Seuraavassa numerossa
Aseta kotisivuksi
 
» takaisin otsikoihin

Metsänhoitoyhdistyksen Jarkko Piilola kehottaa Eira Vuotaria kartoittamaan lumivahingot kokonaisuudessaan vasta, kun lumi on sulanut puista. Ensi viikolle on luvattu lisää lunta.
Nuoret männyt katkeilevat lumikuorman painosta

Parkano
Minna Lautamäki
Juuri harvennettu nuori mäntymetsä on altis lumivaurioille. Latvaan kasaantunut painava lumi taivuttaa ohutta runkoa ja se napsahtaa poikki latvan alapuolelta.

Ilmiön aiheuttamat metsätuhot ovat tänä talvena valitettavan yleisiä Aureessa ja Vahojärvellä.

– Poikkeuksellinen talvi. Vastaavanlaista ei ole ollut miesmuistiin, Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkanon alueneuvoja Jarkko Piilola toteaa.

Samaa mieltä on Aureessa asuva Eira Vuotari, jonka viime syksynä harvennetussa nuoressa metsässä raskas lumi on tehnyt tuhojaan.

– Näin paljon lumivahinkoja ei ole ollut minun aikani, Eira Vuotari päivittelee.

Hän arvelee, että kyseessä olevalla kohteella on kymmeniä katkenneita runkoja. Koko tilan osalta vahinkojen suuruus ei ole tiedossa, sillä kartoitus edellyttää lumiseen maastoon jalkautumista eikä sitä ole vielä ehditty tehdä.

Piilolan mielestä kartoitusta ei kannata tehdäkään ennen kuin lumet ovat sulaneet puista.

– Vahinkoja tulee vielä lisää, mikäli sääennusteet pitävät paikkansa. Ensi viikolle on luvattu lisää lunta, hän sanoo.

Latvasta katkenneiden lisäksi metsässä on juurineen kaatuneita mäntyjä ja kuusia. Nekin ovat kaatuneet lumen painosta. Piilola arvelee, että juuristo löystyi tapaninpäivän myrskyssä, koska maa ei ollut vielä silloin jäässä.

Pohjois-Kurussa lumivaurioita on jo kolmantena vuonna peräkkäin, mutta Parkanon puolella vahinkoja on tullut erityisesti tänä talvena. Ne ovat keskittyneet Aureeseen ja Vahojärvelle.

– Itä-Parkanossa on noin kymmenen senttiä enemmän lunta kuin Parkanon keskustassa, Piilola kertoo.

Taipuneen havupuun
alta ei saa kulkea
Lumivahingot aiheuttavat taloudellista tappiota metsäomistajille. Korjuukustannukset ovat korkeat ja tappiota tulee myös katkeamiskohdan repeämästä. Joskus se vaurioittaa puuta niin pahoin, että runko päätyy kokonaisuudessaan energiapuuksi.

Kaatuneet ja katkeilleet rungot on Piilolan mukaan korjattava pois metsästä kevään kuluessa.

– Samalla kertaa kannattaa kaataa myös taipuneet rungot. Niissä on solukko vaurioitunut eivätkä ne oikene enää.

Koneellinen korjuu kannattaa vasta, jos runkoja on sadoittain.

Mikäli vahinkopuut ovat harventamattomassa kohteessa, Piilolan mielestä harvennus kannattaa tehdä samalla kertaa.

Hän varoittaa lumen ihmiselle aiheuttamista vaaroista.

– Latvoja kannattaa katsella metsässä kulkiessa. Taipuneita mäntyjä ja kuusia pitää varoa. Ne voivat paukahtaa koska vaan poikki. Latujen ja teiden varsilta ne on korjattava pois.