisiä hankkeita
yhteistoimintaa muiden EU-maiden Leader-ryhmien kanssa
Myös tämän verkkopalvelun kehittäminen on saanut Leader-avustusta
Paikallismedia Ylä-Satakunnan uudistettu verkkopalvelu julkaistiin tammikuussa 2026.
Uudistusta edeltäneeseen kehittämistyöhön Ylä-Satakunnan kustantaja Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy sai 3000 euron suuruisen tuen paikallisen Leader Pohjois-Satakunnan kautta.
Tuki kohdistui ulkopuoliseen asiantuntijatyöhön, jota suunnattiin muun muassa käyttöliittymäsuunnitteluun ja uusien mainosratkaisujen hakemiseen.

