Rauni Virtasen kirjoitus otsikolla Heikki ja Impi Ylä-Satakunta-lehdessä 17.12.2019 innosti kirjoittamaan jatkoa Karviassakin vaikuttaneesta kanttori Heikki Korhosesta ja muutakin Korhosista.
Heikin Karviassa syntyneen pojan Osmo J. Korhosen aloittaman sukututkimuksen tuloksena valmistui vuonna 2005 Virtain Korhosten sukuseuran kirja, jossa on useita sivuja Heikistä hänen toisen poikansa Leon kirjoittamana. Heikillä oli yhteensä 9 lasta kahdesta avioliitosta.
Karvian ajalta mainitaan hänet nuorisoseuran perustajana rakennuttaneen nuorisoseurantalon ja urheilukentän sekä oli voimahahmona perustamassa osuuskauppaa ja säästöpankkia. Hän asui aluksi nuorisoseurantalolla, mutta perheen kasvaessa rakensi Metsola-nimisen talon nykyisen seurantalon tienoille. Karvian nuorisolta hän sai vuonna 1915 umpikuorisen hopeisen taskukellon, jonka arvo on silloin ollut useiden kuukausien palkan verran.
Sukukirjassa oleva teksti alkaa: Isä-Heikki syntyi tiettömien taipaleiden takana, sen aikaisessa omavaraistaloudessa, suhteellisen hyvinvoipaan taloon. Talossa oli 7 veljestä ja jokaisella veljellä yksi sisko (siis 8 lasta).
Mielenkiintoisia poimintoja löytyy kirjasta: Korhosen veljessarja oli eturivissä perustamassa kotikylään Virtain Kotalaan nuorisoseuraa ja osuuskauppaa, jonka hoitajaksi Heikki kansakoulun käyneenä laitettiin. Ennen pitkää tuli kuitenkin SOK:n tarkastaja, joka totesi että ei alaikäinen voi olla vastaava hoitaja, joten tehtävään oli nimettävä vanhempi veli Manu, ja Heikki jäi joksikin aikaa apulaiseksi. Heikki soitti viulua ja haitaria niin pienestä, että ei jaksanut pitää sitä sylissään vaan se oli pöydännurkan päällä.
Heikki oli urkurikoulussa Helsingissä 1907–10, jonka jälkeen hän sai ensin kanttorin viransijaisuuden Ruovedellä ja pian samana vuonna 1910 viran Karviasta. Virroille perhe palasi 1917 Impin kotitaloon Louhelaan, jonka perusteella Heikki tunnettiin Louhelaisena. Virroilla Heikki toimi 30- ja 40-luvuilla kanttorina ja maanviljelijänä. Hän kuului myös muun muassa Suomenselän Sanomien perustajiin ja kirjoitti lehteen pakinoita. Merkittävin kirjallinen tuotos häneltä on kirja karhunkaataja Martti Kitusesta (1. painos 1935). Sukuseura on taas ottamassa kirjasta lisäpainoksia.
Sukukirjan mukaan 1500-luvun lopulla on tullut Savosta Rautalammilta ainakin kaksi Korhosta, joista toinen asettui Virtain Kotalaan ja toinen Kihniölle. Kolmas on ilmaantunut Kauhajoelle. Korhosten päätalo Virtain Kotalaan rakennettiin vuonna 1603, mistä lähtien talo on ollut näihin suvussa näihin päiviin saakka.
Vuodesta 2013 olen jatkanut sukuseuran sukututkimusta DNA-tutkimuksen muodossa. DNA:n perusteella Kauhajoella on Korhosia, joilla on sama esi-isä kuin Virtain Korhosilla todennäköisesti 1500-luvulta. Kihniön Korhosten DNA-näytettä on kaivattu, mutta vielä ei ole saatu.
Heikki Korhonen oli isoisäni Heikki O. Korhosen setä. Äitini luona Kotalassa vierailen lähes viikoittain, jonne myös veljet, muu suku sekä kesämökki vetävät.
Pertti Kohtala
Virtain Korhosten sukuseuran puheenjohtaja 2015–2020
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.