Äidinkieltä alaluokilla opiskellaan opetussuunnitelman mukaisesti 7 tuntia viikossa.

Peruskoulun vähimmäistuntimäärä on ensimmäisellä ja toisella luokalla 19 viikkotuntia. Opetuksen määrä vaihtelee kunnittain 19–21 viikkotunnin välillä. Parkanossa ja Karviassa on minimin lisäksi kaksi kuntakohtaista lisätuntia ja Kihniössä yksi.

Karviassa ja Parkanossa on matematiikan lisäksi yksi lisätunti myös taide- ja taitoaineissa. Kihniön eka- ja tokaluokkalaiset opiskelevat käsitöitä, liikuntaa, kuvaamataitoa ja musiikkia valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan yhteensä kuusi viikkotuntia.

Perustaidot
ensin kuntoon
Opetusministeri Jukka Gustafsson on esittänyt tuntimäärän lisäämistä peruskoulun ensimmäisillä luokilla. Hän perustelee vaatimusta sillä, että opetus säilyisi yhtenäisenä ja parantaisi alueellista tasa-arvoa.

Kihniön yhtenäiskoulun rehtorin Sirpa Yli-Salomäen mielestä opetusministerin perustelut tukevat sitä, että lisätunteja tarvitaan juuri äidinkielessä ja matematiikassa.

– On tärkeää, että perustaidot saadaan jo alkumetreillä samalle viivalle. Lasten valmiudet menestyä opinnoissaan myöhempinä vuosina ovat paljolti kiinni siitä, kuinka hyvä perusta heillä on äidinkielessä ja matematiikassa, Yli-Salomäki toteaa.

Hänen mukaansa koulupäivän venyttämistä lisätunneilla pitäisi kuitenkin harkita tarkkaan.

– Sekin on yksilöllistä, miten oppilaat jaksavat ottaa vastaan opetusta.

Yli-Salomäen mukaan lasten välisiä yksilöllisiä oppimiseroja voidaan tasoittaa myös muilla keinoin kuin tunteja lisäämällä. Yksi keino on jakotunnit, jolloin opetuksessa on kerrallaan vain puolet luokasta.

Kihniössä jakotunteja on yksi sekä äidinkielessä että matematiikassa.

– Viime vuonna jakotunteja oli projektirahan takia enemmän. Täksi vuodeksi sitä ei saatu, joten jakotunteja on viime vuotta vähemmän, Yli-Salomäki

Koulupäivillä riittävästi
pituutta jo nyt
Parkanossa jakotunteja on äidinkielen ja matematiikan lisäksi myös käsitöissä.

Keskustan koulun rehtorin Kimmo Vesannon mukaan matematiikan lisätunnilla ja jakotunneilla halutaan varmistaa, että kaikki oppilaat saavat hyvän perustan opintielle.

– Jos lähtö ei ole kunnossa, se ei parane enää myöhemmässä vaiheessa. Alkuvaiheessa on tärkeä saada tukea, jos ongelmia ilmenee, Vesanto sanoo.

Vesanto on samaa mieltä Yli-Salomäen kanssa siitä, että alaluokkalaiset eivät välttämättä jaksa nykyistä pidempiä koulupäiviä.

– Mutta kerhotyyppisenä koulupäivää voisi kyllä jatkaa, Vesanto toteaa.

Perusopetuksen tuntimääristä käytiin keskustelua jo viime hallituskaudella, kun silloisen opetusministeri esitti valinnaisten taito- ja taideaineiden lisäämistä. Esitys ei kuitenkaan mennyt silloin läpi.

Vesanto huomauttaa, että Gustafssonin ehdotus tuntijakouudistukseen viittaa siihen, että valinnaisuuden kasvattamisen ei lisää tasa-arvoa eri kuntien välillä.