Karvialainen Anne Salo ja opiskelijatoverit Sinikka Muurimäki ja Päivi Metsälehto Karijoelta kertoivat kuulijoille, mitkä ovat yleisimmät puutteet ja virheet jalkojen omahoidossa. Ja miten pienillä päivittäisillä toiminnoilla voitaisiin ehkäistä suurin osa jalkavaivoista.

Yleisin syy jalkojen ongelmiin lienee hygienian laiminlyönti, kun jalkoja pestään liian harvoin. Suihkussa jalat yksinkertaisesti unohdetaan pestä, toteaa Anne Salo.

– Käsien ja hampaiden puhtaanapito on itsestään selvää. Jalkojen jokapäiväinen pesu on vähintäänkin yhtä tärkeää jo niiden vuorokaudessa erittämän hikimäärän vuoksi, jatkaa Salo.

Sinikka Muurimäen mukaan pesun lisäksi jalkaterien ja varpaiden kuivaaminen sekä tarkistaminen ovat tärkeitä toimenpiteitä, kuten myös jalkojen ja säärien päivittäinen rasvaus. Rasvaukseen kannattaa käyttää kuivanihon perusvoidetta. Pääsääntö on, että kovat ja paksummat jalkaterät vaativat rasvaisempaa voidetta kuin sääret.

Tuoreet jalkahoidon opiskelijat varoittivat raspauksen vaaroista. Liian voimakkaasti ja usein tapahtuva jalkapohjan paksuuntumien raspaus voi saada vain vahinkoa aikaan ihon rikkoontuessa.

– Raspauksen haittoja ei tiedosteta. Turvallisinta olisikin käyttää suihkun alla tarkoitukseen soveltuvaa hohkakiveä ja sitäkin säästellen, neuvoi Muurimäki.

Sukat numeroa
isommat
Opiskelijat oikoivat myös muutaman harhakäsityksen. Jalkakylvyt ovat hyvästä, mutta jalkoja ei kuulu liottaa tuntitolkulla, vaan maksimissaan kymmenen minuuttia. Haalea vesi ja merisuola riittävät kylpyaineiksi.

Kylvyn ja pesun jälkeen yksi tärkeimmistä tehtävistä on varpaanvälien huolellinen kuivaaminen, jottei hautuminen tai sieni- ja infektiotulehdusten tartuntariski lisääntyisi. Tartuntavaaran vuoksi jokaisella perheenjäsenellä tulisikin olla omat kynsien hoitovälineet, korostaa Päivi Metsälehto.

Kovat ja paksut varpaankynnet kannattaa leikata kylvyn tai saunan jälkeen, kun kynnet ovat pehmenneet. Kynnet leikataan suorilla saksilla, muotoillen varpaiden päitä. Kynsien oikeaoppisen leikkaamisen ohella sopivien sukkien ja kenkien valinnalla on merkitystä jalkojen hyvinvoinnille.

Sukkien pitää olla numeroa isommat, jotta varpaat saavat liikkumatilaa. Sukkien tulee suojata hankauksilta ja hiertymiltä sekä johtaa hikeä, kosteutta pois jaloista. Villasukka täyttää kriteerit parhaiten. Kesällä ei puuvillasukka olekaan paras, vaan akryylisukka.

Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää kenkien valintaan. Monet jalkojen ongelmat syntyvät siitä, ettei osata ostaa oikean kokoisia ja käyttötarkoitukseen sopivia kenkiä. Tutkimuksen mukaan noin puolet lapsista kulkee liian pienissä kengissä, mikä on suuri terveysriski.

Kun kenkiä käytetään useita tuhansia tunteja vuodessa, on kengän vaikutus jalan kehitykseen merkittävä. Ahtaiden ja epäsopivien kenkien seurauksena voi olla jalka-, polvi-, selkä- ja lonkkavikoja.

Hyvä yleiskunto tukee jalkojen hyvinvointia. Monet jalkavaivat, kuten turvotus, väsyminen sekä asentovirheet, saattavat johtua heikoista jalkalihaksista. Päivittäisen liikunnan ja jalkajumpan tärkeyttä ei koskaan painoteta riittävästi.

– Monipuolinen jalkajumppa vahvistaa jalan rakenteita, ylläpitää jalkojen verenkiertoa, lihasvoimaa- ja tasapainoa sekä kropan oikeaa asentoa, totesi Anne Salo.

Sairaudet muuttavat
jalan muotoja
Diabetes, reuma ja monet muut pitkäaikaissairaudet muuttavat jalan toimintaa ja muotoja sekä vaikeuttavat liikkumista. Tämän vuoksi myös niitä sairastaville ja tapaturmissa vammautuneille on tärkeää saada jalkaan tukevat mittatilauksena tehdyt jalkineet.

– Päivittäistä liikkumista ei tule jättää, vaikka eri sairaudet sitä vaikeuttavatkin, esitteli erikoiskenkiä valmistava Hannu Ahola Kenkätiimistä Kankaanpäästä.

Saatavana on esimerkiksi haavanhoitokenkiä diabeteksen aiheuttamien jalkapohjien haavaumien hoitoon sekä vammautuneen tai leikatun jalkaterän toipumista edistäviä kenkiä tai tukijalkineita.

– Iso asiakasryhmä on tukipohjallisia tarvitsevat. Kipsimuottiin valmistettu pohjallinen myötäilee ja tukee jalan muotoja sekä poistaa kipuja, Hannu Ahola kertoo.