Par­ka­no­lai­nen Met­sä­pa­roo­ni Oy on aloit­ta­nut puu­polt­to­ai­neen toi­mi­tuk­set Jy­väs­ky­lään. Nel­jäs­sä vuo­des­sa toi­mi­tus­mää­rä kak­sin­ker­tais­tuu.

Lue ju­tun verk­ko­tai­tet­tu ver­sio lin­kin ta­kaa tai teks­ti­nä al­ta.

Jyväskylä lämpiää yläsatakuntalaisella puulla

Lo­ka­kuun 1. päi­vä­nä Jy­väs­ky­läs­sä lyö­dään käyn­tiin Kel­jon­lah­den voi­ma­lai­tos. Se tuot­taa sekä läm­pöä et­tä rin­nal­la tar­vit­ta­es­sa myös säh­köä. Pää­polt­to­ai­nee­na lai­tos käyt­tää puu­ta. Tur­vet­ta tar­vi­taan apu­na.

Puu­ta tar­vi­taan eten­kin tal­ven pak­kas­jak­soil­la hur­jia mää­riä. Puu­polt­to­ai­neen osal­ta yk­si mer­kit­tä­vä han­kin­ta­ket­ju ulot­tuu Ylä-Sa­ta­kun­nan pe­ru­koil­le. Sii­tä vas­taa par­ka­no­lai­nen Met­sä­pa­roo­ni Oy. Ne­li­vuo­ti­nen toi­mi­tus­so­pi­mus jul­kis­tet­tiin jo ai­kai­sem­min tänä vuon­na. Ke­sän ja al­ku­syk­syn ajan yrit­tä­jä Jark­ko Pii­lo­la on hi­o­nut kun­toon pai­kal­lis­ta han­kin­ta- ja toi­mi­tus­ket­jua.

– Kar­sit­tua ran­kaa on ajet­tu va­ras­toon jo ai­kai­sem­min. Ha­ke­toi­mi­tuk­set al­ka­vat nyt. Mo­lem­pia me­nee Kel­jon­lah­teen jat­kos­sa­kin. Ha­ket­ta aja­e­taan yk­si yh­dis­tel­mä­kuor­ma päi­väs­sä, mikä tar­koit­taa noin 150 ir­to­kuu­ti­o­ta per kyy­ti. Au­toi­li­jal­le se on kah­dek­san tun­nin päi­vä, yn­nää Pii­lo­la

Mut­ta tämä on vain aluk­si. So­pi­muk­sen mu­kai­ses­ti toi­mi­tus­mää­rä kas­vaa vuo­sit­tain noin kol­man­nek­sel­la. Se tar­koit­taa, et­tä so­pi­mus­kau­den lop­pu­puo­lel­la toi­mi­tus­mää­rät ovat kak­sin­ker­tai­set.

– Yk­sin en­sim­mäi­sen toi­mi­tus­vuo­den mer­ki­tys on 10–15 hen­ki­lö­työ­vuot­ta ja toki yri­tyk­sen muu toi­min­ta pääl­le. Ja puu­polt­to­ai­net­ta me­nee myös muu­al­le, muun mu­as­sa muu­ta­miin pie­nem­piin lai­tok­siin. Tu­le­vai­suu­des­sa tar­vi­taan li­sää niin ko­ney­rit­tä­jiä kuin au­to­ka­pa­si­teet­tia, sa­noo Pii­lo­la.

Puun osal­ta iso­ja­ko käyn­nis­sä

Suo­mi luo­puu tur­pees­ta vauh­dil­la. Jat­kos­sa to­den­nä­köi­ses­ti myös ki­vi­hii­les­tä. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, et­tä puu­poh­jais­ten polt­to­ai­nei­den osal­ta on jo nyt käyn­nis­sä erään­lai­nen iso­ja­ko. Nyt saa­vu­tet­ta­vat ase­mat ovat sik­si mer­kit­tä­viä.

Suo­mes­sa on käy­ty jo pit­kään kes­kus­te­lua sii­tä, mis­sä mää­rin ja mitä osia puus­ta on jär­ke­vää polt­taa. Ja mitä tar­vit­see te­ol­li­suus. Uu­det in­ves­toin­nit ovat li­sän­neet sel­lu­teh­tai­den puun tar­vet­ta, mut­ta vas­taa­vas­ti esi­mer­kik­si Jäm­sän­kos­ken Kai­po­lan pa­pe­ri­teh­taan lak­kau­tus ai­heut­taa se­kin mer­kit­tä­viä muu­tok­sia puu­vir­toi­hin.

Jark­ko Pii­lo­lan va­lis­tu­nut ar­vio on, et­tä tu­kil­le ja pik­ku­tu­kil­le on te­ol­li­suu­del­la käyt­töä jat­kos­sa­kin. Kui­tu- ja ran­ka­puun hin­nat sen si­jaan ovat mel­ko­lail­la sa­mois­sa. Pol­ton yk­si etu on se, et­tä sin­ne kel­paa hy­vin mo­nen­lai­nen raa­ka-ai­ne.

– Pää­te­hak­kuis­ta lat­vus­mas­sa, ok­sat ja ri­sut, tien- ja pel­lon­reu­no­jen avaa­mi­ses­ta ker­ty­vä puu, en­si­har­ven­nuk­sien kar­sit­tu ran­ka, lep­pä, haa­pa sekä la­ho­puu, joka ei muu­al­le kel­paa, lu­et­te­lee Pii­lo­la esi­merk­ke­jä.

– Yk­si lak­kau­tus­ten vai­ku­tus voi ol­la, et­tä en­si­har­ven­nuk­sil­ta pää­tyy kaik­ki polt­toon, ei­kä vält­tä­mät­tä kui­tua lain­kaan, hän jat­kaa.

Puu­polt­to­ai­nees­ta hyö­tyy myös met­sä­no­mis­ta­ja. Kun kaik­ki hak­kuil­ta ker­ty­vä ta­va­ra voi­daan hyö­dyn­tää, saa met­sä­no­mis­ta­ja enem­män tu­loa.

Uu­si ter­mi­naa­li ra­ken­teil­la

Täl­lä het­kel­lä Met­sä­pa­roo­nin ha­ke­va­ras­tot si­jait­se­vat ti­la­päi­ses­ti Jaak­ko­las­sa. Uut­ta ter­mi­naa­lia ra­ken­ne­taan par­hail­laan Rän­nä­ril­le, kau­pun­gil­ta vuok­ra­tul­le en­ti­sel­le Fen­non tes­ti­ra­dal­le.

Toi­mi­tus­ket­ju me­nee jat­kos­sa si­ten, et­tä Par­ka­nos­ta ja lä­hi­kun­nis­ta puu­polt­to­ai­ne vie­dään en­sin ter­mi­naa­liin ja siel­tä lop­pu­käyt­tä­jil­le. Met­sä­pa­roo­ni vas­taa siis puu­polt­to­ai­neen han­kin­nas­ta sekä ha­ket­ta­mi­seen ja kul­jet­ta­mi­seen liit­ty­väs­tä suun­nit­te­lus­ta. Aliu­ra­koit­si­joi­den vas­tuul­la ovat työt met­säs­sä, ha­ket­ta­mi­nen sekä kul­je­tuk­set.

Mie­len­kiin­tois­ta on se­kin, et­tä va­ras­toin­ti on it­se­a­si­as­sa mel­ko tark­kaa toi­min­taa se­kin.

– Kui­vaa ja mär­kää ta­va­raa ei voi va­ras­toi­da se­kai­sin. Mär­kä ta­va­ra voi al­kaa käy­mään ja pa­la­maan, ker­too Pii­lo­la.

Juk­ka Huik­ko